PS ARKISTO
Kansanedustaja Jari Ronkainen nostaa esiin sekä yrittäjiä että työntekijöitä hankaloittavan byrokratian, erityisesti paisuneen lupakorttijärjestelmän. Ronkaisen mielestä yritysten toimintaedellytyksiä on nyt parannettava, ja on tullut aika arvioida, mitkä korttivaatimukset todella parantavat työturvallisuutta ja mitkä vain luovat turhaa byrokratiaa.
Hallituksen tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja helpottaa työntekijöiden palkkaamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen pitää tärkeänä, että turhia esteitä yrittämisen tieltä onkin poistettu mutta paljon on vielä tehtävää.
– Resursseja kuluu kohtuuttomasti turhaan byrokratiaan. Paperin pyöritykseen uppoaa enemmän aikaa kuin varsinaiseen työntekoon ja innovaatioiden kehittämiseen, Ronkainen toteaa.
Ronkaisen mukaan yrityksiltä ja työntekijöiltä vaaditaan liikaa erilaisia lupakortteja ja todistuksia, joita on uusittava säännöllisesti. Tämä aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ilman selkeää hyötyä.
Entisenä rakennusalan yrittäjänä Ronkainen tuntee ongelman käytännössä.
– Lupakorttikurssi maksaa vähintään satasen, ja työntekijä on poissa rivistä kurssipäivän ajan. Työt eivät etene, jos väki istuu koulutuksissa, hän painottaa.
Ronkainen kritisoi järjestelmän paisumista raskaaksi ja kalliiksi. Hänen mukaansa lyhyet peruskurssit, kuten kuljetusalan kuormansidontakurssit, eivät juuri lisää osaamista, kun työntekijät kehittävät taitojaan päivittäisessä työssään.
– Onko järkeä käydä viiden vuoden välein samat kurssit, vaikka työntekijä tekee sidontaa päivittäin ja toisinaan öisinkin, Ronkainen ihmettelee.
Kansanedustajan mielestä on aika arvioida, mitkä korttivaatimukset todella parantavat työturvallisuutta ja mitkä vain pyörittävät koulutusbisnestä luoden turhaa byrokratiaa. Yrityksille aiheutuvat kulut ja työntekijöiden poissaolot syövät kilpailukykyä ilman todellista hyötyä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat yhdessä laatineet laajan 39 ehdotuksen norminpurkulistan. Lista sisältää konkreettisia toimia, joilla vähennetään byrokratiaa, sujuvoitetaan palveluita ja parannetaan sääntelyn ennustettavuutta.
Suomen julkishallinto on paisunut kuin pullataikina. Suomessa on yhteensä 4 237 julkishallinnon alaista organisaatiota. Kyseiset organisaatiot saavat joko kaiken tai osan rahoituksestaan valtiolta ja kunnilta. Julkishallinnon organisaatioissa tehdään 510 000 vuosityötuntia työtä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman haluaa julkisen hallinnon rönsyt kuriin yritysten ja investointien houkuttelemiseksi Suomeen.
Lainvalmistelutyö yrityslähestymiskiellon säätämiseksi on käynnissä. Uudistus parantaa työturvallisuutta siten, että kenenkään ei tarvitse kohdata väkivaltaa tai sen uhkaa työssä, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Asenne yrittämiseen on kohentunut, yrittäjiä arvostetaan ja he ovat näkyvästi esillä politiikan johtotehtävissä. Sekä perussuomalaiset että kokoomus ovat erityisen yrittäjämyönteisiä puolueita. Viesti kentältä hallitukselle on avoin ja yrittäjän sanaa kuunnellaan. Kuten perjantaina Suomen Yrittäjien valtuustossa.
Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén pitää veroalea hyvänä signaalina suomalaisille yrityksille. Vasemmisto-oppositiota ja kaikkia muitakin veronalennusten kriitikoita Virén kehottaa tarkastelemaan laajempaa kuvaa sekä sitä, miten Suomi asemoituu verokilpailussa maailmalla.
Vuoden 2024 aikana annetut hallituksen esitykset vähentävät yritysten hallinnollista taakkaa noin 120 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi on purettu ainakin 133 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. Normeja purkamalla hallitus helpottaa yritystoimintaa ja yrittämisen edellytyksiä sekä sujuvoittaa kansalaisten arkea.
Viikon suosituimmat
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.
Useat perussuomalaisten kansanedustajat vaativat Ylen toimitusjohtajan palkan kohtuullistamista. Laura Huhtasaaren tekemässä toimenpidealoitteessa, jonka ovat allekirjoittaneet Antti Kangas ja Mira Nieminen, verrataan Ylen johdon palkkatasoa tasavallan presidentin palkkioon. Kansanedustajat katsovat, että presidentin tehtävä on vastuultaan huomattavasti vaativampi, mutta siitä maksetaan vähemmän kuin Ylen pomolle.
