– Omaishoitajien työ on arvokasta. Uskallan väittää, että omaishoitajat saavat aikaan suuren säästön kuntatasolla. Jos omaishoitajia ei olisi, niin mistä meillä riittäisi hoitopaikkoja laitoksissa, tai mistä edes saataisiin hoitajia? kansanedustaja Minna Reijonen kysyy.

Kuopiolainen farmaseutti Minna Reijonen nousi Savo-Karjalan vaalipiiristä kansanedustajaksi saatuaan 4 874 äänestäjän tuen. Reijosella on takanaan jo yli kymmenen vuoden poliittinen ura Nilsiän, sittemmin Kuopion kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksessa ja monissa muissa luottamustehtävissä.

Jo edellisissä eduskuntavaaleissa Reijonen keräsi vajaat 3 000 ääntä, jotka eivät vielä riittäneet kansanedustajan paikkaan. Myös Reijosen kannatus on ollut nousujohteista.

– Läpimenoon olin tyytyväinen. Tässä voi ajatella, että olen tehnyt jotain oikein. Toki olen pyrkinyt toimimaan aktiivisesti myös vaalien välillä. Kirjoitan mielipidekirjoituksia ja toisinaan myös otan ärhäkästi kantaa asioihin. Mielestäni epäkohtiin pitää puuttua. Uskallan aina sanoa mielipiteeni, vaikka välillä myös tulee ”lunta tupaan”.

Perussuomalaiset oli eduskuntavaalien voittajapuolue ja tälläkin hetkellä uusien kannatusmittauksien mukaan ainoa yli 20 prosentin puolue.

– Puolueen menestys seuraa siitä, että perussuomalaiset keskittyy suomalaisten arkielämän parantamiseen eikä kaukaisten maiden ongelmien korjaamiseen. Viesti on mennyt perille, Reijonen sanoo.

Lääkitystietojen siirtymisen varmuutta korjattava

Reijonen on pitkän linjan terveydenhuoltoalan ammattilainen. Hän on työskennellyt yli 25 vuotta apteekissa. Nyt Reijonen pääsee hyödyntämään apteekkialan kokemustaan ja tietotaitoaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Reijonen kuuluu myös Euroopan neuvoston Suomen valtuuskuntaan, jossa hän on mukana sosiaali- ja terveyspuolen komiteassa.

Reijosen mukaan suomalainen apteekkijärjestelmä toimii pääosin hyvin. Laajemmin sote-järjestelmässä ongelmana kuitenkin on lääkitystietoja koskevan tiedonkulun vitkastelu tai jopa estyminen. Reijonen on käyttänyt eduskunnassa puheenvuoron, jossa hän vaatii hallituspuolueita kiinnittämään huomiota vakavaan ongelmaan.

– Kyse on siitä, että kenelläkään ei oikein ole vastuuta varmistua lääkitystiedoista tai päivittää niitä. Jos esimerkiksi potilas vaihtaa lääkäriä, niin uusi lääkäri ei välttämättä näe ollenkaan, mitä lääkkeitä potilaalle on aiemmin määrätty. Tiedot eivät päivity automaattisesti järjestelmiin, joita on olemassa useita erilaisia.

Pahimmillaan tiedonkulun estyminen voi johtaa hengenvaarallisiin tilanteisiin. Reijonen nostaa esimerkiksi tilanteen, jossa henkilö vammautuu liikenneonnettomuudessa ja joutuu sairaalahoitoon, mutta ei pysty kertomaan omaa lääkitystään.

– Kuka sen sitten tietää, mitä lääkettä potilaalle voi turvallisesti antaa. Kunnallisilla toimijoilla on omanlaiset tietojärjestelmät jotka ovat aivan erilaisia kuin yksityisellä palveluntarjoajalla eivätkä nämä järjestelmät keskustele keskenään, Reijonen sanoo.

Omaishoitajat kituuttavat pienillä korvauksilla

Tärkeä teema Reijoselle on myös omaishoitajien aseman kehittäminen. Reijonen ihmetteleekin, miksei hallitusohjelmassa ole huomioitu omaishoitajia. Reijonen korostaa, että omaishoitajien työ on erittäin vaikuttavaa.

Omaishoitajat joutuvat toisinaan kituuttamaan melko pienillä korvauksilla. Reijonen paheksuu sitä, että omaishoidon tuki vaihtelee asuinpaikan perusteella.

