

PS ARKISTO
Rantanen: Suomi ei tarvitse sosiaaliturvaan tukeutuvaa työperäistä maahanmuuttoa
Työ- ja elinkeinoministeriön heinäkuinen työllisyyskatsaus kertoo, että Uudellamaalla oli työttömänä yli 45 000 ulkomaalaista. Vaikka luku ei pidä sisällään edes kaikkia työttöminä olevia vieraskielisiä, tarvitsee Suomi hallituksen ja kokoomuksen mielestä lisää työperäistä maahanmuuttoa.
– Suomi on ollut viimeiset vuodet valtavan “työperäisen” maahanmuuton kohteena. Puhutaan osaajista, vaikka tosiasiassa oikeiden osaajien määrä on vuosittain ollut noin 1 500-1 900 henkilöä. Nämä ihmiset hakevat erityisasiantuntijan oleskelulupaa, jossa on 3 000 euron palkkaminimi. Loput ovat ihmisiä, jotka työskentelevät palkalla, joka ei riitä elämiseen, vaan toimeentuloa täydennetään sosiaaliturvalla eli vaikutus on negatiivinen veronmaksajan näkökulmasta, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen.
Jo iso joukko ulkomaalaisia työttömiä
Työ- ja elinkeinoministeriön heinäkuinen työllisyyskatsaus kertoo, että ulkomaalaisia työttömiä oli Uudellamaalla yli 45 000.
– Tämä luku ei siis pidä sisällään kaikkia vieraskielisiä. On hyvä myös huomata se, että toimeentulotukia ja asumistukia maksetaan vieraskielisille valtavia määriä väestöosuuteen nähden. Pääkaupunkiseudulla yli 50 prosenttia toimeentulotuen saajista on maahanmuuttajia. Tilanne on toivoton, Rantanen kirjoittaa Facebookissa.
Työpaikka jää, apuun rientää Kela
Tilastoista on nähtävissä myös se, että työperäisten maahanmuuttajien työllisyys laskee rajusti parin maassaolovuoden jälkeen.
– Mekanismi on lienee se, että he tajuavat, että rahaa saa helpomminkin sosiaaliturvan muodossa. Lisäksi järjestelmämme hyväksyy nämä henkilöt kotouttamiskoulutukseen, jolloin he ensin opiskelevat Kelan tuella kieltä ja sen jälkeen siirtyvät toisen asteen ammatillisiin opintoihin. Opiskelu sinänsä on varmasti hyvä asia, mutta järjestelmämme ei kestä sitä, että maailman sosiaali- ja terveysaseman lisäksi olemme maailman koululaitos.
– Pimeimpiä esityksiä tulee Helsingistä, jossa pormestari Juhana Vartiainen haluaa muuttaa Helsingin englanninkieliseksi. Näin kuulemma saadaan osaajia. Epäilen vahvasti. Korkeakoulutetut kyllä oppivat kieltä halutessaan. Ja kuten jo todettua, heitä ei edes Suomeen juurikaan hakeudu. Joten forget it, Rantanen lataa.
Sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi
Rantasen mielestä kaikki, joilla “ei ole asiaan ideologista maahanmuuttajien haalimisintoa” ymmärtävät, ettei tilanne voi jatkua tällaisena.
– Me emme selviä sosiaaliturva-, koulutus- ja terveydenhuoltomenoistamme, jos sosiaaliturvaa kuluttavaa väestöä lisätään, eikä maksajien määrä nouse. Nyt jos koskaan olisi syytä säätää minimipalkka noin 3 000 euroon ja muuttaa sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi. Silloin tänne tulevat maahanmuuttajat ovat niitä osaajia, jotka elättävät itsensä palkallaan ja muut jäävät tulematta.
– On myös syytä olla huolissaan siitä, että jo nyt meillä on ongelmia huolehtia suomalaisten peruspalveluista. Tämä näkyy lääkäriin ja hammaslääkäriin pääsyssä, vanhustenhoidossa, vammaispalveluissa, kouluissa ja niin edelleen. Jos jotakin halutaan tehdä, haluaisin muistuttaa, että suomalaisia on ulkomailla tällä hetkellä noin 300 000. Miksi heitä ei houkutella takaisin kotimaahan? Rantanen kysyy.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ulkomaalaiset osaajat ulkomainen työvoima veronmaksajat palvelut halpatyövoima Asumistuki Toimeentulotuki Juhana Vartiainen Kela Mari Rantanen Sosiaaliturva Terveydenhuolto hallitus työllisyys Kokoomus työttömyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kepu, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt haikailevat yhä lisää halpatyövoimaa EU:n ulkopuolelta – perussuomalaisten Purra huomautti, että veronmaksaja joutuu kompensoimaan heikkoja palkkoja

Perussuomalaisten puoluejohto tyrmää väitteet työvoimapulasta ja työperäisen maahanmuuton tarpeesta: ”Suomesta löytyy aina työntekijöitä, jos palkka on kohdallaan”

Keskusta hinkuu Suomeen lisää halpatyövoimaa – perussuomalaisten Mäkelältä tyrmäys: ”Suomen tulee suojella omia työmarkkinoitaan”

Ruotsi ei ole vieläkään toipunut vuoden 2015 turvapaikanhakijavyörystä – pitkäaikaistyöttömiä on ennätysmäärä ja lasku veronmaksajille 30 miljardia vuodessa

Vasemmistoliiton ex-ministeri Saramo vertasi Suomeen pyrkiviä humanitaarisia maahanmuuttajia Nobel-voittajiin – Tavio tyrmäsi: ”En usko, että on montaa nettoveronmaksajaa”
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.