Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Anneli Jäätteenmäki

Perussuomalaisten työmiehenä 13 vuotta toiminut Matti Putkonen avaa tuoreessa Työmies-elämäkertateoksessa värikkäitä vaiheitaan niin uraltaan ammattiyhdistysliikkeessä kuin politiikan taustavaikuttajana. Putkonen kertoo myös kunnioittavansa suuresti luontoa, vaikka fanaattista viherväkeä kohtaan sietokyky on usein ollut koetuksella.

Pieneltä tehdaspaikkakunnalta Mäntästä maailmalle aikoinaan lähtenyt ja nuorena työelämään siirtynyt Matti Putkonen liittyi SDP:n jäseneksi jo 1968, mutta loikkasi syksyllä 2010 demareista perussuomalaisiin, koska puolue oli ”vihertynyt” liikaa.
&#8211; Sain heinänuhan, pöly haittasi nenässä, enkä voinut olla puolueessa enää sen pidempään, Putkonen sanoo, ja kertoo, mitä demarien viherhumpalla tarkoittaa.
&#8211; Olennaista oli se, että suomalaisen vientiteollisuuden asemaa yhteiskunnan rakentajana ja rahoittajana ei enää puolueessa arvostettu, vaan lähdettiin vaatimaan sanktioita ja sellaisia tavoitteita, jotka olivat teollisuudelle erittäin kalliita. Kuitenkin suomalaiset metallifirmat pyrkivät jo siihen, että mahdollisimman pienellä energian kulutuksella saadaan mahdollisimman suuri tuotanto. Tätä demareissa ei ymmärretty, vaan siellä alettiin puhua rajoituksista ja monista muista asioista, jotka kehitystä olisivat haitanneet, Putkonen kertoo.
Putkonen puhui tänään Työmies-kirjansa julkistustilaisuudessa Helsingissä, ja häntä haastatteli pitkän linjan toimittaja Lauri Karhuvaara. Kirjan on kirjoittanut Hellevi Pouta.
Putkosen ja demarien suhde oli alkanut rakoilla jo vuonna 2007, jolloin Putkonen havaitsi SDP:n toimintakulttuurin muutoksen: enää puolueessa ei ajateltu ensisijaisesti suomalaista työntekijää ja vientiteollisuutta, vaan kuunneltiin yhä enemmän vihreitä tahoja. Sen myötä puolue alkoi liiaksi vihertää ja Putkosen heinänuha tehdä tuloaan.
Putkosen arvopohja pysyi, demarit muuttui
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopussa Putkonen katsoi oman arvopohjansa olevan edelleen sama kuin se oli hänen liittyessään 42 vuotta aiemmin SDP:n jäseneksi, kun taas nykyisestä SDP:stä oli tullut vihreiden myötäjuoksija.
Perussuomalaisiin Putkonen päätyi lähetettyään eri puoluejohtajille, myös perussuomalaisten silloiselle puheenjohtajalle Timo Soinille ilmastopolitiikkaa sivunneen muistion siitä, miten Suomi voitaisiin pelastaa. Putkonen ja Soini olivat tutustuneet jo 1990-luvun alkupuolella. Aluksi heidän jutustelunsa olivat lähinnä rentoa huulenheittoa, mutta Soini tuli jo aikoinaan ehdottaneeksi Putkoselle, että tämän pitäisi liittyä perussuomalaisiin.
Heinäkuun alussa 2010 Putkonen oli jäänyt eläkkeelle Metalliliitosta, ja sen jälkeen hän oli luopunut SDP:n jäsenkirjastaan. Seuraava tapaaminen Soinin kanssa Helsingissä Kasarmintorin laidalla sijaitsevassa Kellarikrouvissa muuttikin kaiken: Soini tarjosi töitä.
&#8211; Soini oli houkutellut minua jo aikaisemmin mukaan ja pyysi sillä kertaa vaalityömieheksi. Siitä sitten lähdin mukaan.
&#8211; Päätös ei ollut helppo ja painin sen kanssa voimakkaasti, koska minulla oli vahva side demariaatteeseen ja sosialidemokraattiseen liikkeeseen, jossa minulla oli myös paljon ystäviä. Onneksi iso osa yhteyksistä on säilynyt demarien toimijoiden kanssa, ja se on helpottanut tilannettani viedä asioita eteenpäin, Putkonen sanoo.
Siirtymä demareista perussuomalaisiin oli merkittävä sillä vielä kesän 2010 alussa SDP:n silloinen puoluesihteeri Mikael Jungner oli kysellyt Putkosta demarien kansanedustajaehdokkaaksi. Putkonen sanoo kuitenkin halunneensa lähteä mieluummin turvaamaan teollisuuden toimintaedellytykset ja vetää viherhumppaa vähemmälle. Samalla tiellä hän on edelleen perussuomalaisissa.
Kunnioittaa luontoa, karsastaa vihreää puoluetta
Putkonen tunnetaan tiukkana ”viherhumpan” vastustajana, mutta elämänkertateos paljastaa Putkosesta toisen puolen: hän kunnioittaa ja arvostaa suomalaista luontoa, ja onpa Putkonen aikanaan palkittu jopa Luonto-Liiton myöntämällä kaikkien aikojen ensimmäisellä Luontoteko-palkinnolla.