– Käytännöt, tuen määrä ja tuen myöntämisen perusteet vaihtelevat eri kunnissa. Se on hölmöä ja aiheuttaa monia käytännön hankaluuksia. Jo muuttamisesta toiseen kuntaan voi seurauksena olla omaishoitajan palkkion jyrkkä laskeminen. Lisäksi ongelmana on, että omaishoidon tuki voi vähentää henkilön muita rahallisia etuuksia. Näin ei pitäisi olla.

Äskettäin Reijonen patisti eduskunnassa pitämässään puheenvuorossa hallitusta toimimaan omaishoidon tuen muuttamiseksi verottomaksi

– Olisi korkea aika saada se verottomaksi. Omaishoitajien työ on erittäin arvokasta. Uskallan väittää, että omaishoitajat saavat aikaan suuren säästön kuntatasolla. Jos omaishoitajia ei olisi, niin mistä meillä riittäisi hoitopaikkoja laitoksissa. Tai mistä edes saataisiin hoitajia, Reijonen kysyy.

Miksi verovaroja kipataan Afrikkaan?

Reijonen kyseenalaistaa hallituksen Afrikka-politiikan. Hallitus aikoo muun muassa nostaa kehitysavun 700 miljoonaan, joka rahoitettaisiin osin myymällä valtion omaisuutta.

– Hallitusohjelmassa on maininta siitä, että Suomi laatii kokonaisvaltaisen Afrikka-strategian ja varmistaa Suomen Afrikka-politiikan johdonmukaisuuden. Tarvitsemmeko me oikeasti tätä Afrikka-juttua, ja mitä se maksaa veronmaksajille? Reijonen kysyy.

Hän edellyttää hallitukselta huomattavasti enemmän Suomeen painottuvaa politiikkaa ja konkreettisesti suomalaisista huolehtimista.

– Nyt hallitus vain kaataa suomalaisten verovaroja kaukomaille. Yksi esimerkki tästä on myös tieliikenteestä verotuksellisesti ja maksuina kerättävät rahat. Varoja pitäisi kohdistaa huomattavasti enemmän Suomen tieverkoston ylläpitämiseen. Kunnossa olevat väylät ovat elintärkeitä kaikille, etenkin syrjäseuduilla, Reijonen sanoo.

Ilmastoahdistus tarttunut jo lapsiin

Reijonen on huolestunut ilmastonmuutoskeskustelusta ja -uutisoinnista, joka on luonteeltaan tavallisia ihmisiä syyllistävää.

– Ilmastopelko on tarttunut lapsiinkin, jotka kokevat jo ilmastoahdistusta. Tosiasia kuitenkin on, että meillä Suomessa asiat ovat edelleen melko hyvin. Olemme puhtaan teollisuuden maa ja meillä on puhdas ilmasto.

Antti Rinteen (sd.) johtaman hallituksen ohjelmassa esitetään erittäin kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Hallitusohjelmassa myös mainitaan niin sanotun ilmastoruokaohjelman laatiminen sekä esitetään kasvisruuan osuuden lisäämistä suomalaisten ruokapöydissä.

Hallituspuolueiden edustajista erityisesti kansanedustaja Emma Kari (vihr.) on usein esittänyt vaatimuksia siitä, että suomalaisten olisi vähennettävä lihansyöntiä. Reijonen pitää vaatimuksia liioiteltuina.

– Ihmisten syyllistäminen heidän arkipäiväiseen elämäänsä kuuluvista valinnoista on jo mennyt liian pitkälle. Onhan se erikoista, jos ei saisi enää kattaa lihaa tai maitoa ruokapöytään. Kotimainen, lähellä tuotettu ruoka on muutenkin ilmastoystävällisempää kuin tuontiruoka.

Reijonen vaatii ilmastopolitiikalta realismia sekä Suomen erityisaseman huomioimista.

– Jokaiselle on selvää, että saastuttamista pitää pyrkiä vähentämään ja luonnon suojeleminen on tärkeää. Ilmastopolitiikalla ihmisten elämää ei kuitenkaan saa muuttaa tarpeettoman hankalaksi. Suomi voi tehdä – ja meidän tuleekin tehdä – oma osuutemme ilmaston eteen. Ei kuitenkaan voi olla niin että ajamme maan ahdinkoon ottamalla vastuun kaikkien muiden puolesta, Reijonen sanoo.

SUOMEN UUTISET