LEHTIKUVA
Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala jätti kirjallisen kysymyksen Otto-automaattien verkoston turvaamisesta.
Suomessa on jäljellä arviolta 1600 Otto-automaattia. Otto-automaattien lukumäärä on vähentynyt ja joka vuosi noin 20 automaattia suljetaan pysyvästi.
– Käteisnostojen määrä on vähentynyt automaattien ylläpidon kannalta taloudellisesti kannattamattomalle tasolle. Syynä tälle automaattien sulkemistrendille on ollut maksuliikenteen digitalisoituminen korttimaksun ja verkkopankin käytön yleistymisen myötä, mikä on vähentänyt ihmisten tarvetta käteiselle rahalle, Vesa-Matti Saarakkala tietää.
Automaatteja suojellaan paikallisella rahalla
Pienillä paikkakunnilla on taisteltu automaattien lopettamista vastaan mm. ottamalla niiden ylläpitokustannuksia seutujen omalle vastuulle. Rahallisina tukijoina automaattien säilyttämisessä ovat yleensä toimineet kyseisen seudun kauppakeskukset, kunnat tai pankit.
– Toisaalta ratkaisuna Otto-automaattien sulkemisten aiheuttamiin ongelmiin käteisautomaattiverkoston ylläpidosta vastaava Automatia Oy otti viime vuoden lopulla käyttöön talletusottoautomaatit. Tarkoituksena on, että näiden talletusautomaattien verkosto kattaisi pian koko maan alueen. Voidaan kuitenkin esittää perustellusti epäilys siitä, onko uudella talletusautomaattiverkostolla todella kykyä sijoittautua kaikille niille alueille, joissa käteisnostopalveluita tarvitaan, Saarakkala varoittaa.
Syrjäytymisen ehkäisyä
Saarakkalan mielestä käteisen rahan tosiasiallisten käyttömahdollisuuksien tulisi olla valtion vastuulla eikä hyväntekeväisyyden varassa.
– Valtio voisi viime kädessä – omin toimenpitein – jatkossa turvata automaattien säilymisen. Tämä olisi myös valtion aluepolitiikan pitkän aikavälin suuntaviivojen mukainen toimenpide. Samalla se lisäisi taloudellista toimeliaisuutta ja ehkäisisi syrjäytymistä, jota esiintyy niiden henkilöiden kohdalla, joilla ei tietoteknisten taitojen tai maksukorttien puutteen vuoksi ole mahdollista suorittaa maksutoimenpiteitä muuten kuin käteisellä rahalla, Saarakkala muistuttaa.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Lue lisää
Lue lisää
