
Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.
Saksan kristillisdemokraattisen CDU-puolueen puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer paimentaa hallituskumppanipuoluettaan, sosiaalidemokraattista SPD:tä. Saksan demarit eivät halua niellä Eurooppa-neuvoston ehdokasta Euroopan komission puheenjohtajaksi.
Kramp-Karrenbauer, joka tunnetaan pitkän nimensä vuoksi myös AKK:na, kertoi Saksan joutuvan perustuslailliseen kriisiin, jos neuvoston ehdokas Ursula von der Leyenin nimitys kaatuu Euroopan parlamentissa. Kriisi voisi ulottua koko EU:in tasolle.
Von der Leyenin ehdokkuus tuli yllättäen eteen Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ehdotuksesta. SPD oli jo ehtinyt hykerrellä hollantilaisdemari Frans Timmermansin ehdokkuudesta, kun EPP-ryhmän kärkiehdokas Manfred Weber ei saanut likimainkaan tarvittavaa tukea Eurooppa-neuvoston kestävyyttä kysyneessa kokousrumbassa.
Timmermans putosi kuitenkin itäeurooppalaisten maiden vastustukseen. Timmermans ajaa aktiivisesti sanktioita Puolalle ja Unkarille.
Virallisesti SPD:n vastustus von der Leyenin nimitykselle johtuu siitä, ettei hän ollut EPP:n kärkiehdokas. Von der Leyen ei ollut edes ehdokkaana eurovaaleissa.
Saksalaisenemmistö tukee kuitenkin ennemmin SPD:tä kuin CDU-pomoa. Deutschlandtrendin vastaajista vain 33 prosenttia pitää von der Leyenin nimitystä hyvänä asiana. Hänen nimitystään pitää huonona peräti 56 prosenttia vastaajista.
SPD on vakavassa kannatuskriisissä. Perinteinen suurpuolue on kisaamassa tällä haavaa kolmanneksi suurimman puolueen paikasta vaihtoehtopuolue AfD:n kanssa.
Entinen demaripomo Sigmar Gabriel kertoi, että von der Leyenin ehdokkuus on jo itsessään riittävä peruste jättää Saksan hallituskoalitio. Puolueen väliaikainen johtajatrio on kuitenkin tyynnytellyt Gabrielin puheita.
SPD on toistaiseksi jäänyt eropuuhissaan vain metelin pitämisen tasolle. Niin käynee nytkin. Hallituksen jättäminen merkitsisi samalla puolueen yhä synkentyvien kannatuslukujen realisoimista.
CDU:lle hallitusyhteistyön loppu olisi myös riskipitoista puuhaa. Saksan vihreiden kannatus on noussut niin paljon viime aikoina, että siitä voisi tulla maan suurin puolue ja sitä kautta maahan voisi tulla vihreiden liittokansleri.
AKK:n sanoma perustuslaillisen kriisin leviäminen koko EU:iin tuntuu liioitellulta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on jo ehtinyt kertoa, että edellisellä kerralla Jean-Claude Junckerin ehdokkuutta jouduttiin puristamaan paljon kauemmin.
Von der Leyenin nimitys vaatii meppien äänienemmistön. Hänen nimitystä puoltaa mitä ilmeisimmin EPP ja liberaaliryhmä. Tämä ei riitä enemmistöön. Vihreiden ryhmä äänestänee nimitystä vastaan, sillä vihreät jäivät rannalle huippunimityksissä. Sosiaaldemokraattisen ryhmän kanta on siksi tärkeä.
Mikäli mepit kaataisivat von der Leyenin nimityksen, joutuisivat EU-maiden johtajat kaivamaan uuden ehdokkaan. Se merkitsee toki vaikeita neuvotteluja. Tosin uuden ehdokkaan nimen kaivamisen viivästys ei ole maailmanloppu, sillä Juncker jatkaisi pestiään uuden ehdokkaan löytymiseen asti.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat

Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.

Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Helsingin Kaivopuistossa tapahtui vakava väkivallanteko elokuussa 2025 koulujen alkamiseen liittyvän nuorten juhlinnan yhteydessä. Joukkopahoinpitelyn kohteeksi päätynyttä 15-vuotiasta epäilty puukotti vatsaan vielä sen jälkeen, kun vartija oli puuttunut tilanteeseen. Käräjäoikeus tuomitsi puukottajan toukokuussa 2026 myös törkeästä huumausainerikoksesta osana laajaa rikoskokonaisuutta, jolla oli poliisin mukaan yhteyksiä kansainväliseen Foxtrot-rikollisverkostoon.

Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.

Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää