Syyrian pakolaiset eivät halua Ruotsista kotimaan epävarmuuteen – sen sijaan paluumuuttajien virta Turkista Syyriaan kiihtyy

Södertäljen monikulttuurisen kaupungin asukkaista 8,1 prosenttia on syyrialaisia. Tavalla tai toisella Syyriaan liitoksissa olevia assyrialaisia ja syriaaneja on heitäkin paljon. Ulkomailla syntyneistä ruotsalaisista itse asiassa suurin osa on lähtöisin Syyriasta, lähes 200 000 ihmistä.

Ruotsi on monen muun Euroopan maan tavoin laittanut syyrialaislähtöisten turvapaikkahakemusten käsittelyn tauolle ja se on herättänyt huolta niiden kaupunkilaisten keskuudessa, jotka ovat saaneet karkotuspäätöksen tai joiden turvapaikkaprosessi on kesken.

Avustukset pitävät Pohjoismaissa

Exodus pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta sisällissodan raunioille on käytännössä tuskin luultavaa ja ihan inhimillisistä syistä. Paluu Syyriaan tietäisi monessa tapauksessa tukien sekä avustusten loppua ja siten epävarmuutta elannosta.

– Olen saanut useita puheluita ja kysymyksiä ja siitä, miltä tilanne nyt näyttää ja millaisia oikeudellisia näkemyksiä on olemassa, sanoo juristi Marie Barsoum SVT:n uutisissa.

Suojelun tarve muuttunut

Syyrian vallankumous tapahtui tilanteessa, jossa Ruotsin turvapaikkapolitiikkaan on odotettavissa suuria muutoksia. Tämän takaavat Tidö-puolueet eli ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus.

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson huomauttikin heti Syyrian vallankumouksen jälkimainingeissa, että Ruotsissa on paljon ihmisiä, jotka iloitsivat täysin rinnoin vallan vaihdoksesta. Hänellä oli viesti riemuitsijoille:

– Tässä olisi teille tilaisuus lähteä kotiin.

Åkessonin mukaan olisi aiheellista ottaa tarkasteluun myös sellaisten henkilöiden tilanne, joilla on jo myönnetty Ruotsissa turvapaikka Syyrian heikon ihmisoikeustilanteen vuoksi. Suojelun tarve on Åkessonin mukaan nyt selvitettävä muuttuneen tilanteen pohjalta.

Syyrialaiset poistuvat Turkista

Syyrian sisällisodan puhkeamisen jälkeen maasta on paennut Turkkiin kolme miljoonaa ihmistä. Varsinkin viime vuosina pakolaisten ja turkkilaisten välillä on ollut paljon kitkaa ja jopa suoranaisia väkivaltaisuuksia. Siitäkin huolimatta paluu mietityttää:

– Siellä ei ole, työtä, sähköä tai vettä. Eikä johtajaa, kukahan sekin lienee, ei aavistustakaan, pohdiskelee Mahmut Cabul AP:n uutisissa. Hän pakeni kymmennen vuotta sitten Alepposta Syyrian hallituksen ja sekalaisten vastarintajoukkojen väkivaltaa.

Joulukuun loppuun mennessä Turkista oli  Bashar Assadin hallinnon kaaduttua kuitenkin poistunut yli 30 000 pakolaista. Jopa kolmannes heistä on syntynyt Turkissa. Päivittäin rajan on ylittänyt 5 000 paluumuuttajaa.

Syyrialaisten kotiinpaluuta on helpotettu siten, että he voivat käydä Turkissa kolme kertaa kotiin paluutaan seuraavan puolen vuoden aikana.

“Köyhän miehen kokaiini”

Assadin ajan talous perustui Syyriassa mitä ilmeisimmin Iranin ja Venäjän tukeen sekä huumeiden valmistukseeen ja kauppaan. Huumekaupan tulot Assadin eliitille ja rikollisliigoille olivat vuosittain luokkaa 5 miljardia euroa.

Tulot olivat peräisin amfetamiinin kaltaisen Captagonin valmistuksesta. Tuotetta kutsuttiin Lähi-idässä myös nimellä “köyhän miehen kokaiini”, koska myös arabimaiden työväestöllä oli varaa sen käyttöön.

Ahmed al-Sharaan vallankumoushallinto on luvannut tuhota huumeisiin liittyvän liiketoiminnan Syyriassa. Kun muutkin valtion ja kansan tulonlähteet ovat ilmeisen kortilla, herää tietysti kysymys, kuka kustantaa Syyrian jälleenrakennuksen sekä maahan palaavien pakolaisten elon ja olon.