Saksassa riita YK:n pakolaissopimuksesta: ”Sopimus ei ohjaa vain siirtolaisuutta vaan myös siihen liittyviä mielipiteitä”

Saksalaisessa mediassa, kuten esimerkiksi Sternissä ja Bildissä, on alettu kysellä YK:n siirtolaissopimuksen salamyhkäisyyden perään. Hallituksen vaitonaisuus kummastuttaa, Berliinissä asuva suomalainen toimittaja Pertti Rönkkö kirjoittaa Facebook-seinällään.

– Lehdissä aprikoidaan, että onko sopimus niin yhdentekevä, ettei siitä kannata siksi tiedottaa, vai sisältääkö se niin kovia asioita, että siitä on parempi olla hiljaa ja allekirjoittaa vaivihkaa niin vähäisellä keskustelulla ja huomiolla kuin mahdollista, Rönkkö raportoi.

– Jos sopimus on yhdentekevä eikä sido mihinkään, niin miksi se pitää ylipäätään allekirjoittaa. Jos sillä on taas suurta merkitystä, niin miten hallitus voi allekirjoittaa sen kansan nimissä ilman etukäteen käytävää keskustelua.

Saksalaisessa mediassa pidetään outona myös sitä, että jokaisen YK:n pakolaissopimuksen allekirjoittaneen valtion on raportoitava vuodesta 2022 lähtien joka neljäs vuosi, miten sopimuksen standardit on täytetty, Rönkkö kirjoittaa. Tämä ei herätä Bildin mukaan pelkästään huolta byrokratian lisääntymisestä vaan oikeuttaa myös kysymään, miten sitova sopimus todellisuudessa on.

– Rakas hallitus, julkisuudelta piilotetut päätökset eivät kuulu demokratiaan. Me kansalaiset emme ymmärrä, miksi kansamme ei keskustella näin tärkeästä sopimuksesta, kirjoittaa Stern tavasta, jolla Saksan hallitus ajaa joulukuussa allekirjoitettavaa YK:n siirtolaissopimusta.

Pakolaissopimuksesta uusi vihapuhepykälä

Bildin toimittaja Timo Lokoschatin kolumnin mukaan sopimus ei ohjaa pelkästään siirtolaisuutta vaan sanktioiden uhalla myös siihen liittyviä mielipiteitä.

– Avoin keskustelu on välttämätöntä ennen kuin Saksa allekirjoittaa YK:n siirtolaissopimuksen. Se koskee myös sopimuksen kriittisiä kohtia.

Monet sopimuksen muotoilut kuulostavat lehden mielestä nimittäin sellaisilta, että ikään kuin siirtolaisuuden varjopuolia ei saisi tuoda enää lainkaan esille, vaan kaikkien olisi pidettävä sitä hienona, aina ja kaikkialla, Rönkkö kertoo.

Sopimuksen mukaan uutisoinnin maahanmuutosta tulee olla ”objektiivista ja korkealaatuista“. Jos joku ei täytä tätä epämääräistä standardia, niin häntä uhataan Bildin mukaan jopa rangaistuksilla kuten valtiollisen tuen menettämisellä.

– Onko tarkoitus, että tulevaisuudessa hallitukset päättävät, mikä on hyvää ja mikä huonoa journalismia, Bildin kysyy.

– Kaikesta saa vaikutelman, että sopimuksella ei haluta ohjata pelkästään siirtolaisuutta vaan myös mielipiteitä siirtolaisuudesta. Hallituksen on selitettävä nämä asiat tai kieltäydyttävä allekirjoittamasta sopimusta, Bild vaatii.

Perussuomalaiset vaativat avointa keskustelua sopimuksesta

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio teki eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa vaadittiin hallitusta tuomaan kiireellisesti YK:n GCM-siirtolaissopimukseen liittyminen eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi, Suomen Uutiset kertoi lokakuussa.

Pääministeri Sipilän hallitus ei ole tuonut sopimusta eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi. Sopimukseen liittymiseen ei ole eduskunnan kantaa.

GCM on kansainvälinen siirtolaisuussopimus, joka kattaa koko siirtolaisuussyklin lähtösyistä mahdollisiin palautuksiin sekä kotoutumistoimenpiteet ja siirtolaisille annettavat palvelut. Suomen on tarkoitus allekirjoittaa sopimus joulukuussa YK:n kokouksessa.