Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Tavio Kiovassa: Suomi tukee Ukrainan väestönsuojarakentamista – suomalaisilla yrityksillä vahva osaaminen

Työperäisten oleskelulupahakemusten määrä yhä laskusuunnassa

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Strandman: Aikuisen velvollisuus on rajata lapsen ja nuoren sosiaalisen median käyttöä

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

dagens nyheter

Maailmaa myllätään uudeksi ympärillämme ja peliliikkeitä tapahtuu myös Suomessa. Ruotsalainen vaikutusvalta kasvaa meikäläisessä mediassa ja nyt katsellaan kaapin paikkaa koko Pohjolassa. Tie henkilön sydämeen käy pään kautta.

Vaikutusvaltaa voi yrittää hankkia aggressiivisella interventiolla – kuten Venäjä Ukrainassa – tai sitten voi edetä silkkihansikkain. Tätä jälkimmäistä on kokeillut sekalaisella menestyksellä esimerkiksi Kiina rahtaamalla pörröisiä pandakarhuja Pohjolan perukoille.
Kokonaan oma kenttänsä on pitkäaikainen vaikuttaminen ihmisten mieliin tiedotusvälineiden kautta. Suomalaisista yli 90 prosenttia lukee yhä sanomalehtiä, paperisena tai diginä. Yli 65-vuotiaista kolme neljästä lukee paperiversion päälle myös digilehtiä.
Dagens Nyheter Suomessa
Suomessa on jäänyt niukalle huomiolle ruotsalaisomistuksen kasvu täkäläisessä mediassa. Viimeisin veto on muutaman viikon takaa, kun Bonnier News osti enemmistön ankkalammen pää-äänenkannattaja Hufvudstadsbladetista. Perinteinen suomenruotsalaisen pääoman linnake Konstsamfundet jäi vähemmistöomistajaksi.
Hufvudstadsbladetin lisäksi kauppaan sisältyvät alueelliset Västra Nyland, Östnyland sekä lastenlehti HBL Junior. Kaikki tyynni ovat nyt samaa perhettä kuin sanomalehti-ikoni Dagens Nyheter, joka on pitkään ollut Ruotsissa samassa asemassa kuin HS Suomessa.
Bonnier Newsille kaupalla on toimitusjohtaja Anders Erikssonin mielestä selkeä kulttuurinen ulottuvuus siinä mielessä, että täten voidaan edistää suomenruotsalaisen kulttuurin ja ruotsin kielen asemaa Suomessa.
&#8211; Tällä on ratkaiseva merkitys ruotsalaisen äänen kuulumiselle Suomessa, Eriksson <a href="https://www.hbl.fi/artikel/a934cefb-b276-43b2-a776-c67005c7eec8">toteaa</a> HBL:ssa.
Ruotsin valtio jyrää televisiossa
Ruotsin merkittävässä määrin valtion omistama telejätti Telia osti vuonna 2019 Bonnierin televisiotoiminnan miljardilla eurolla. Kauppaan kuuluivat suomalainen MTV, ruotsalainen TV4 sekä maksukanava C More.
Kun tänään selaa MTV:n eri kanavien ohjelmatietoja, käy selkeäksi ruotsalaisen kulttuurin ja maailmankatsomuksen monipuolinen tarjonta lukuisten sarjojen sekä muun ohjelmiston kautta. Televisiokanava voisi tässä tapauksessa olla Ruotsin virallinen vaikutuskanava naapurimaassa, kyyninen tarkkailija saattaisi tokaista.
Suomen painuessa punavihreän puhdistuksen jäljiltä yhä syvemmälle taloudelliseen alhoon saattaisi kuitenkin olla mielekästä edes yrittää pitää kiinni siitä, mikä meille on ainutalaatuista ja omaa. Eli karvaanpehmeästä suomalaisena olemisesta sekä paikallisesta kulttuurista.

Ruotsin vaikutusvalta kasvaa Suomen mediassa – isoveli haluaa pysyä Pohjolan puikoissa

Valtamedia kärsii pätevien toimittajien puutteesta. Jotain outoa on tapahtumassa, kun paikka kansakunnan kaapin päällä ei kiinnosta nuorisoa. Meneillään olevalla arvojen muutoksella saattaa olla myös näkyviä poliittisia seurauksia.

