

LEHTIKUVA
Saksan energiapolitiikan karut vaihtoehdot: Luovutaanko kunnianhimoisista tavoitteista vai otetaanko riski sähkön loppumisesta?
Saksan hallituksen tavoite taistella ilmastonmuutosta vastaan uusiutuvan energian lisäämisellä on jäänyt välitavoitteista pahasti jälkeen. Tuulivoimaloiden rakentaminen takkuaa kansalaisten vastustuksen, puutteellisen infrastruktuurin ja sääntelyn vuoksi.
Saksan hallituksen tavoite on saada vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuus 65 prosenttiin koko energiantarpeesta. Kyseessä on vain välitavoite. Uusiutuvan energian kärkenä on tuulivoima.
Tavoite karkaa
Saksassa on tämän vuoden alun ja syyskuun lopun välisenä aikana rakennettu 150 uutta tuulivoimalaa, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Uusien voimaloiden yhteiskapasiteetti on 514 megawattia.
– Tämä on katastrofi taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, sanoo ajatushautomo Agora Energiewenden johtaja Patrick Graichen.
Hänen mukaansa Saksan maaperälle tulisi rakennuttaa 4 gigawatin edestä uutta tuulivoimaa joka vuosi.
Saksan pohjoista rannikkoa ei voida hyödyntää riittävästi tuulivoimaa lisäämällä. Siirtoverkosto ei anna myöden. Energiaa tulisi saada siirretyksi rannikolta etelään, missä suuret asutuskeskukset ja teollisuus sijaitsevat.
Tuulivoimalla lukuisia esteitä
Tuulivoiman lisääminen on saanut kansalaiset vastustamaan uusia hankkeita.
– Meillä on nyt yli 30 tuhatta tuulivoimalaa, emmekä voi rakentaa niitä lisää. Tämän täytyy loppua, sanoo tuulivoimaa vastustava Günther Schulz FT:lle.
Hänen mukaansa tuulivoimaloiden aiheuttamat haitat ovat suhteettoman suuria hyötyihin nähden.
Saksan hallitus aikoo määrätä tuulivoimaloille kilometrin mittaisen vähimmäisetäisyyden tuulivoimaloista asumuksiin. Tämä eliminoi luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan jopa 40 prosenttia mahdollisesta tuulivoimaloiden rakennuspinta-alasta.
Uudet tuulivoimahankkeet jumittavat valitusten vuoksi oikeuslaitoksessa vuosien ajan. Rakennuttajille lupien odottelu on turhauttavaa.
Energiapula vai tavoitteiden hautaus?
Saksa aikoo luopua kokonaan ydinvoimasta vuonna 2022. Hiilivoimalle jäähyväiset tulisi heittää vuoteen 2038 mennessä. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia.
Suomen Perustan julkaisussa Ympäristörealistin käsikirja VTT Heikki Koskenkylä muistuttaa varavoiman tarpeesta. Hän arvelee, ettei Saksa voine luopua kivihiilen käytöstä suunnitellusti.
Financial Times arvioi, että Euroopan suurin talous voi joutua kohtaamaan kiperät vaihtoehdot: joko maan tulisi jättää hyvästit kunnianhimoisille tavoitteilleen tai ottaa riski ajautumisesta energiakriisiin.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: Saksan viherutopistinen energiakäännös ”Energiewende” on ajautumassa umpikujaan – kansalaisten mielestä kallis, kaoottinen, epäoikeudenmukainen

Tuulivoima vastatuulessa Saksassa – ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä paha ristiriita

Kiina rakentaa uusia hiilivoimaloita hurjaa vauhtia – EU:ssa kaivataan satoja miljardeja ilmastonsuojeluun

Saksan demarijohtajat perääntyivät puheissaan: Jatkavat hallituksessa – kannatus sukeltaa

Oppositio yhteisrintamassa – ruotsidemokraattien ehdotus Ringhalsin ydinvoimalan käynnistämisestä kaatui silti yhdellä äänellä

Juuso vaatii tuulivoimaloille ympäristöluvat

Ruotsi sulkee ydinvoimaloita sähköpulasta huolimatta – ruotsidemokraatit arvostelevat ankarasti punavihreän hallituksen energiapolitiikkaa

Saksa hyytymässä, ilmapiiri kiristyy, riidat jatkuvia – Merkelin 16 vuoden liittokansleriaikana rakenneuudistukset joko virheellisiä tai jääneet tekemättä
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää











