Suomen on syytä kääntää ruuan tuonti ruuan vienniksi

Perussuomalaisten kansanedustaja Antti Kangas kiinnitti huomiota torstain suullisella kyselytunnilla suomalaisen maatalouden tilaan.

Antti Kankaan mukaan maatalouden tilanne on ollut Suomessa kauan erittäin vakava.

– Edellinen hallitus laiminlöi pahasti tarvittavat toimet. Maatalouden tilannetta ei kuitenkaan ratkaista jatkuvilla kriisituilla, vaan pysyvillä muutoksilla. Kuluttajille on nykyisin tarjolla runsaasti ulkomaisia halpatuotemerkkejä, siis elintarviketuotteita, jotka on tuotettu vastoin suomalaisia tuotantostandardeja, sanoo Kangas.

Ruuantuotanto osa huoltovarmuutta

Kangas kiinnittää huomiota ulkomaisen ruokatuonnin moniiin riskeihin.

– Tässä on pitkällä aikavälillä riskit antibioottiresistenssiin ja moniin muihin ongelmiin. Kulutuskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi paremmilla alkuperämerkinnöillä.

– Kotimainen ruuantuotanto on myös keskeisin osa huoltovarmuuttamme, siksikin maatalouden kannattavuutta on vahvistettava. Yksi keino tähän on suomalaisen elintarvikeviennin edistäminen, joka osaltaan luo lisää työtä ja kasvattaa maamme kansantaloutta.

Kangas kysyykin elintarvikeviennin edistämisohjelman perään. Se kun hyödyttäisi sekä alkutuottajia että kaikkia muitakin ruuanuotannon toimijoita Suomessa.

Ruokaa tuodaan 7 miljardilla eurolla

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah myöntää vastauksessaan Kankaan olevan oikeassa.

– Nimenomaan ruokavienti on sellainen asia, joka hyödyttää paitsi suomalaista tuottajaa, niin on meille myöskin huoltovarmuusasia. Jos ajatellaan, että meillä on ruokaa viedä, niin tarpeen vaatiessa voimme kääntää myöskin sitä vientiä kotimaahan, ja silloin tässä on kysymys tästä huoltovarmuudesta.

Essayhian mukaan Suomen ruokavienti on tällä hetkellä noin kahden miljardin euron tasolla.

– Sitä vastoin meille tuodaan lähestulkoon seitsemällä miljardilla elintarvikkeita, ja tämä on syytä kääntää toisin. Jokainen meistä kuluttajana pystyy omilla valinnoillaan myöskin siellä kaupassa vaikuttamaan tähän asiaan.

– Me pystymme myös tekemään julkisten hankintojen lainsäädäntöön tulevaisuudessa muutoksia, joilla – kun esimerkiksi yhteisillä verovaroilla hankitaan – pystymme pitämään huolta siitä, että vaikkapa eläinten hyvinvointitason pitää olla samanlainen näissä elintarvikkeissa kuin mitä se on täällä meillä Suomessa, kotimaassa. Meillä on ruokastrategia, jonka alle tämä kasvuohjelma ja myöskin viennin edistämisen ohjelma sisältyvät, joka on hyvässä vauhdissa – ja sitä työtä tehdään parhaillaan, Essayah sanoo.