Putkonen puuhasteli nuoruusvuosinaan aktiivisesti paikallisessa luontokerhossa, joka oli ottanut nimensä lintumaailmasta. Kerhon nimi oli Falco. Luontoharrastuksessaan Putkonen keskittyikin pitkälti lintuihin. Niitä seuraillessaan hän teki samalla havaintoja siitä, miten maat, metsät ja vedet voivat.
Putkosen luontosuhde rakentui realismin pohjalle periaatteella, että suhde luonnon kanssa syntyy vain niin, että kulkee itse paljon luonnossa, seurailee sen lainalaisuuksia ja kiertokulkua ja tekee omia havaintojaan. Silloin näkee sellaistakin, mikä ei avaudu tiedemiehen kammiossa. Tosin Putkonen nuoruudessaan luki myös jonkin verran maantieteellistä kirjallisuutta.
Linturetkillään Putkonen näki kaikenlaisia metsiä. Kauneimpina hän piti hyvin hoidettuja metsiä. Koskemattomat metsät olivat usein ryteikköjä, joiden läpi ei taitavinkaan sissi päässyt. Koskematon metsä ei ollut välttämättä mielikuvien upea ikimetsä mahtavine puineen ja tasaisella sammalella lahoavinen runkoineen.
Putkonen katsoo, että kun luontoa kunnioittaa, sitä ei halua vahingoittaa. Sellaista luonnonsuojelua työmies ei kuitenkaan ymmärrä, jossa luonto pyritään museoimaan tasolle, jonka ihmiset itse määrittävät ja jossa uskotaan omiin ideologioihin enemmän kuin luonnonvoimiin, joiden hienouksia eivät taitavimmatkaan tiedemiehet pysty kehittämään. Työmiehen eriseuraisuus vihreän puolueen kanssa lieneekin pysyvää sorttia.
Soini tarjosi ensin töitä, sitten puheyhteys katkesi
2010-luvun alusta lähtien Putkosella ja Soinilla oli perussuomalaisessa puolueessa erittäin läheiset välit ja tiivis työsuhde. Onpa Soini itse aiemmin tullut maininneeksi Putkosen yhdeksi lähimmistä miehistään. Perussuomalaisten vuoden 2017 puoluekokouksesta alkaneiden tapahtumien johdosta miesten välit kuitenkin katkesivat.
Putkonen sanoo, että Soinissa oli jo 2017 nähtävissä egoistisia piirteitä, ja Putkonen vertaakin perussuomalaista puoluetta tehdaslaitokseen, joka ei voi olla vain yhden miehen show.
&#8211; Tässä maassa ei ole yhtään tehtaan johtajaa, joka pystyisi yksin tekemään tuotannon ja nostamaan tehtaan menestykseen. Kyllä ne ovat ne tehtaan työntekijät. Vastaavasti missään puolueessa ei ole sellaista messiasta, joka yksin saisi aikaan puolueen menestyksen. Takana ovat puolueen jäsenet, paikallisyhdistykset ja muut toimijat &#8211; kaikki yhdessä.
Vuonna 2017 perussuomalaisilla oli jo takanaan kahdet erinomaisesti sujuneet eduskuntavaalit, vuoden 2011 Jytky ja perään toinen vastaava 2015. Putkonen kertoo, että Soinille oli alkanut kehittyä harha, että hän on luonut kaiken yksin.
Vuoden 2017 puoluekokouksessa perussuomalaisten johtoon valittiin Jussi Halla-aho &#8211; ja valinta johti puolueen eduskuntaryhmän jakautumiseen. Putkonen katsoo, että uusi puoluejohtaja Halla-aho onnistui vaikeassa tilanteessa kokoamaan yhteen laajalle Suomen kuntiin kehittyneen paikallisyhdistysten ja puoluetoimijoiden verkoston, eli hajaannus pysähtyi.
Kesällä 2017 Jyväskylässä Halla-ahon tultua valituksi uudeksi puheenjohtajaksi Soinille pidettiin pienimuotoinen kiitosjuhla kukituksineen. Kun hän teki lähtöä Jyväskylästä, Putkonen kiirehti hänen peräänsä kysymään jatkokeskustelujen tarpeesta puolueen johdossa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Soini vastasi, että katsotaan nyt. Sitten hän poistui paikalta. Sen jälkeen Putkonen ja Soini eivät ole vaihtaneet keskenään sanaakaan.
Teollisuusjohtajan kaveri
Putkosen Työmies-kirja kertoo nasevasti suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen ja politiikan lähihistoriaa ja urallaan Putkonen onkin tutustunut valtavaan määrään vaikuttajia yhteiskunnan huipulta niin ay-liikkeestä, elinkeinoelämästä kuin politiikastakin.
Yksi Putkosen tutuista on entinen Rauma-Repolan pääjohtaja, vuorineuvos Tauno Matomäki, jota Putkonen kuvaa hyväksi tyypiksi. Miehet soittelevat yhä silloin tällöin toisilleen ja käyvät läpi maailman menoa.
&#8211; Matomäki on henkilö, joka ymmärsi ja arvosti omia työntekijöitään ja oli aina valmis sopimustoimintaan. Matomäki oli myös visionääri, joka näki maan kehityksen, miten tämän maan vientiteollisuutta voidaan viedä eteenpäin, Putkonen sanoo.
