KOLUMNI Väestötutkija Timo Aron mukaan 2030-luvulla koko Suomi taantuu Helsinkiä, Tamperetta ja Turkua lukuun ottamatta. Taantumaa on kuitenkin mahdollista hillitä ja koko maan kehittämistä edistää, mutta valitettavasti Marinin hallitus ei näin tee. Se on päin vastoin kiihdyttämässä taantumista hiilidioksidijahdilla.
Pyrkimys hiilineutraaliuteen ei ole reilua maaseudulle, eikä johda kansantalouden vahvistumiseen tai hyvinvointiin, saati tavoitteeseen. Hiilidioksidipitoisuus tulee kasvamaan entiseen tahtiin mm. maailman toimesta.
Ilmastonmuutoksesta syytetään usein teknologiauskoa ja jatkuvaa kasvua ihannoivaa ylikuluttamista. Siksi onkin vaikea käsittää Suomen ilmastotavoitteiden ympärille nostettua teknologiauskoista joukkohurmosta ja investointiuhoa. Täällä vaaditaan yhteiskuntaa ja kansalaisia investoimaan koko eläminen, liikkuminen ja asuminen uusiksi 15 vuodessa teknologioilla, joita ei joko vielä ole olemassa, tai joiden riittävän laaja ja nopea käyttöönotto on teknistaloudellisesti mahdotonta. Hiilineutraaliuteen tähtäävien investointien vaikeusaste ja hinta ovat jo nyt täysin mahdottomia enemmistölle suomalaisista.
Mediassa uhottiin hiljan SSAB:n hiilivapaan teräksen tulevan vuonna 2026. Mainitsematta jäi, että uusi prosessi vaatii enemmän kuin Olkiluoto 3:n tuotannon verran fossiilivapaata sähköä. Samalla vilautettiin sähköautojen 350kW:n suurteholatausasemia, jotka ovat myrkkyä sähköverkolle. Vuonna 2030 pitäisi olla 250 000 sähköautoa, mikä on edelleen alle 10% autokannastamme. Niitä varten tarvittaisiin saman verran kotilatausasemia ja tuhansia julkisia pikalatausasemia. Jo nyt joidenkin asemien sähkö on paljon fossiiliajelua kalliimpaa.
Ennestäänkin arvonsa menettävien 190 000 öljylämmitteisen pienkiinteistön vaihto maalämmölle taas maksaisi ainakin 4 miljardia ja vaatisi jälleen Olkiluoto 3:n verran lisää sähkötehoa. Mainita kannattaa myös jo valmiiksi kallis, yli 3 miljoonaa suomalaista koskeva kaukolämmön tuotanto.
Hiilineutraaliustavoite nojaa siis sähkön kulutuksen valtavaan kasvuun. Samalla sähköverkon hallinta muuttuu mittakaavan kasvaessa mahdottomaksi ilman erittäin kallista ja käytännössä mahdotonta sähkön varastointia. Marinin hallitus ajaa kaikkea toimintaa valtaviin ennenaikaisiin pakkoinvestointeihin. Maa-, metsä- ja asunto-omaisuuden käyttöön ja arvoon sekä yksilön vapauksiin tullaan puuttumaan kovalla kädellä, vaikka muuta hallitus vielä esittääkin: reilua siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan ei ole näköpiirissä. Kehitys puree erityisesti maaseudun elinmahdollisuuksiin, uhaten myös koko kotimaista elintarviketuotantoa, jossa kiinni olevat miljardit ja yrittäjien elämät ovat valumassa hukkaan.
Sääntelyllä ja verokepillä pakotetut jätti-investoinnit eivät tuota mitään, vaan ainoastaan imevät valmiiksi velkaisilta kuluttajilta niiden lopunkin ostovoiman. Sähkön siirtohinnoittelu on siitä varoittava esimerkki. Talous ei piristy, vaan leikkaa kiinni ihmisten rahojen yksinkertaisesti loppuessa.
Euroopan seotessa Suomen ei tarvitse olla johtaja. Hiilidioksidijahti tulee lopettaa nyt. Katse ja teot tulee siirtää vauvoihin, lapsiperheiden hyvinvointiin, hoidettuihin ja uudistumiskykyisiin metsiin sekä viljelyskelpoisen maan säilyttämiseen ja parantamiseen. On keskityttävä suomalaisten yritysten toimintaedellytyksistä, työpaikoista ja ylipäätään suomalaisista huolehtimiseen. Vain siten meillä riittää voimia auttaa myös muuta maailmaa osaamisellamme ja esimerkillämme.
Lulu Ranne
kansanedustaja (ps.)