Rintamäki: Turkiselinkeinoa ei pidä lopettaa

Torstaina eduskunnassa käsiteltiin lakialoitetta laiksi eläinten hyvinvoinnista annetun lain liitteen 1 muuttamisesta. Lakialoitteen tavoitteena on lopettaa turkistarhaus Suomessa. Pohjalainen kansanedustaja Anne Rintamäki ei kannata aloitetta, koska ei näe mitään lopetusta puoltavia hyviä perusteita.

— Olen itse kotoisin Pohjanmaalta, jossa turkiselinkeinolla on pitkät perinteet tärkeänä maaseudun elinkeinona, joka on lisäksi merkittävä alueellinen työllistäjä. Turkistarhaus on ammatti, joka kulkee usein suvussa sukupolvelta toiselle. Turkiseläinten jalostustyö on vuosia tai jopa vuosikymmeniä kestänyttä pitkäkestoista työtä, perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki kertoo.

Hallitus suhtautuu myönteisesti turkistarhaukseen

Rintamäki antaa kiitosta hallitusohjelmalle, joka ei edistä turkistarhauksen alasajoa. Hallitusohjelmassa päinvastoin ymmärretään turkisalan tärkeys ja erityishaasteet.

— Tästä aloitteesta sen sijaan käy ilmi, etteivät tämän aloitteen tekijät näytä alkuunkaan tunnistavan turkisalan tärkeyttä, Rintamäki lataa.

Tautien leviäminen turkistarhoilla on estettävissä

Lakialoitteen yksi keskeisistä perusteluista on se, että turkistarhoissa voi kehittyä uusia koronaviruksen kaltaisia tauteja, kun virukset siirtyvät lintujen ulosteista turkiseläimiin. Rintamäkeä ei yllätä se, että lintuinfluenssaa käytetään välineenä oman asian eli tässä tapauksessa turkistarhauksen lopettamisen ajamiseen.

— Vihreä agenda ei yleensäkään piittaa siitä, kuinka yksilön käy utopian edessä, Rintamäki tokaisee ja jatkaa:

— On ihan selvää, että turkistarhojen varjotalot tulisi verkoilla suojata haittalintujen vierailuilta. Tämä on tietysti tarhaajalle kustannuskysymys, mutta se on järkevämpää kuin antaa lintujen vapaasti levittää tautia tarhoille.

Suomalainen turkiseläin voi hyvin

Rintamäki ihmettelee usein kuultua puhetta, että turkistarhoilla eläimillä olisi aivan järkyttävän huonot elinolosuhteet. Hän toteaakin, että hyvinvoiva turkiseläin on nimenomaan tarhaajan etu, sillä huonovointinen eläin ei tuota hyvää turkista.

— Jos olette joskus nähneet vaikkapa kettuja luonnossa, niiden turkit saattavat olla kapisia ja luonnossa elävä elukka näyttää joskus kovin kurjalta. Sen sijaan tarhoissa elävät ovat pulskia ja hyväturkkisia eläimiä, Rintamäki pohtii ja jatkaa:

— Eläimet ovat syntyneet tarhoilla eivätkä tiedä luonnossa elämisestä mitään. Kannattaa tutustua alaan tarkemmin, niin ei tarvitse luulla.

Turkistarhausta valvotaan tarkasti

Suomessa turkistarhausta valvotaan hyvien kriteerien mukaisesti. Rintamäki tunnistaa kuitenkin, että jokaisesta ammattikunnasta löytyy ammatinharjoittajia, jotka syystä tai toisesta laiminlyövät velvoitteitaan.

— Joskus esimerkiksi uupumus tai masennus voi viedä kyvyn hoitaa ammattiaan kunnialla. Näistä tapauksista löytyy esimerkkejä vuosien varrelta, mutta niihin puututaan ja on puututtu eri viranomaisyhteistyöllä. Koko elinkeinoa ei pidä ajaa alas muutaman poikkeuksen vuoksi, Rintamäki toteaa.