Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini uskoo puolueen löytävän itselleen sopivan ja vahvan ryhmän europarlamentistä toukokuun vaalien jälkeen. Soini kertoi kannastaan Yle Uutisten nettisivuilla.
Hän vastasi Alexander Stubbin (kok.) Ylen TV1:n Ykkösaamussa esittämään pelotteluun, että perussuomalaiset voisivat jäädä vaalien jälkeen yksin itselleen sopimattomien pikkuryhmien kanssa. Stubb haastoi Soinia kertomaan, mihin perussuomalaiset mielestään kuuluvat.
Soini: Valtapuolueiden hermoilua
Brasiliasta ulkoasiainvaliokunnan matkalta tavoitettu Soini vastasi haasteeseen pitämällä ryhmävalinnalla pelottelua valtapuolueiden hermoiluna. Hän vakuuttaa ryhmän löytyvän.
– Kävin itse Strasbourgissa ja tapasin parikymmentä meppiä. Ryhmä syntyy varmasti. EFD, ECR tai jotain uutta, mutta siitä ei tarvitse olla huolissaan, Soini rauhoitteli.
Sampo Terho edustaa europarlamentissä nyt eurokriittistä EFD:tä, Euroopan vapaita demokraatteja. Terhon paikka avautui Soinin palattua takaisin Suomen politiikkaan eduskuntavaalien voiton jälkeen. Ryhmään kuuluu myös Britannian itsenäisyyspuolue UKIP. Soini toivoo EFD:n yhdistymistä Britannian EU-kriittisen ja konservatiivisen ECR-ryhmän kanssa. Tätä hankaloittaa brittiryhmien keskinäinen eripuraisuus.
Ei Le Penin ryhmään
Ranskalaiseen Marine Le Penin johtamaan Front Nationaleen Soini sen sijaan ottaa etäisyyttä. Se on äärioikeistolainen ja -populistinen puolue, joka kerää kannatusta jopa juutalaisvastaisuudella.
Ylen haastattelussa Soini rauhoittelee ryhmien eroavuuksilla pelottelusta: samoihin ryhmiin kuuluu jo nyt eri maista melko erilinjaisia puolueita. Soini arvioi eurokriittisten osuuden nousevan ainakin 30 prosenttiin. Toiveena on nousta vaa’ankielilasemaan tärkeissä päätöksissä.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
