PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Loppu monimutkaiselle tukiviidakolle: Työttömän perusturva yksinkertaistuu

Perussuomalaiset Opiskelijat: Ammattikorkeakoulussa umpiwokea englannin opetusta

PS-Nuoriso: Kokoomuksen tuella puhallettiin yli 7 miljardia euroa suomalaisten verorahoja ympäri Eurooppaa

Yhdysvallat ja Iso-Britannia pääsivät sopuun tulleista – tullidiili on tärkeä voitto Trumpille

Tutkimus: Juutalaisviha tulee nyt vasemmalta – äärivasemmiston antisemitismi on nelinkertaistunut

Purra kyselytunnilla oppositiolle: Kasvupakettimme löi teidät selvästi ällikällä

Suden liitesiirto läpi EU:ssa – Simula iloitsee: ”Tiukasta sudensuojelusta sudenmetsästykseen”

Hallitus esittää taloyhtiölainojen osakaskohtaisten luottovastuiden lisäämistä positiiviseen luottotietorekisteriin

Ministeri Tavio julkaisi ytimekkään kuvan: Kehitysavusta leikataan nyt enemmän kuin koskaan ennen

Jaana Strandman äitienpäivän merkityksestä: Perhekeskeisyyteen ja äitiyden rooliin on panostettava enemmän

Purra: Surkeaa, Iltalehti, uskomattoman surkeaa

Jäikö Iltalehdessä vapunvietto päälle? Toimitus häröili lehden kanteen jättiotsikon tulevasta eläkeleikkauksesta, vaikka eläkkeitä nimenomaan ei leikata – lehti pahoittelee Äpy-levelin koheltamistaan

Eikö tulos miellytä? – Suomalainen valtamedia vaikenee edelleen Britannian vaalituloksesta

Maahanmuuton kustannukset ovat massiivisia – kansanedustaja Strandman: Suomessa maahanmuuton hintalappu on arviolta 10,5 miljardia euroa vuodessa

Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen Reformipuolue murskavoittoon Britannian paikallisvaaleissa – pääministeri Keir Starmer nöytyy, sanoo ymmärtävänsä äänestäjien raivon perinteisiä puolueita kohtaan

Lehtinen iloitsee: Turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksilla venkoilu loppuu ja maasta karkottaminen nopeutuu

Maahanmuutto kasvattaa Vantaan väkilukua, mutta heikentää julkista taloutta: Verotulojen suunta kääntyi laskuun

Mira Nieminen: Naudanliha loppuu – joko nyt ymmärretään alkutuotannon arvo?

Purra: Ruma totuus EU:n elpymispaketista – ”Espanja kylpee rahassa, Suomelle surkea diili”

Hallituksen uudet kiristykset turvapaikkapolitiikkaan läpi – Vigelius: Jos pakolainen lomailee lähtömaassaan, suojelu voidaan päättää

erityisopetus

Turun Perussuomalaiset otti kevätkokouksessaan kantaa Turun kaupungin tavoitteisiin tehostaa kaupungin oppimisympäristöjen toimintaa oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnin kustannuksella.