Huhtikuun lopulla Pohjoismaiden suurimpiin mediakonserni Bonnier piti hätäkokouksen, koska kesätoimittajien rekrytointi sujunut toivotulla tavalla. Expressen, Dagens Nyheter ja Dagens industri kärsivät sekä sopivien, että pätevien hakijoiden puutteesta.
&#8211; Toimittajien löytäminen on vaikeaa nyt ja tilanne käy vaikeammaksi vuosi vuodelta, <a href="https://www.svt.se/kultur/bonnier-news-kallar-till-krismote-om-journalistbrist">sanoo</a> Bonnier Newsin tiedotuspäällikkö Elsa Falk.
&#8211; Vapaa journalismi ja sananapaus ei ole koskaan ollut tärkeämpää kuin nyt. Samaan aikaan löytyy yhä niukemmin riittävästi koulutettuja, päteviä toimittajia ja tähän epäkohtaan on puututtava.
Pako alalta on jatkuvaa
Suurten kaupunkien ulkopuolella tilanne on vieläkin hälyttävämpi. Toimittajien ammattilehti Journalisten <a href="https://www.journalisten.se/nyheter/vikariekrisen-corren-tar-ekonomer-och-kulturvetare-som-reportrar">kertoo </a> tilanteesta Linköpingissä, jossa paikallislehti on käyttänyt vailla journalistikoulutusta tahi toimittajakokemusta omaavaa työvoimaa jo vuodesta 2015.
Kesäksi palkattavista kymmenestä toimittajasta vain viidellä on takanaan journalistiopintoja.
&#8211; Vielä 15–20 vuotta sitten saimme massoittain hakemuksia mutta nyt kerta kerran jälkeen yhä vähemmän, <a href="https://www.svt.se/kultur/corren-anstaller-vikarier-utan-journalistisk-erfarenhet">toteaa</a> Östgöta Correspondentin päätoimittaja Maria Kustvik SVT:n kulttuuriuutisille.
Kymmenen vuotta sitten toimittajia koulutettiin oikein urakalla, vaikka koko ala oli kriisissä. Käänne tuli nopeasti ja pian toimittajakoulut kärsivät hakijapulasta. Eräät oppilaitokset <a href="https://www.dagensmedia.se/medier/dagspress/jatteras-for-journalistprogrammen-dagens-media-skildrar-krisen/">menettivät</a> hakijoistaan jopa 70 prosenttia

Toimittajan työt eivät enää kiinnosta: Valtamedialla vaikeuksia löytää sopivia toimittajia – pätevistä puhumattakaan

Pandemia kylvää kuolemaa Ruotsissa tappavaan tahtiin. Sunnuntain Dagens Nyheterin lukijat kohtasivat konkreettisesti koronakriisin seuraukset. Kuolleet olivat nyt mustaa valkoisella. Numeroita, joilla on nimi.

Aftonbladet on <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/GGLEx4/fordubbling-av-dodsannonser-i-dn-ovanligt-mycket">seurannut</a> kuolinilmoitusten määrän kasvua mediassa, alkaen Italian sanomalehdistä. Pahimpaan aikaan Lombardian paikallislehdessä oli kymmenen sivua poisnukkuneita. Normaaliaikaan niitä on puolitoista sivua.
Harvinainen mainossuma
Dagens Nyheterin sunnuntainumerossa oli nyt lähes yhdeksän sivua <a href="https://www.dn.se/familj/dodsannonser/#/">kuolinilmoituksia</a>, joissa kaikki lapsenlapsista rakastavaan puolisoon toivottavat läheiselle ja rakkaalle hyvää matkaa. Normaaliaikaan ilmoituksia on nelisen sivua.
”Meneillään oleva koronaepidemia alkaa näkyä kuolinilmoituksissa”, kertoo Dagens Nyheter <a href="https://www.dn.se/nyheter/sverige/ovanligt-manga-dodsannonser-i-dn/">verkkosivuillaan</a> ja toteaa, että nykyinen mainossuma on ”erittäin harvinainen&#8221;. Hautaustoimistoista soitetaan puhelimet kuumina, kerrotaan myös.
&nbsp;

Korona näkyy Ruotsin mediassa – sunnuntain sanomalehdessä yhdeksän sivua kuolinilmoituksia