Ranskalainen antropologi ja kirjailija Florence Bergeaud-Blackler elää jatkuvassa kuolemanvaarassa ja poliisin ympärivuorokautisessa suojelussa. Syynä on yksinkertaisesti se, että kirjailija on varoittanut Muslimiveljeskunnan vaikutusvallan kasvusta Euroopassa.
– Euroopassa vallitsee valitettavasti laajalle levinnyt naiivi näkemys Muslimiveljeskunnan toimintaa kohtaan, hän sanoo Svenska Dagbladetin haastattelussa.
Bergeaud-Blacklerin viittaa aiheeseen, jota hänen äskettäin ruotsinnettu kirjansa käsittelee (Broderism: Det muslimska brödraskapets nätverk i Europa). Alkuperäisteos ilmestyi vuonna 2023 ja siitä tuli myyntimenestys – ja kyseinen teos teki kirjailijasta viimeistään tuolloin ääri-islamistien maalitaulun.
Yliopiston kautta valtaan
Bergeaud-Blacklerin mukaan Muslimiveljeskunta soluttautuu yliopistoihin, puolueisiin ja julkisiin instituutioihin sekä pyrkii tekemään Euroopasta ”sharia-yhteensopivan”. Pitkällä aikavälillä järjestön tavoiteena on perustaa Eurooppaan kalifaatti. Historiallisesti islamismi on aina levinnyt yhteiskunnassa juuri yliopistokampuksilta käsin:
– Muslimiveljeskunta on pohjimmiltaan elitistinen liike ja siellä ymmärretään, että vaikuttamalla tuleviin johtajiin, opettajiin, juristeihin ja toimittajiin voidaan ohjata keskeisiä yhteiskunnallisia päätöksiä.
Kirjassaan Bergeaud-Blackler kertoo että se, mitä hän kutsuu ”broderismiksi” syntyi amerikkalaisissa ja eurooppalaisissa yliopistoissa. Siinä yhdistyivät egyptiläisen veljeskunnan kansallismielinen suuntaus ja pakistanilainen panislamilainen ideologia.
Identiteettipolitiikka yhteistä vasemmiston kanssa
– Muslimiveljeskunnalla ja vasemmistolla ei ole samaa agendaa, mutta heillä on yhteisiä kosketuspintoja, jotka helpottavat yhteistyötä. Vasen laita on osa antikolonialistista perinnettä, joka suhtautuu kriittisesti länsimaiseen valtakulttuuriin. Muslimiveljeskunta käyttää tätä asennetta hyväkseen tuomitakseen imperialismin ja oikeuttaakseen oman identiteettiin perustuvan diskurssinsa.
– Vasemmisto puolustaa antirasismia ja syrjinnän vastaisia arvoja, ja veljeskunta käyttää tätä hyväkseen määritelläkseen uudelleen islamismin kritiikin ’islamofobiaksi’.
Bergeaud-Blackler huomauttaa myös, että identiteettipolitiikka palvelee sekä vasemmistoa, että Muslimiveljeskuntaa. Samoin globalisoituneen kapitalismin kritiikki voidaan hänen mukaansa sovittaa ajatukseen ”islamilaisesta talousjärjestelmästä”.