Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranteen mukaan hallituksen esitys liikkumisrajoituksista herättää paljon enemmän kysymyksiä kuin mihin siitä saadut tiedot ovat antaneet vastauksia.

– Edellyttäisikö merkittävä perusoikeuksien lisärajoittaminen sitä, että tartuntatilanne olisi selkeästi huononemassa? Maaliskuun tartuntalukujen kehityksen perusteella näin ei selvästikään ole, ihmettelee Lulu Ranne.

Ranne viittaa perustuslakivaliokunnan linjaukseen asumisoikeuslain muutoksen yhteydessä, että ennakoiva varautuminen ongelmaan, joka ei ole vielä kärjistynyt, ei täytä perusoikeuksien rajoittamisen oikeasuhtaisuuden vaatimusta.

– Jos hallitus ajattelee sen, ettei tilanne parane, oikeuttavan perusoikeuksien rajoittamisen, perusoikeuksiahan voitaisiin rajata lisää loputtomasti, kunnes tilanne paranee.

Rajoitusten vaikutusta vaikea nähdä

Ranne ihmettelee, voivatko jonkin HUS:in oppivan mallinnuksen ohjelmiston laskemat prosenttiluvut olla perusteena perusoikeuksien rajoittamiselle. Näillä rajoituksilla on vaikeaa nähdä selkeää vaikutusta esimerkiksi yksityisiin bileisiin ja muihin tilaisuuksiin.

– Onko kaikki muut perusoikeuksiin vähemmän puuttuvat keinot käytetty? Ei ole, ja sen tiedämme kaikki, Ranne jatkaa.

Ranne on huolestunut siitä, että perusteluissa korostuu sairaanhoidon, erityisesti HUS:in alueen kantokyky. THL:n sivujen mukaan sairaalahoidossa on 313 potilasta, joista 59 teho-osastoilla. Jos kantokyky on nyt loppumaisillaan, meillä ei selkeästi ole valmiuksia vastata todelliseen katastrofiin.

Miljardeja riittää kaikkeen muuhun

Ranne kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hallitus on heittänyt miljardeja kaikenlaisiin kohteisiin, kuten viherhankkeisiin ja kuntien ylimääräisiin koronatukiin, mutta terveydenhuollon kapasiteettiin ja erityisesti henkilöstön riittävään kompensaatioon ei rahaa ole riittänyt.

– Rajoitusten yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnissa on huomioitava myös kaikki ne haittavaikutukset, joita rajoitusten toteuttaminen aiheuttaa. Ihmisiä sairastuu ja tuhoutuu myös rajoitustoimien seurauksena. Erityisesti ikääntyvien, raskaassa elämäntilanteessa olevien sekä lasten ja perheiden pahoinvointi kasvaa. Välttämättömät ennaltaehkäisevät ja akuutit palveluresurssit jäävät yhä enemmän jälkeen tarpeesta.

Varo ainoasta vaihtoehdosta puhuvia johtajia

Päättäjien hälytyskellojen tulisi soida aina, kun jonkin ongelman ratkaisemiseksi väitetään olevan vain yksi ainoa vaihtoehto, Ranne varoittaa.

– Tämä lakiesitys on kirjoitettu niin, että ensiksi on valittu haluttu toimintalinja, ja sen jälkeen kaikki muut vaihtoehdot selitetään vähillä tai olemattomilla perusteluilla pois. Muita vaihtoehtoja, kuten äärimmäisen tiukkaa rajakontrollia tai öisiä liikkumisrajoituksia, ei haluta edes käyttää.

Ranteen mukaan hallituksen esittämä vaihtoehto eli esitetyt liikkumisen rajoitukset eivät ole hyväksyttäviä ja oikeasuhtaisia toimia tässä tilanteessa.

Suomen Uutiset