Tuulivoima vastatuulessa Saksassa – ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä paha ristiriita

Saksa on Euroopan unionin suurin jäsenmaa ja taloudeltaan selvästi vahvin. Sen poliittisilla linjauksilla on suuri merkitys koko EU:lle. Saksan vaikutus näkyy selvästi ilmastopolitiikassa. Kun Saksa teki vuonna 2011 energiakäännöksen, energiewenden, liittokansleri Angela Merkeliä alettiin kutsua ilmastokansleriksi. Saksa päätti tuolloin luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Päätös herätti suurta huomiota maailmalla, kirjoittaa VTT Heikki Koskenkylä.

Monet pitivät päätöstä hyvin uhkarohkeana. Energiewende on sittemmin ajautunut suuriin ongelmiin ja Angela Merkel on ollut hyvin hiljaa energiapolitiikasta – paitsi aivan viime aikoina, kun vihreät ovat nousseet gallupeissa suurimmaksi puolueeksi, jopa ohi CDU:n.

Kuluneen kesän aikana Saksan energiapolitiikkaan on tullut uusi keskustelunaihe, joka on kärjistänyt keskustelua kovasti. Tuulivoimaa, jota on rakennettu tukien avulla paljon, on alettu kritisoida hyvin voimakkaasti. Kaikki osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että tuulivoima on hyväksi ilmaston tavoitteiden kannalta. Sillä saadaan aikaan lähes päästötöntä sähköä.

Vähitellen on kuitenkin huomattu, että tuulivoimalat tuhoavat valtavasti lintuja, lepakkoja, hyönteisiä ja pieneläimiä. Lisäksi tuulivoiman rakentamista varten on alettu kaataa entistä enemmän metsää. Ristiriita ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä onkin noussut ilmastopolitiikan keskipisteeseen.

Huonosti suunniteltu ja toteutettu

Energiewende-päätös tehtiin nopeasti Japanin Fukushimassa vuonna 2011 tapahtuneen ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Sen aiheutti maanjäristys ja sitä seurannut tsunamiaalto. Päätöstä pidettiin historiallisena ja esikuvana muille maille. Juuri mitkään maat eivät ole seuranneet Saksaa ja Ruotsikin on lykännyt ydinvoimasta luopumista pitkälle tulevaisuuteen.

Energiewende suunniteltiin ja organisoitiin huonosti. Kunnollista kokonaissuunnitelmaa ei edes tehty. Päätavoitteena oli ydinvoimasta luopuminen ja voimakas uusiutuvan energian edistäminen. Hiilivoimasta ei puhuttu juuri mitään. Varavoiman tarpeeseen ei kiinnitetty huomiota, vaikka hyvin tiedettiin, että tuuli- ja aurinkovoiman saatavuus vaihtelee suuresti säätilan mukaan.

Ydinvoimasta luopuminen on edennyt lähes aikataulun mukaan. Arviolta viiden vuoden kuluessa suljetaan Saksassa viimeinen ydinvoimala. Myös tavoite rakentaa paljon lisää uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa sähköntuotantoa on edennyt varsin hyvin. Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta on kasvanut kymmenessä vuodessa kolmannekseen.

Hajanaista ja tehotonta ilmastopolitiikkaa

Huolimatta näistä saavutuksista Saksan energiapolitiikka on ajautumassa lähes umpikujaan. Ongelmana on se, että peräti neljä viidesosaa Saksassa käytettävästä energiasta tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Sähköntuotanto nojaa yhä suurelta osin kivi- ja ruskohiilivoimaloihin. Voimassa oleva tavoite on luopua hiilen käytöstä vuoteen 2037 mennessä. Tätä tavoitetta on jo jouduttu siirtämään. Vihreiden vaatimus on vuoteen 2030 mennessä.

Monet tahot ovat arvioineet, että Saksa ei ole pääsemässä asettamiinsa tavoitteisiin energiantuotannossa ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Saksa onkin vastustanut EU:n asettamia päästöjen vähennysaikatauluja. Tunnettujen taloustieteilijöiden ryhmä totesi tänä kesänä Saksan hallituksen tilaamassa raportissa, että Saksan ilmastopolitiikka on ollut hajanaista, tehotonta ja kallista. Joidenkin arvioiden mukaan energiewende on epäonnistunut täysin. Tuulivoiman lisärakentamiseen kohdistuva voimakas kritiikki vaikeuttaa edelleen olennaisesti energiewenden toteuttamista.

Euroopan kalleinta sähköä

Tuulivoimaloita on rakennettu 1990-luvulta lähtien nyt noin 30 000, mutta vuosittainen kasvu on jo alentunut. Osalla tuulivoiman valmistajista on ollut kannattavuusongelmia. Helposti rakennettavat alueet on jo täytetty tuulivoimapuistoilla. Näitä alueita on Pohjanmerellä ja Itämerellä sekä rannikkoseuduilla, joilta myös tuulee enemmän kuin sisämaassa.

Tuulivoimaloissa on esiintynyt yllättävän paljon vikoja ja haavereita. Vuosittain on ollut noin 50 vakavaa vahinkoa. Roottoreista ovat irronneet siivet, jotka voivat painaa tonneja ja ne ovat lentäneet 100 metrin päähän. Myös meluhaitat ovat alkaneet tulla kritiikin aiheeksi.

