Ronkainen: Hyväntekeväisyyttä velkarahalla – hallitus kasvattaa kiintiöpakolaisten määrää ja törsää kehitysapuun 1,2 miljardia euroa

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkaisen mielestä hallituksen ensi vuoden talousarvio on karmiva. Velkaa otetaan, niin että tuntuu ja rahaa poltetaan kohteisiin, joilla ei ole mitään tekemistä suomalaisten hyvinvoinnin kanssa.

– Pääministeri Sanna Marin ei median kysyessä vaikuttanut itsekään olleen täysin varma sovitusta valtion rahoitustasosta, mutta se on nyt varmistunut 10,8 miljardia euroa alijäämäiseksi. Harva ymmärtää, että miljardi on luku, jossa on yhdeksän nollaa, Jari Ronkainen kirjoittaa blogissaan.

– Jos Suomi lyhentäisi uutta velkaa euron sekunnissa, kestäisi reilut 300 vuotta maksaa se takaisin! Yhteensä Suomen velka uhkaa nousta ensi vuonna 130 miljardiin ja EU:n elvytyspakettiinkin ollaan lähtemässä 3,4 miljardin nettomaksuosuudella. Näiden takaisinmaksuun ei enää kirvesmiehen matematiikka riitä, mutta joka tapauksessa laskun kuittaavat tulevat sukupolvemme.

Hallitus ei säästä ideologiasta

Ronkainen myöntää, että oppositionkin mielestä velanottaminen ja elvyttäminen ovat koronakriisissä tarpeellisia ja jopa välttämättömiä toimia.

– Mutta toisin kuin hallitus, perussuomalaiset puhuvat myös säästämisen puolesta. Yksi säästökohde, jonka voi perustellusti kyseenalaistaa Suomen velkaantuessa kainaloitaan myöten on hyväntekeväisyys. Hyväntekeväisyyttä ovat mm. kiintiöpakolaisten määrän nostaminen 1 050 henkilöön ja kehitysavun määrän asettuminen arviolta 1,2 miljardiin euroon.

– Nämä asiat ovat hallituksen ideologialle kuitenkin niin tärkeitä, että säästäminen niistä ei tule kysymyksenkään. Päinvastoin, Ronkainen toteaa.

Tuhopoltto avasi ovet Eurooppaan

Esimerkiksi hän ottaa Kreikan Lesboksen saarella olevan Morian pakolaisleirin tulipalon, jota epäillään asukkaiden sytyttämäksi. Siitä huolimatta hallitus ilmoitti heti ottavansa Suomeen 11 alaikäistä asukasta kyseiseltä leiriltä.

– Haavoittuvimpien ryhmien sijasta Suomeenkin on tähän mennessä tullut lähinnä täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevia nuoria miehiä. Auttamishaluja ei lieventänyt edes Kreikan viranomaisten tieto siitä, että tulipalon sytyttivät jotkut leirin asukkaista tahallaan protestina leirin eristämiselle koronapandemian vuoksi.

– Ja kun signaali kerran oli annettu, että tällaisella käänteisellä poltetun maan taktiikalla portit aukeavat Eurooppaan, niin kaksi päivää myöhemmin syttyi uusi tulipalo, Ronkainen kertaa.

Viro ei ota leiriläisiä

Ronkainen ruotii kovin sanoin myös hallituksen ajamaa EU-elvytyspakettia.

– Elvytyspakettikeskustelussa hallituspuolueet kysyivät, mikä sitten on perussuomalaisten vaihtoehto? Ei tarvitse katsoa kuin meren yli naapuriin. Viro, jolla on lähes mitätön valtionvelka, on saamassa jättipotin EU:n elvytyspaketista. Se jää noin kuusi miljardia saamapuolelle.

– Viro on ilmoittanut, että se ei ota yhtään pakolaista poltetulta Morian leiriltä, mutta taloudellista tukea leirin toimintaan se voi harkita. Paremmalla neuvottelutaktiikalla Suomi olisi voinut saada suuremman hyödyn elvytyspaketista. Oikealla politiikalla Suomi auttaisi pakolaistilannetta paikan päällä, jossa samalla rahalla pystytään hyödyttämään paljon suurempaa joukko, Ronkainen huomauttaa.

Suomi rähmällään EU:n edessä

Ronkaisen mielestä EU:n komission kaavailemat ja sen puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ilmoittamat uudistukset EU:n maahantulojärjestelmän tekemiseksi ”solidaarisemmaksi” ja ”humaanimmaksi” tarkoittanevat sitä, että Suomi vastaisuudessakin jakaa pakolaistaakka, vaikka nämä saapuisivatkin Kreikkaan tai Italiaan.

– Unkari ja Puola, tai edes naapurimme Viro, tuskin tulevat hyväksymään minkäänlaisia taakanjakomekanismeja. Suomi pääsee siis jakamaan taakkaa näidenkin maiden edestä luovuttaen lisää itsemäärämisvaltaansa EU:lle.

– Elvytyspaketin myötä taloutemme tulee jo olemaan sidoksissa EU:hun ja pian saatammekin huomata olevamme tilanteessa, jossa emme voi enää vaikuttaa omiin asioihimme edes niin halutessamme, Ronkainen arvioi.