Ranskan presidentti Emmanuel Macronin nauhoitettu televisiopuhe viime maanantailta voi saada keltaliivien protestit rauhoittumaan. Macronin lupaukset maksavat arviolta kymmenen miljardia euroa. Suuryritykset ovat ilmoittautuneet talkoihin mukaan.
Ennen valintaansa presidentiksi Macron halusi erottua joukosta juuri yrittäjämyönteisellä otteellaan. Hän joutui nostamaan muun muassa minimipalkkaa 100 eurolla, mikä tietää noin kuuden prosentin korotusta. Sen lisäksi hän lupasi kaikista pienpalkkaisimmille työntekijöille verottoman tuhannen euron joulubonuksen.
Ylityötunteja ei enää veroteta erikseen ja pieneläkeläisiltä kumottiin uusi vero pikatahtia. Osa laskusta lankeaa luonnollisesti Ranskan tasavallalle. Loput jäisivät työnantajien tehtäväksi.
Suuryritysten talkoohenki hyvä
Macron oli kutsunut yli 100 yritysjohtajaa palatsiinsa. Macron halusi muistuttaa yritysjohtajia, että kyse on jo Ranskan yhteiskunnasta ja sen taloudellisesta mallista.
Suuret yritykset, kuten öljyjätti Total ja rengasvalmistaja Michelin ovat luvanneet tukea presidenttinsä antamia lupauksia. Pankit lupasivat olla korottamatta kotitalouksien maksuja ensi vuonna.
Yritysten valjastaminen Macronin lupausten suureksi maksumieheksi johtuu siitä, että Macronin lupausten myötä maan budjettivaje repeää EU-maiden kärkeen Romanian kanssa. Budjettivaje ylittäisi myös vakaussopimuksen kolmen prosentin rajan.
Budjettialijäämäksi olisi tulossa 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on reippaasti suurempi kuin Italian hylätty budjettiesitys. Italian vastaava alijäämä olisi alun perin ollut 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta vajetta pyritään nyt rajaamaan noin kahteen prosenttiin.
Levottomuudet iskeneet talouteen
Keltaliivit ovat saaneet viestinsä perille, eikä Macronin lupauksia voi missään nimessä vähätellä. Mikäli presidentin lupaukset riittävät, voi Ranska rauhoittua. Jos tarkoitus oli syöstää presidentti vallasta, niin levottomuudet varmasti jatkuvat.
Ranskan levottomuudet ovat jo iskeneet omalla painollaan Ranskan talouteen. Tutkimusyhtiö IHS Markitin ostopäällikköindeksi osoitti jo Ranskan yksityisen yrityssektorin supistuvan, mikä ei tiedä hyvää Ranskan tulevalle talouskehitykselle.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
