LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii, että sivuapteekkien verkostoon ei saa koskea.
Minna Reijonen painottaa, että apteekkien rooli lähipalveluna tulee korostumaan entistäkin enemmän tulevaisuudessa.
– Apteekkiin ei saa olla liian pitkä matka, ihmisten on saatava lääkkeet ilman, että joutuu kulkemaan toiseen kaupunkiin, Reijonen korostaa.
Reijonen toivoo, että apteekkiverkko on tulevaisuudessa vähintään yhtä tiheä kuten nytkin.
– Suomalainen yrittäjä on tärkeä. Heikentämällä apteekkien verkostoa ei kärsi vain lääkkeiden saatavuus. Kyse on myös ihmisten työpaikoista.
Reijonen haluaa muistuttaa, että epäonnistuneen soteuudistuksen myötä monia palveluita on jouduttu ja joudutaan karsimaan. Lähipalvelut kärsivät, tämä oli tiedossa jo sote-uudistusta tehtäessä.
Apteekkeja on kuitenkin kattavammin kuin esimerkiksi terveysasemia Suomessa. Apteekit pelastavat sen, minkä soteuudistus rikkoi. Kun terveyskeskusten määrä vähenee, apteekeilla on entistä suurempi merkitys koska ihmiset tarvitsevat apua ja neuvontaa terveyteen sekä sairauksiin liittyvissä asioissa.
– Tulevaisuudessa on huomioitava myös rokotukset, joita mahdollisesti tullaan tekemään apteekeissa. Pitäisin hyvänä vaihtoehtona myös esimerkiksi diabetestarvikkeiden jakelua apteekeista, Reijonen pohtii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Onko sellainen tilanne tuttu, ettet saanutkaan kerralla apteekista mukaasi kaikkia Kela-korvattavia lääkkeitäsi? Suomessa on voimassa älytön systeemi, josta puhutaan liian vähän. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii loppua apteekeissa asioivien turhalle edestakaisin juoksuttamiselle.
Viikon suosituimmat
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Lue lisää
