Saksan mahtipuolue CDU:lla on edessään puoluekokous ja puheenjohtajan vaihto. Valita saattaa vaikuttaa koko Euroopan suuntaan. VTT Heikki Koskenkylä raportoi Saksan tilanteesta.

Saksan kristillisdemokraattisen puolueen CDU:n puoluekokous on tulevana lauantaina. Puolue valitsee silloin uuden puheenjohtajan. Liittokansleriehdokas valitaan keväällä. Liittopäivien vaalit ovat syyskuussa. Yleensä CDU:n puheenjohtaja on ollut liittokansleriehdokas.

CDU ja CSU kärsivät vaalitappion syyskuun 2017 vaaleissa. Sen jälkeen liittokansleri Angela Merkel erosi CDU:n puheenjohtajan tehtävästä. Paljolti Merkelin suosituksesta uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Annegret Kramp-Karrenbauer, josta käytetään usein lyhennettä AKK.

AKK epäonnistui tehtävässään ja ilmoitti jättävänsä puheenjohtajan tehtävän loppuvuodesta 2019. Puoluekokous piti olla jo viime talvena, mutta koronan tähden sitä siirrettiin. Ensi lauantaina pidetään puoluekokous digitaalisen yhteyden muodossa.

Ehdokkaita on kolme ja he ovat olleet gallupeissa varsin tasaväkisiä. Friedrich Merz on ollut niukasti johdossa gallupeissa (Spiegel 15.12.2020). Hän on selvästi konservatiivisen siiven ja osin yrityssektorin suosikki. Merz oli aiemmin CDU:n liittopäiväryhmän vetäjä, mutta Merkel savusti hänet ulos. Sen jälkeen Merz menestyi investointipankkiirina ja teki suuren omaisuuden. Tätä on pidetty hänelle jonkinlaisena rasitteena. Hänellä arvioidaan olevan huonot välit Merkelin kanssa. Hän hävisi puheenjohtajakisan niukasti AKK:lle vuonna 2018. Merz on 65-vuotias.

Armin Laschet, 59 vuotta, on Saksan väkirikkaimman osavaltion Nordrain-Westfalenin pääministeri. Hän on aika väritön henkilö, mutta kokemusta on politiikasta paljon. Hänen arvioidaan olevan jonkinlainen keskitien kulkija, joka on monissa asioissa Merkelin linjoilla (Spiegel 12.1.2021).

Entinen ympäristöministeri Norbert Röttgen, 55 vuotias, on ollut gallupeissa heikoin, mutta aivan viime aikoina hän on ollut hiukan Laschetin edellä. Röttgen on nykyisin liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja. Hän on vaalitaistelussa puhunut paljon EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolesta. Hän haluaa pitää myös Britannian mukana näissä kuvioissa, vaikka Brexit on jo toteutunut.

Näiden kolmen ehdokkaan yhteiset esiintymiset eivät ole olleet kovin räiskyviä. Suuria näkemyseroja ei ole ollut. Friedrich Merz jakaa mielipiteitä jyrkemmin kuin muut. Konservatiivit ovat voimakkaasti hänen kannalla. Liberaalit ovat selvästi joko Laschetin tai Röttgenin kannalla.

Jos puoluekokouksessa kukaan ei saa enemmistön tukea, pidetään toinen äänestys, johon osallistuvat kaksi eniten ääniä saanutta. Puoluekokoukseen osallistuu 1001 osavaltioista valittua CDU:n edustajaa. Baijerin osavaltiota edustava tytärpuolue CSU ei osallistu kokoukseen.

Baijerin osavaltion pääministeri ja CSU:n puheenjohtaja on Markus Söder. Hän on noussut gallupeissa Saksan kolmen suosituimman poliitikon joukkoon. Toinen on liittopresidentti Walter Steinmeier ja kolmas liittokansleri Angela Merkel. Söderiä on jo kutsuttu varjokansleriksi. Hän ei ole vielä ilmoittanut, asettuuko hän ehdokkaaksi kevään vaaleissa, jossa siis mukana CDU:n ja CSU:n edustajat. Kaksi kertaa aiemmin CDU/CSU:n liittokansleriehdokkaana on ollut CSU:n puheenjohtaja. Franz Josef Strauss vuonna 1980 ja Edmund Stoiber vuonna 2002. Stoiber hävisi vaalit sosiaalidemokraattien SPD:n ehdokkaalle Gerhard Schröderille. Schröderin jälkeen liittokansleriksi nousi Angela Merkel. Merkelin urasta liittokanslerina tulee yhtä pitkä kuin Helmut Kohlin vuosina 1982-1998 eli 16 vuotta.

Saksan liittokansleria voidaan pitää EU:n merkittävimpänä poliitikkona. Saksa on väkiluvultaan selvästi suurin jäsenvaltio. Saksan talous on ollut hyvässä kunnossa jo pitkään. Saksalla on ollut suuri vaihtotaseen ja budjetin ylijäämä sekä korkea 76 prosentin työllisyysaste. Suomen talousluvut kalpenevat Saksan rinnalla.

Saksalla on kuitenkin kasvavia ongelmia kilpailukyvyn kanssa. Digitalisaatiossa se on jäänyt jälkeen Yhdysvaltoja ja Kiinaa kuten koko EU-aluekin. Energiewende eli energiakäännös on suurissa ongelmissa. Merkel teki vakavan virheen, kun ajoi läpi ydinvoimasta luopumisen. Maakaasuputki NordStream 2:sta ei ole saatu valmiiksi, ja Yhdysvallat vastustaa hanketta. Tuulivoiman vastustus on kasvanut voimakkaasti. Kivihiilen käytöstä on vaikea luopua. Väestön ikääntyminen aiheuttaa paineita julkiseen talouteen. Maahanmuuttoa vastustetaan vuoden 2015 kokemusten jälkeen kasvavassa määrin. Turkin ja Venäjän kanssa on suuria ongelmia. Lisäksi Saksassa on piileviä epäluuloja EU:n yhteisvastuun kasvattamiseen ja EKP:n rahapolitiikkaa kohtaan.

Uuden liittokanslerin haasteet ovat valtavat. Myös suhteet Yhdysvaltoihin pitäisi rakentaa uudelleen ja elvyttää Naton toimintaa. Saksan puolustusmenot ovat vain 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun Yhdysvaltojen vaatimus on kaksi prosenttia. Sosiaalidemokraatit ovat kaiken aikaa suuressa koalitiossa vastustanut puolustusmenojen kasvattamista. Saksan lehdistössä arvioidaan, että syyskuun vaalien jälkeen CDU/CSU ei lähde enää SPD:n kanssa suureen koalitioon. Hallitus saatetaan muodostaa CDU/CSU, vihreät ja vapaiden demokraattien FDP pohjalta. Varsinkin vihreiden kanssa CDU/CSU:lla on kuitenkin suuria näkemyseroja. CDU:n kannatus oli vajonnut ennen koronaa ennätysalhaalle 27 prosentin tasolle. Koronan ansiosta kannatus on ollut viime aikoina 35 prosentin tasoa. Se on nyt selvästi suurin puolue Saksassa.

HEIKKI KOSKENKYLÄ