Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) on julkaissut tilastotieteellisen tutkimusraportin maahanmuutosta. Raportilla pyritään osoittamaan maahanmuuton myönteisiä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Siinä muun muassa väitetään vieraskielisten maksavan enemmän veroja kuin he saavat tulonsiirtoja.
Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen on tehnyt Perustalle useita maahanmuuton talousvaikutuksia käsitteleviä tutkimuksia. Salminen havaitsee heti Diakin raportissa useita puutteellisuuksia.
Salminen huomauttaa aluksi, että mediassakin viime aikoina esillä olleiden tilastojen perusteella maahanmuuttajat ovat käytännössä kaikissa relevanteissa pärjäämisen mittareissa reilusti suomalaista kantaväestöä jäljessä, myös toisessa sukupolvessa.
– Eli maahanmuuttajat ovat yliedustettuina keskeisten tukien saajissa ja työttömissä samalla, kun työllisyys ja palkat ovat pienempiä kuin kantaväestöllä. Toisen sukupolven mittarit, esimerkiksi Pisa-tulokset, ovat myös heikommat.
Maahanmuuton vaikutuksia on kaunisteltu
Diakonia-ammattikorkeakoulun raportissa kuitenkin esitetään, että maahanmuuttajat ovat rikkaus julkiselle taloudelle ja suomalainen kantaväestö on taakka. Salminen toteaa tämän päätelmän perustuvan sille, että Diakin raportissa ei ole huomioitu lainkaan esimerkiksi julkisten palveluiden kustannuksia, kuten koulutus- ja sotepalveluita, joita maahanmuuttajat käyttävät paljon.
Raportissa väitetään, että vuonna 2023 vieraskieliset maksoivat veroja 2,7 miljardia euroa ja saivat tulonsiirtoja 2,4 miljardia, jolloin heidän nettosaldonsa jäi 225 miljoonaa euroa plussalle.
Salminen huomauttaa tämän laskelman perustuvan siihen, että Diakin raportissa olivat mukana huomioituna vain nettotulonsiirrot – vaikka raportissa niitä kutsutaankin (julkisen talouden) nettovaikutuksiksi.
– Plussa nettotulonsiirroissa painuu julkisen talouden nettovaikutuksissa reilusti miinukselle, kun laskelmissa huomioidaan käytettyjen julkisten palveluiden kustannukset: koulutus, sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja kotouttamismenot.
Jo pelkät kotouttamisen kustannukset ovat valtion talousarvioesityksessä 2025 yli 440 miljoonaa euroa, Salminen jatkaa.
– Pelkästään jo tämän huomiointi vetää raportissa esitetyn nettovaikutusluvun pari sataa miljoonaa euroa miinukselle.
Elinkaarivaikutukset kertovat totuuden
Diakin analyysi maahanmuuton talousvaikutuksista jää ohueksi myös tarkasteltavan ajanjakson osalta, sillä esityksessä on huomioitu eri väestöryhmien julkiselle sektorille aiheuttamat tulot ja menot vain vuoden 2023 osalta.
Maahanmuuton talousvaikutuksia voi kuitenkin parhaiten kuvata elinkaarivaikutuksilla. Suomen Perustan jo vuonna 2019 julkaisemassa tutkimuksessa tarkastellaan Somaliasta ja Irakista tulevien 20-24-vuotiaiden maahanmuuttajien julkisen talouden elinkaarivaikutuksia verrattuna suomalaisiin. Tulokset ovat karuja: esimerkiksi Irakista tulevan muuttajan odotusarvoinen julkisen talouden vaikutus koko eliniän ajalta on 690 000 euroa negatiivinen. Somaliasta tulevan nuoren muuttajan osalta julkisen talouden vaikutus on miinuksella jopa 951 000 euroa.
Suomen Perustan tutkimuksessa tuodaan esiin Irakista ja Somaliasta tulevien maahanmuuttajien maksamien verojen, saamien tulonsiirtojen ja käyttämien julkisten palveluiden muuttajan koko elinkaaren aikana Suomen julkiselle taloudelle aiheuttama vaikutus.
Hollantilaistutkimuksessa samankaltaisia tuloksia
Suomen Perustan tutkimuksen tulokset ovat hyvin samankaltaisia kuin kattavassa hollantilaisessa tutkimusraportissa, joka osoittaa maahanmuuton aiheuttavan julkiselle taloudelle jopa miljardiluokan kulut vuositasolla.
Hollantilaisen tutkimuksen mukaan Afrikan sarvesta kotoisin olevan pakolaisen elinkaarikustannuksiksi Hollannissa on laskettu -625 000 euroa. Perheenyhdistetyillä elinkaarivaikutukset ovat -275 000 euroa.
