Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Imaami avasi Birminghamin uuden muslimipormestarin virkaanastujaistilaisuuden islamilaisella rukouksella

Eurovaalit 2019

Eurovaalien jälkeen jo kahden suuren EU-maan entisten mahtipuolueiden johtajat ovat kertoneet astuvansa syrjään. Samaan aikaan populistit ja vihreät pyrkivät hyödyntämään vaalivoittonsa.

Perinteisille suurpuolueille vaalit ovat merkinneet rankkoja vaalitappioita. Puolueet ovat omaksuneet erilaisia strategioita ylläpitääkseen mahtiasemansa.
Saksan demarit vaihtavat taas johtajaa
Saksan sosiaalidemokraattien (SPD) puheenjohtaja Andrea Nahles ilmoitti <a href="https://www.ft.com/content/10ee01ca-8515-11e9-a028-86cea8523dc2">astuvansa syrjään</a>. Puolueen johtajan paikka on hyvin tuulinen. Nahles ehti toimia puheenjohtajana vain hetken, kun viime vuoden liittopäivävaaleissa puheenjohtajaa vaihtui viimeksi.
Tuolloin lähtöpassit sai europarlamentin ex-puhemies Martin Schulz. Hänen toivottiin jopa nousevan liittokansleriksi, mutta jo viime vuonna vaalituloksesta oli 20 vuodessa sulanut puolet pois. Vaihtoehtopuolue AfD vakiinnutti paikkansa maan poliittisella kartalla.
Eurovaaleissa lunta tuli tupaan viime vuoden liittopäivävaaleista. AfD:n ohella vihreät kasvatti ääniosuuttaan merkittävästi. Vihreiden voitto oli niin murskaava, että Saksassa mietitään jo sitä, voisiko maassa olla lähitulevaisuudessa vihreä liittokansleri.
Näin voi käydä, mutta se vaatii muutaman muuttujan loksahtavan kohdalleen. Ensiksi SPD:n on tehtävä päätös jättää maan hallituksen apupuolueen asema. Toiseksi vihreiden on sitten kieltäydyttävä kohteliaasti Jamaika-koalition uudesta mahdollisuudesta.
Hallituksen nimi tulee CDU:n, FDP:n ja vihreiden puoluetunnusväreistä. Ne ovat samat kuin Jamaikan lipussa.
Kolmanneksi vihreiden on vielä lunastettava kannatusnousunsa ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa.
Vaalitulos oli liikaa myös Ranskan suurpuolueelle
Ranskassa porvaripuolue Tasavaltalaiset upposi jopa Saksan demareita huonompaan tulokseen. Tasavaltalaispuolueen puheenjohtaja Laurent Wauquiez <a href="https://www.ft.com/content/8d18540c-8570-11e9-97ea-05ac2431f453">ilmoitti eroavansa</a>. Puolue jäi alle 9 prosentin kannatuksen. Se on surkea tulos puolueelle, joka on tottunut tasaväkisesti kamppailemaan sosialistien kanssa maan vallasta.
Tasavaltalaispuolue yritti ottaa kurssin kohti tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Puolueen oli määrä palata perusasioiden äärelle. Aiheina olivat turvallisuus, järjestys ja työnteko. Maahanmuuttokriittisten äänestäjien riiaus ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Vaalivoitot lipuivat maahanmuutto- ja EU-vastaiselle kansalliselle liittoumalle keskustaliberaaleille.
Belgiassa kolmoisvoitto kansallismielisille
Belgiassa eurovaalit kulkivat kahden eurokriittisen ryhmän komennossa. Maan puoluekenttä on hyvin pirstaloitunut. Meppipaikkoja jaettiin peräti yhdeksälle puolueelle. Maan kolmestatoista meppipaikasta kuusi meni ECR-ryhmää edustavalle oikeistopuolue N-VA:lle ja uuden EAPN-ryhmän Vlaams Belangille. Kumpikin puolue nappasi kolme meppipaikkaa.
Vlaams Belangin vaalivoitto perustui selkeään kampanjaan, jossa käytettiin avuksi sosiaalista mediaa.
Belgiassa järjestettiin eurovaalien yhteydessä myös alue- ja parlamenttivaalit. Vlaams Belang nousi jokaisessa vaalissa ja ylsi siten kolmoisvoittoon.

Eurovaalien jälkimainingit – puoluejohtajia eroaa

Brittikonservatiiveilla on hätä. Puolue on vaarassa kuihtua likimain olemattomiin. Syy tähän on eurovaalien tuloksessa. Brexit-puolueen menestys painostaa konservatiiveja omaksumaan sopimuksettoman eron EU:sta. Puolueen euromieliset edustajat ovat valmiita vaikka kaatamaan hallituksen estääkseen eron ilman sopimusta.