Tuulivoimalle on myönnetty valtavasti tukea kuten myös aurinkovoimalle. Sähkön hinta onkin Saksassa kotitalouksille EU:n korkeimpia. Energiewenden toteuttamiseksi nykyiset 30 000 tuulivoimalaa eivät riitä alkuunkaan. Useita arvioita on tehty tarvittavasta kokonaismäärästä. Lukumäärä riippuu kivihiilestä luopumisen aikataulusta. Viranomaisten arvio on 60 000 tuulivoimalaa yhteensä. Muut asiantuntijatahot ovat päätyneet lukuun 200 000. Luonnonsuojelijat pitävät tällaisia lukuja katastrofina. He ovatkin laajalti ryhtyneet vastustamaan tuulivoiman lisärakentamista.

Hakattuja metsiä, kuolleita lintuja

Arvostettu saksalainen yleistieteellinen lehti GEO käsittelee uusimmassa elokuun numerossaan laajalti tuulivoimaloiden haittavaikutuksia. Lehden kirjoitus on 20 sivua tästä aiheesta ja siinä siteerataan laajalti alan asiantuntijoiden näkemyksiä. Kirjoituksen otsake on ”Hyvää ilmastolle, huonoa luonnolle” eli Gut fürs Klima, schlecht für die Natur. Tämä siis tarkoittaa tuulivoiman käyttöä. Pitkässä kirjoituksessa annetaan perusteellinen kuva tuulivoiman haittavaikutuksista luonnolle. Tämä tarkoittaa lintuja, lepakoita, hyönteisiä ja maassa kulkevia pieneläimiä sekä metsiä.

Tuulivoimalat ovat valtavia laitoksia, suurimmat jopa 240 metriä korkeita ja propellit 70 metriä pitkiä. Tuulivoimapuistot ovat kymmeniä ja usein satoja hehtaareja. Metsää joudutaan kaatamaan niiden tieltä entistä enemmän. Jopa ns. ikimetsiä on kaadettu.

Kun kuolleita lintuja alkoi löytyä entistä enemmän tuulivoimaloiden läheisyydestä, luonnonsuojelijat, lintutieteilijät ja muutkin tutkijat alkoivat tutkia ja seurata näitä ikäviä vaikutuksia. Myös alan tutkimuslaitokset ovat ryhtyneet selvittämään ja tilastoimaan näitä haittoja. Ilmiö on paisunut laajaksi ja alkanut saada suurta huomiota Saksan lehdistössä ja mediassa.

Luonnonsuojelijat hämillään

Tuulivoiman rakentajat ja heidän etujärjestöt ovat ärtyneet tilanteesta ja väittävät tutkijoiden tietoja liioitteluksi. Luotettavan tuntuiset arviot ovat lähes dramaattisia. Niiden mukaan tuulivoimalat ja erityisesti niiden propellit tappavat vuosittain jo nyt satoja tuhansia lintuja ja lepakoita sekä miljardeja hyönteisiä.

Valtava määrä pieneläimiä kuolee maassa. Suuret linnut kuten haukat ja kotkat ovat vaarassa kadota Saksasta kokonaan. Ongelma syntyy siitä, kun tällaiset linnut saalistavat maassa kulkevia pieneläimiä, hiiret ym. niin ne joutuvat keskittymään pieneläimen liikkumiseen täysin eivätkä huomaa tuulivoimalan valtavia propelleja. Propellit voivat pyöriä jopa 400 km/tunti -vauhtia.

Näiden ongelmien seurauksena ilmaston ja luonnonsuojelijoiden erimielisyydet ovat kasvaneet ja kärjistyneet pahasti. Jyrkät ilmastonsuojelijat eivät välitä lintujen kuolemista, koska he ovat pelastamassa koko maailmaa. Vihreille tämä syntynyt tilanne on hankala, koska heidän tavoitteina on sekä ilmaston suojelu että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Tähän saakka vihreät ovat pitäneet tuulivoimaa edullisena molempien tavoitteidensa kannalta.

Tuhansia valituksia ympäri maata

Kun nämä tuulivoimaloiden vakavat haitat luonnolle ovat levinneet julkisuuteen, Saksan viranomaiset ovat myös ryhtyneet tutkimaan asiaa. Tuulivoimaa vastaan on tehty jo tuhat valitusta useissa Saksan osavaltioissa. Valitusten laatijana on myös Saksan tunnetuimpia alan tutkijoita. Tuulivoimateollisuus yrittää puolustella asemiaan ja väittää, että koko energiewendeä ei voida toteuttaa ilman tuulivoiman suurta lisäystä.

Tämä uusi ja sekava tilanne tuulivoiman osalta on nyt johtanut siihen, että monet tunnetut tutkijat ovat alkaneet kannattaa ydinvoimaa. Yhä useammat tutkijat ja professorit ovat todenneet, että ydinvoima on tarpeen, jotta Saksa voi saavuttaa ilmastonsuojelun ja päästöjen vähentämisen tavoitteensa.

Saksan hallitukselle on ollut hankala asia kansainvälisen ilmastopaneelin, IPCC, raportin kannanotto, jonka mukaan ydinvoima on tarpeen, jotta ilmaston lämpeneminen enintään 1,5 asteella voidaan saavuttaa. Saksan esimerkin valossa voidaan hyvin perustein sanoa, että Suomessa pitäisi nyt ryhtyä tutkimaan perusteellisesti tuulivoiman haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle.

Korjaus 13.9.2019 klo 14.24: ”70 senttimetriä” korjattu muotoon ”70 metriä”.