Turussa suunnitellaan parhaillaan uutta erityisopetusstrategiaa, jossa ollaan lisäämässä integraatiota ja inkluusiota eli erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden siirtämistä tavallista opetusta saavien luokkiin ja ryhmiin tai heidän pitämistään niissä &#8220;yhdenvertaisuuden nimissä&#8221;.
&#8211; Me Turun Perussuomalaisissa ymmärrämme sinänsä inkluusion ja integraation kauniin ajatuksen, mutta niin arkitodellisuus oppimisympäristöissä kuin huolestuneilta vanhemmilta tulleet viestitkin ovat olleet suorastaan järkyttäviä kohdata, toteaa yhdistyksen 2. varapuheenjohtaja, lehtori Sari Anttila.
&#8211; Turussa jo neljätoista prosenttia oppilaista on jonkinasteisen erityisopetuksen tarpeessa. Tämä on todella huolestuttava kehityssuunta.
Järjestelystä ei hyödy kukaan
Inkluusioajattelusta pitäisi perussuomalaisten mielestä ennemminkin päästä eroon kuin lisätä sitä entisestään.
&#8211; Integraatio ei ole tilastollisesti ja todistetusti ollut millään tavoin toimiva ratkaisu ongelmiin koulumaailmassakaan. Riittävä erityisopetus on oppilaan oikeus ja erityisopetusta tarvitsevaa koululaista ei pidä sysätä kasvavien ryhmäkokojen koettelemien luokan- ja aineenopettajien vastuulle.
&#8211; Tällaisesta järjestelystä eivät hyödy erityisopetusta tarvitseva oppilas, ei muu luokka, eikä työtaakkansa alle musertuva opettajakaan. Opettajat kokevat työtaakkansa jo nykyisellään lähes musertavana, joten erilaisille palavereille ja turhien asiakirjojen laatimiselle ei enää löydy aikaa tai voimia ilman että se näkyy opetustyön laadussa.
Segregaatio edennyt liian pitkälle
Turun Perussuomalaiset huomauttaa, että Suomen Pisa-tulokset ovat heikentyneet käytännössä yhtäjaksoisesti viime vuosina. Yhtä ainoaa syytä tälle huolestuttavalle trendille ei voida määritellä, mutta on huomionarvoista, miten tämä kehitys kulkee käsi kädessä kasvavien ryhmäkokojen, lakkautettujen lähikoulujen, lisääntyneen inkluusioajattelun sekä erinäisen, opettajakunnankin paheksuman &#8220;hankehumpan&#8221; kanssa.
Turun Perussuomalaiset on huolissaan Suomen vastuuttoman lepsun maahanmuuttopolitiikan vaikutuksista kouluihin. Segregaatio on edennyt jo Turussakin liian pitkälle, mikä on johtanut osaltaan asuinalueiden eriytymiseen. Tämä on jo nykyisessä mittakaavassaan johtanut kantasuomalaisten, eritoten varakkaimpien perheiden, muuttamiseen paremmille alueille ja jopa pois kaupungista. Samaa muuttoliikettä näkyy myös opettajien ja ohjaajien kohdalla.
&#8211; Turku ei ole enää houkutteleva kaupunki opetusalan ammattilaisen silmissä. Samaa negatiivista kehitystä on jouduttu seuraamaan muun muassa Ruotsissa jo useamman vuoden ajan.
Koulurauha kaikille oppilaille
Turun Perussuomalaiset vaatii kaupungilta sekä resursseja että päätöksiä koulurauhan takaamiseen kaikille oppilaille. 
Tämä tarkoittaa myös toimimattomasta inkluusioajattelusta luopumista sekä tahtotilaa säilyttää erityisopetukseen erikoistunut Mikaelin koulu.
&#8211; Jokaisen oppilaan tarpeet huomioivaan opetukseen satsaaminen on yhdistyksen mukaan sellainen tulevaisuusinvestointi, joka aidosti tulee maksamaan itsensä myöhemmin takaisin vähentyneinä oppimisvaikeuksina, vähentyneenä syrjäytymisenä ja kehittyvinä oppimistuloksina, lehtori Anttila toteaa.

Turun Perussuomalaiset huolissaan Suomen vastuuttoman lepsun maahanmuuttopolitiikan vaikutuksista kouluihin

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo on jättänyt ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien perusopetuksen erityisoppilaiden oppimisen tukea.

Riikka Slunga-Poutsalo on huolestunut budjettiesityksen erityisopetuksen tuen resurssien euromääräisistä kirjauksista – tai oikeammin niiden puutteesta.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”tarkastellaan erityisopetuslainsäädännön ja siihen liittyvän inkluusion toimivuutta ja näihin kohdennettujen resurssien riittävyyttä”. Inkluusion ideana on, että myös erityistä tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat lähtökohtaisesti yleisopetuksen luokissa ja saavat tarvitsemansa avun ja tuen sinne.
&#8211; Tällaisia selvityksiä on jo tehty ja on todettu, ettei inkluusio toimi. Koska kuntatalous on ollut rapakunnossa jo pidempään, erityisluokkia ja pienryhmiä on lakkautettu eli inkluusiosta on tullut säästökeino, Slunga-Poutsalo harmittelee.
Erityisopetus jäämässä jalkoihin
Opetusministeri Li Andersson totesi julkisesti heinäkuun alussa, että hallitus tulee puuttumaan erityisopetuksessa ilmenneisiin ongelmiin. Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä varataan 190 miljoonaa euroa perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen. Myös maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisen edellytyksiä halutaan parantaa.
Erityisopetuksesta ei kuitenkaan mainita sanallakaan. Slunga-Poutsalo kysyykin nyt ministeriltä:
&#8211; Millaisiin konkreettisiin toimiin hallitus on ryhtynyt tai ryhtymässä lupauksessaan tarkastella erityisopetuslainsäädännön ja siihen liittyvän inkluusion toimivuutta sekä näihin kohdennettujen resurssien riittävyyttä ja mikä osuus hallituskauden 190 miljoonan euron panostuksesta perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen osoitetaan erityisopetukseen ja ryhmäkokojen pienentämiseen ja onko hallituksella halukkuutta käynnistää kokonaisvaltainen oppimisen tuen uudistus niin, että samalla vahvistettaisiin lapsen oikeutta pienryhmiin ja erityisluokkiin?

Slunga-Poutsalo: Eikö ministeri puutukaan erityisopetuksen ongelmiin?