Kirjassa myös Matomäki kertoo oman näkemyksensä Putkosesta. Teollisuusjohtaja sanoo kunnioittavansa Putkosta, vaikkakaan he eivät ole olleet aina kaikista asioista samaa mieltä. Tosin yhdestä asiasta he ovat aina olleet ehdottoman yksimielisiä: suomalaisten työpaikat on turvattava ja niitä on hankittava lisää.
Kehuja ja apua Paavo Lipposelle
Putkosella oli merkittävä vaikutus myös Paavo Lipposen nousulle ensin SDP:n puheenjohtajaksi 1993 ja pääministeriksi 1995. Lipposesta tuskin olisi edes tullut pääministeriä ilman Putkosta, sillä Lipponen itse oli kaavaillut jopa jättäytyvänsä pois politiikasta vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Työmies sai kuitenkin suostuteltua Lipposen pyrkimään SDP:n johtoon ja miehet sopivat, että Putkonen etukäteen ”tunnustelisi maastoa” Lipposen puolesta. Putkonen alkoikin koota niin sanottua ”Paavon ryhmää”, joka hankki hänelle taustamateriaalia talous- ja teollisuuspolitiikasta sekä työmarkkinakysymyksistä. Lipponen itse osallistui kokouksiin aina, kun hänen aikataulunsa antoivat myöten.
Lipposta Putkonen kehaisee kenties Suomen toistaiseksi parhaaksi pääministeriksi.
&#8211; Hän joutui vaikeana aikana vetämään hallitusta. Näin läheltä, kun Lipponen laati kolmen vaalikauden ohjelman, miten maan asiat saadaan kuntoon. Ensimmäisellä kaudella kansaa on pakko kurittaa ikävillä leikkauksilla. Toisella kaudella on vähän helpompaa ja kolmannella kaudella kansalle voi jo jakaa ikään kuin sotakorvauksia ja antaa harkitusti hyvitystä siitä, mitä se on joutunut kestämään. Valitettavasti vuoden 2003 eduskuntavaaleissa keskustan Anneli Jäätteenmäki vei Lipposelta kolmannen kauden, Putkonen sanoo.
Politiikan tekeminen alkaa kansan iholta
Perussuomalaiset saavutti toissa viikolla puolueen kaikkien aikojen parhaan tuloksen eduskuntavaaleissa, yhteensä 46 paikkaa eduskuntaan. Putkonen näkee, että vuoden 2011 vaaleista alkanut perussuomalaisten menestys on ollut yhdistelmä populismia, perussuomalaista aatetta ja taitavaa puoluejohtamista, mutta Putkonen korostaa että politiikan tekeminen lähtee aina siitä, miten kansa ihollaan &#8211; välillä myös rahapussillaan &#8211; kokee politiikan.
&#8211; Jo Jussi Halla-aho omalla puheenjohtajakaudellaan ymmärsi, miten tavallisella kansalaisella menee ja miten perheet voivat, Putkonen kiittelee.
Putkosen mukaan myös puolueen nykyisellä puheenjohtajalla Riikka Purralla oli merkittävä rooli jo 2018, hänen toimiessaan tuolloin poliittisena suunnittelijana.
&#8211; Purra oli mukana silloisen pääministerin Juha Sipilän koolle kutsumassa puolueiden yhteiskeskustelussa, jossa tavoitteena oli saavuttaa parlamentaarinen yhteisymmärrys Suomen ilmastopolitiikasta. Purra kysyi palavereissa aina, mikä on ilmastotoimien hintalappu. Kun vastauksia ei saatu, perussuomalaiset käveli ulos ilmastoneuvotteluista, kun ei saatu tietää mitä toimet maksavat teollisuudelle, kotitalouksille ja paljonko esimerkiksi logistiikkakulujen kautta ruuan hintaan tulee lisää.
Kansa luottaa perussuomalaisiin
Perussuomalaiset omien asiantuntijalaskelmien kautta sittemmin toi vahvasti esille ilmastotoimien hintaa tavallisille veronmaksajille.
&#8211; Purra kertoi ilmastotoimien hinnasta kansalaisille. Sen jälkeen kansalaisten luottamus kasvoi voimakkaasti ja perussuomalaisten kannatus alkoi kasvaa, Putkonen sanoo.
Oma osansa menestyksessä on ollut aktiivisella puolueen kenttäorganisaatiolla.
&#8211; Matkan varrella kannatuksessa on ollut nousuja ja laskuja, mutta aina on palattu takaisin. Entisen puoluesihteerin Ossi Sandvikin luoma kenttäorganisaatio, vaikka se on ohut, niin se saadaan aina vaalien alla vahvasti liikkeelle. Kenttäväki tapaa kansaa myös vaalien välillä toritapahtumissa.
Katso video Putkosen elämäkertakirjan julkaisutilaisuudesta, jossa paikalla oli myös ex-pääministeri Lipponen.
<iframe loading="lazy" title="Työmies Matti Putkonen - kirjajulkistus" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/oG0Nv9BogDo?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Kun SDP lähti mukaan viherhumppaan, Matti Putkonen siirtyi perussuomalaisiin: ”Sain heinänuhan, enkä voinut olla demareissa enää sen pidempään”

