PS ARKISTO
Kansanedustaja Jari Ronkainen nostaa esiin sekä yrittäjiä että työntekijöitä hankaloittavan byrokratian, erityisesti paisuneen lupakorttijärjestelmän. Ronkaisen mielestä yritysten toimintaedellytyksiä on nyt parannettava, ja on tullut aika arvioida, mitkä korttivaatimukset todella parantavat työturvallisuutta ja mitkä vain luovat turhaa byrokratiaa.
Hallituksen tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja helpottaa työntekijöiden palkkaamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen pitää tärkeänä, että turhia esteitä yrittämisen tieltä onkin poistettu mutta paljon on vielä tehtävää.
– Resursseja kuluu kohtuuttomasti turhaan byrokratiaan. Paperin pyöritykseen uppoaa enemmän aikaa kuin varsinaiseen työntekoon ja innovaatioiden kehittämiseen, Ronkainen toteaa.
Ronkaisen mukaan yrityksiltä ja työntekijöiltä vaaditaan liikaa erilaisia lupakortteja ja todistuksia, joita on uusittava säännöllisesti. Tämä aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ilman selkeää hyötyä.
Entisenä rakennusalan yrittäjänä Ronkainen tuntee ongelman käytännössä.
– Lupakorttikurssi maksaa vähintään satasen, ja työntekijä on poissa rivistä kurssipäivän ajan. Työt eivät etene, jos väki istuu koulutuksissa, hän painottaa.
Ronkainen kritisoi järjestelmän paisumista raskaaksi ja kalliiksi. Hänen mukaansa lyhyet peruskurssit, kuten kuljetusalan kuormansidontakurssit, eivät juuri lisää osaamista, kun työntekijät kehittävät taitojaan päivittäisessä työssään.
– Onko järkeä käydä viiden vuoden välein samat kurssit, vaikka työntekijä tekee sidontaa päivittäin ja toisinaan öisinkin, Ronkainen ihmettelee.
Kansanedustajan mielestä on aika arvioida, mitkä korttivaatimukset todella parantavat työturvallisuutta ja mitkä vain pyörittävät koulutusbisnestä luoden turhaa byrokratiaa. Yrityksille aiheutuvat kulut ja työntekijöiden poissaolot syövät kilpailukykyä ilman todellista hyötyä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat yhdessä laatineet laajan 39 ehdotuksen norminpurkulistan. Lista sisältää konkreettisia toimia, joilla vähennetään byrokratiaa, sujuvoitetaan palveluita ja parannetaan sääntelyn ennustettavuutta.
Suomen julkishallinto on paisunut kuin pullataikina. Suomessa on yhteensä 4 237 julkishallinnon alaista organisaatiota. Kyseiset organisaatiot saavat joko kaiken tai osan rahoituksestaan valtiolta ja kunnilta. Julkishallinnon organisaatioissa tehdään 510 000 vuosityötuntia työtä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman haluaa julkisen hallinnon rönsyt kuriin yritysten ja investointien houkuttelemiseksi Suomeen.
Lainvalmistelutyö yrityslähestymiskiellon säätämiseksi on käynnissä. Uudistus parantaa työturvallisuutta siten, että kenenkään ei tarvitse kohdata väkivaltaa tai sen uhkaa työssä, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Asenne yrittämiseen on kohentunut, yrittäjiä arvostetaan ja he ovat näkyvästi esillä politiikan johtotehtävissä. Sekä perussuomalaiset että kokoomus ovat erityisen yrittäjämyönteisiä puolueita. Viesti kentältä hallitukselle on avoin ja yrittäjän sanaa kuunnellaan. Kuten perjantaina Suomen Yrittäjien valtuustossa.
Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén pitää veroalea hyvänä signaalina suomalaisille yrityksille. Vasemmisto-oppositiota ja kaikkia muitakin veronalennusten kriitikoita Virén kehottaa tarkastelemaan laajempaa kuvaa sekä sitä, miten Suomi asemoituu verokilpailussa maailmalla.
Vuoden 2024 aikana annetut hallituksen esitykset vähentävät yritysten hallinnollista taakkaa noin 120 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi on purettu ainakin 133 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. Normeja purkamalla hallitus helpottaa yritystoimintaa ja yrittämisen edellytyksiä sekä sujuvoittaa kansalaisten arkea.
Viikon suosituimmat
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.
Jo vuosikausien ajan Yleisradio on pitänyt linjanaan, että ”väestönvaihto”-sanan käyttäminen on varma merkki äärioikeistolaisesta salaliittoteoriasta. Tämä näkemys on itsessään kiistanalainen, mutta Ylen uuden tulkinnan mukaan nyt myös ”väestön vaihtuminen”-sanojen käyttäminen tarkoittaa tukea äärioikeistolaiselle salaliittoteorialle. Termiä on aiemmin pidetty neutraalina ja Yle käyttää sitä itsekin. Valtiovarainministeri Riikka Purra syyttää nyt Yleä valehtelusta. Sosiaalisessa mediassa Ylen uutistoimituksen uusi linjaus herättää suurta kummastusta. Erityisavustaja Matias Turkkila kirjoittaa.
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".
Valtamedia on jauhanut viikkokaupalla villejä spekulaatioita salaliittoteorioista sen jälkeen, kun perussuomalaisten Teemu Keskisarja puhui väestönvaihdosta. Tosiasiassa väestönvaihdossa ei ole sen enempää salaista kuin liittoakaan, ja teorian sijaan se on paremminkin havainto. Väestönvaihto käsitteenä muistuttaa huonon maahanmuuttopolitiikan pitkävaikutteisista ja käytännössä peruuttamattomista vaikutuksista.
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.
Mieli ry:n puheenjohtaja harmitteli Helsingin Sanomille, että hallituksen säästöt vaikeuttavat järjestöjen mahdollisuutta auttaa. Samaan aikaan Mieli ry:lla on kuitenkin ollut satojen tuhansien eurojen edestä ylimääräistä rahaa yksityisen ravintolatoiminnan tukemiseen.
Tiistaina eduskunnan täysistunnossa vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo ja useat perussuomalaiset kansanedustajat ottivat kiivaasti yhteen. Keskustelu koski hallituksen esitystä, jolla kiristettäisiin pysyvien oleskelulupien ehtoja.