Kun Paavo Väyrynen palaa keväällä eduskuntaan, tulee varasijalta eduskuntaan päässeelle Mikko Kärnälle lähtö. Europarlamentissa edessä on mutkikkaampi varasijakierrätys, jossa Brysseliin saattaa päästä neljänneltä varasijalta 16 135 äänellä.

Paavo Väyrynen on valittu europarlamenttiin 2014 ja eduskuntaan 2015. Kansanedustajan tehtävää ministerisalkutta jäänyt Väyrynen ei halunnut ottaa vastaan, joten Lapin vaalipiiristä eduskuntaan pääsi varasijalta Mikko Kärnä.
Nyt Väyrynen pyrkii presidentiksi, mutta siinä melko todennäköisessä tapauksessa ettei hän tule valituksi, aikoo Väyrynen palata loppukaudeksi eduskuntaan.
Tästä käynnistyy hämmentävän mutkikas dominovaikutus, joka kiertää Brysselin kautta ja päätyy uudestaan eduskuntaan.
<a href="https://demokraatti.fi/kommentti-keskustan-nimiruletti-saa-paan-pyoralle-noustaanko-parlamenttiin-perati-neljannelta-varasijalta-tai-viela-kauempaa/">Demokraatti</a>-lehti kävi läpi koko keskustan varasijaketjun. Se alkaa europarlamenttivaaleista 2014, jolloin keskustan mandaatilla Brysseliin valittiin äänijärjestyksessä Olli Rehn (70 398 ääntä), Väyrynen (69 360 ääntä) ja Anneli Jäätteenmäki (59 538 ääntä).
Rehn palasi eduskuntaan 2001 ja hänen tilalleen nousi ensimmäiseltä varasijalta Hannu Takkula (39 809 ääntä). Hän taas on todennäköisesti siirtymässä maaliskuussa Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, jolloin europarlamenttiin nousee kansanedustaja Elsi Katainen (19 882 ääntä) toiselta varasijalta. Kataisen tilalle eduskuntaan taas nousee Eero Reijonen.
Väyrysen lähtö tarkoittaisi siirtymistä jo kolmanteen varasijaan, jolloin Brysselin koneeseen nousisi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen (17 732 ääntä).
Pentikäinen ei torstaina osannut sanoa, ottaisiko hän paikan vastaan. Ellei, loppukauden meppi haetaan neljänneltä varasijalta. Se on kansanedustaja Mirja Vehkaperä (16 135 ääntä). Hänen paikkansa eduskunnassa saisi Hanna-Leena Mattila.
Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta asetelma ei näytä kovin hyvältä. Keskustan alkuperäinen euroedustajakolmikko sai vaaleissa yhteensä melkein 200 000 ääntä. Varasijasirkuksen jälkeen keskustan meppikolmikko jää selvästi alle 100 000 äänen.

Neljänneltä varasijalta europarlamenttiin – onko tässä enää mitään järkeä?

Eduskunnan tunnelmat kiristyivät keskiviikkona äärimmilleen puolueryhmien väitellessä veronkierron ja veroväittelyn kitkemisestä. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) syytti SDP:n Timo Harakkaa valehtelusta tämän väitettyä Toivakan vältelleen veroja belgialaisella yrityksellä.

&#8211; Kun hallitus teki korkovähennyslain vuonna 2012, keskusta nosti kovan äläkän, että siihen jäi kiinteistöyhtiöiden mentävä porsaanreikä. Ministeri Toivakkahan todisti sen olemassaolon perustamalla kiinteistöyhtiön Belgiaan, Harakka heitti.
&#8211; Hallitus on ulkoistanut veronvälttelyn lainsäädännön ulkomaille, Harakka syytti täysistunnossa.
<h4>”En ole ollut perustamassa!&#8221;</h4>
&#8211; Haluan sanoa, että edustaja Harakka valehtelee täällä salissa, Toivakka sanoi ja sai salin kohahtamaan.
&#8211; Toivakka ei ole ollut perustamassa minkäänlaista kiinteistöyhtiötä. Kyseessä on järjestely, jossa perheyhtiö on tehnyt mahdollisen kaupan toteutuessa, joka ei ole koskaan toteutunut. Tämä kyseinen perheyhtiö on aina työllistänyt Suomessa ja aina maksanut veronsa Suomeen. Minä en ole henkilökohtaisesti ollut minkäänlaisissa järjestelyissä mukana. Kyllä, minulla on kahden prosentin omistus kyseisestä yhtiöstä, mutta en ole operatiivisesti mukana sen toiminnassa. En ole myöskään ollut perustamassa minkäänlaista yhtiötä. Pyydän, että tarkistatte faktat ennen kuin valehtelette tässä salissa, Toivakka julmisteli.
&#8211; Hyvä puheenvuoro, kuului välihuutona salista.
<h4>Myönsi epätarkkuuden</h4>
&#8211; Myönnän epätarkkuuden siinä, että hän ei ollut operatiivisessa johdossa, mutta hän oli tämän yhtiön omistaja silloin, kun tämä järjestely tehtiin, joka hyödynsi tätä porsaanreikää, Harakka jatkoi.
Varapuhemies Paula Risikko vannotti niin Harakkaa kuin ministeriä palaamaan asialliseen kielenkäyttöön välikohtauksen jälkeen.
Toivakka pyysi myöhemmin Harakalta anteeksi käytöstään.
Muiden kansanedustajien valehtelijaksi syyttäminen ei ole eduskunnassa vallitsevien käytöstapojen mukaista. Suomen perustuslaki edellyttää kansanedustajilta vakaata ja arvokasta käyttäytymistä. Pajunköyttä laskettelevia edustajia onkin tapana ojentaa erilaisin kiertoilmaisuin. &#8221;Puhui muunneltua totuutta&#8221;, &#8221;antoi väärää tietoa&#8221; tai &#8221;käytti totuutta säästeliäästi&#8221; ovat sallittuja ja eduskuntasalissa toisinaan kuultuja ilmaisuja.
Kansanedustajat ovat kautta aikain ottaneet tämän käytössäännön ilmeisen tosissaan, sillä tiedossa on tapauksia, jolloin he ovat soveltaneet sitä myös itseensä. Kun keskustalaisen pääministerin Anneli Jäätteeenmäen havaittiin puijanneen eduskuntaa, hän ei voinut suoraan myöntää valehdelleensa vaan joutui sommittelemaan sanoikseen: &#8221;puhuin niin totta kuin osasin&#8221;.

Toivakka syytti Harakkaa valehtelusta

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ei usko, että EU-maiden joukosta voisi löytyä enemmistöä EU:n pakolaiskiintiön keskinäiselle jakamiselle.

Kevään kuluessa EU-komissio on esittänyt, että EU-maat voisivat jakaa turvapaikanhakijoiden taakkaa keskenään. Tuoreen esityksen mukaan EU-maiden pitäisi jakaa yhteinen 40 000 pakolaisen kiintiö keskenään erityisten jakoperusteiden mukaan.
Halla-aho ymmärtää Ruotsin, Britannian tai Saksan haluavan tällaista järjestelmää, mutta EU:n enemmistön olisi vaikeaa ymmärtää kannattavan tällaista hanketta.
Halla-aho ei usko, että sisäministeri Petteri Orpon (kok.) äskettäinen lausunto siitä, että enemmistö EU-maista olisi kallistunut ministerikokouksessa taakanjakamisen kannalle, pitäisi paikkansa. Hän vetoaa mm. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ei-pakkokiintioille-vain-10-eu-maata-28sta-kannattaa-taakanjakoa/">Die Weltiin</a>, jonka mukaan vain 10 EU:n 28 jäsenmaasta kannattaa yhteisiä kiintiöitä. Suomen osuus 40 000:sta olisi 800 turvapaikanhakijaa.
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/0n6whnuf" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
&#8211; En ole löytänyt yhtään mediaraporttia, joka tukisi Petteri Orpon näkemystä siitä, että enemmistö on saavutettavissa, Halla-aho muistuttaa.
Päinvastaista näkemystä tukevia uutisia on runsaasti.
Vastaanoton oltava vapaaehtoista
Halla-ahon mielestä Orpo on venyttänyt lausunnossa mandaattiaan Suomen kannalta vahingolliseen suuntaan. Hallitus on linjannut, että pakolaisten vastaanoton pitää olla vapaaehtoista. Pakkoon perustuva malli olisi hallitusohjelman vastainen.
&#8211; Pahinta olisi, että Suomi liittoutuisi imagosyistä Saksan ja Ruotsin kanssa asiassa, joka on vastoin Suomen kansallista etua.

Halla-aho: EU:sta tuskin löytyy enemmistöä pakolaistaakan jakamiselle

Keskustan eurovaaliehdokas Anneli Jäätteenmäki joutui <a href="http://areena.yle.fi/tv/2188188" target="_blank">Ylen vaalitentissä</a> ahtaalle liittovaltiokehitystä tukevien äänestyspäätöstensä vuoksi. Jäätteenmäki selitti eurobondeihin ja yhteisen talletussuojarahaston hyväksi tekemiään äänestyksiä sillä, ettei hän ollut ymmärtänyt &#8221;joulukuusi-äänestyslistojen sivulauseiden sivulauseiden&#8221; sisältöä.
Perussuomalaiset julkaisivat torstaina &#8221;<a href="http://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2014/05/keskustan-kahdet-rattaat.pdf" target="_blank">Keskustan kahdet rattaat</a>&#8221;-tutkimuksen keskustan meppien ja keskustan euroryhmä Alden äänestyspäätöksistä viime vuosilta. Jäätteenmäki viittasi Ylen ohjelmassa toistuvasti perussuomalaisten tutkimukseen väittäen sitä valheelliseksi, mutta ei kyennyt selittämään, miksi votewatch.eu:n sivuilta kerätyt äänestystulokset olisivat olleet valheellisia.
Ohessa muutamia tutkimuksen esimerkkejä äänestyksistä, joilla keskustan mepit ja Alde-ryhmä ovat edistänyt liittovaltiokehitystä:
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/05/keskustan-liittovaltiokehitys.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-large wp-image-14820" alt="keskustan-liittovaltiokehitys" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/05/keskustan-liittovaltiokehitys-1024x444.jpg" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/05/keskustan-liittovaltiokehitys-1024x444.jpg 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/05/keskustan-liittovaltiokehitys-300x130.jpg 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/05/keskustan-liittovaltiokehitys-100x43.jpg 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/05/keskustan-liittovaltiokehitys-60x26.jpg 60w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/05/keskustan-liittovaltiokehitys.jpg 1600w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></a>
Lataa ”Keskustan kahdet rattaat”-tutkimus kokonaisuudessaan <a href="http://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2014/05/keskustan-kahdet-rattaat.pdf">täältä</a> &gt;

Liittovaltio-Annelin kiirastuli