Konservatiivien murskatappiota kuvaa hyvin se, että jos &#8221;voittaja vie paikan&#8221; -vaalitapa olisi käytössä myös eurovaaleissa ei puolue olisi saanut ainoatakaan meppiä. Brexit-puolueen menestystä kuvaa puolestaan se, että puolue on vasta kuuden viikon ikäinen. Sillä ei ole vielä edes puolueohjelmaa, mutta silti yhtä monta meppiä kuin Saksan CDU:lla.
Brexit-kantaa ei kannattanut piilottaa
Konservatiivit jäivät alle yhdeksän prosentin kannatukseen. Aiemmissa eurovaaleissa puoluetta äänesti 23 prosenttia äänestäneistä. Brexit-puolue ponnisti nuoresta iästään johtuen nollilta. Puolue sai 30,5 prosenttia äänistä.
Konservatiivien jahkailu erilaisten Brexit-vaihtoehtojen kanssa maksoi puolueelle kovan hinnan. Brexit-puolueen ohella Liberaalidemokraatit nostivat EU-jäsenyyden jatkamisen äänimagneetikseen. Puolue tuli toiseksi hieman vajaan 20 prosentin ääniosuudella.
Liberaalidemokraattien ohella EU-myönteiset vihreät hyötyivät kahden suuren valtapuolueen kipuillessa Brexit-kantojensa kanssa. Työväenpuolue putosi sekin yli 10 prosenttiyksikköä aiemmista eurovaaleista.
Tapahtumaketju johtanee parlamenttivaaleihin
Konservatiivien eurovaalitappio on ensimmäinen lenkki tapahtumasarjassa, joka johtanee ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin.
Seuraavaksi Konservatiivipuolue valitsee uuden johtajan ja samalla maan pääministerin. Konservatiiveilla on kova halu saada sopimuksetonta EU-eroa kannattava pääministeri padotakseen äänestäjäkatoa Brexit-puolueelle.
EU-myönteiset konservatiivikansanedustajat ovat yksityisesti valmiudessa kaatamaan hallituksen, jos tuleva pääministeri lähtee ajamaan saarivaltakuntaa ulos EU:sta ilman sopimusta. Tämä merkitsisi uusia vaaleja.
Konservatiivipuolue olisi vaarassa hajota Brexit-kannan erojen vuoksi kahtia. Ulkoministeri Jeremy Hunt varoittaa uusista vaaleista. Vaalit juuri nyt merkitsisivät Konservatiivipuolueen loppua ja lopputulemana olisi &#8221;<a href="https://www.ft.com/content/16ecffe4-8075-11e9-b592-5fe435b57a3b">maan ensimmäinen marxistipääministeri</a>&#8221;, mikä viittaa Työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyniin.
Konservatiiveille ei näyttäisi käyvän hyvin myöskään silloin, jos pääministeriksi nousisi jokin pehmeän EU-eron kannattaja. Tämän strategian noudattaminen voisi johtaa parlamenttivaaleissa eurovaalituloksen kaltaiseen katastrofiin.
Viimeisen valinnan kahdesta ehdokkaasta tekee puolueen 160 000-henkinen jäsenistö. Paine EU-eromielisyyteen tulee ruohonjuuritasolta. Suurin ennakkosuosikki on ex-ulkoministeri Boris Johnson.
Mayn sopimus kuopataan
Konservatiivien noja kohti sopimuksetonta eroa merkitsee välimatkan ottamista pääministeri Theresa Mayn EU-erosopimuksesta.
Samaan aikaan Työväenpuolue aikoo tiivistää rivejään. Puoluekenttä haluaa euroskeptisen Corbynin taipuvan ajamaan uutta kansanäänestystä EU-erosta. Paine johtuu huonosta vaalituloksesta.
Puolueiden painoarvo on kuitenkin parlamentissa tärkeä. Puolueiden on entistä vaikeampi päästä kompromissiin Mayn sopimuksesta, kun molemmat puolueet tähyilevät kohti täysin eri teitä.

Brittikonservatiivit puun ja kuoren välissä Brexit-puolueen voitettua eurovaalit

Italian hallituspuolue Liitto on viisinkertaistamassa meppipaikkansa viime vaaleista. Viisi vuotta sitten pieni, pohjoisitalialainen puolue saalisti viisi meppipaikkaa hieman yli kuuden prosentin kannatuksellaan. 

Nyt paikkoja povataan jopa 25, mikä olisi noin kaksi kertaa enemmän kuin mitä Suomesta valitaan meppejä ylipäätään.
Italian Liitto on siksi mielenkiintoinen puolue, koska se pyrkii muodostamaan kokonaan uuden ryhmän Euroopan parlamenttiin. Viiden mepin puolue on paisumassa jopa viisinkertaiseksi, joskin tuloslaskenta on vielä kesken.
Heittopussin asemasta voittajaksi
Liiton nousu on ollut Italiassa mykistävää. Se on noussut heittopussipuolueen asemasta maansa suosituimmaksi puolueeksi vain muutamassa vuodessa. Nousun rohkaisemana puolueen puheenjohtaja Matteo Salvini on aikeissa yhdistämässä kansallismieliset ja eurokriittiset puolueet yhteen.
Salvini on vastustanut jyrkästi Afrikasta Eurooppaan suuntautuvaa ihmishenkiä uhmaavaa muuttoliikettä. Salvini on kritisoinut jyrkästi myös yhteisvaluutta euroa ja sen tuomia ongelmia.

Italian kansallismielinen Liitto on viisinkertaistamassa äänensä

Ranskan poliittinen kenttä on uudistunut. Aiemmin sosialistit ja keskustaoikeistolainen Tasavaltalaispuolue kisasivat keskenään vallasta. Nyt kisaa käydään liittovaltiohenkisen presidentti Emmanuel Macronin ja kansallismielisen Marine Le Penin välillä. Macron sai erävoiton presidentinvaaleissa, mutta Le Pen vetoaa Euroopan asioissa enemmän.

Alustavien ääntenlaskentatulosten mukaan Marine Le Pen on johtamassa Kansallisen liittoumansa kohti vaalivoittoa. Toiseksi on jäämässä presidentti Emmanuel Macronin Tasavalta liikkelle! -puolue.
Kansallinen liittouma on arvioiden mukaan nappaamassa noin 24 prosenttia äänistä. Macronin renessanssi saa ranskalaisten mukaan saada odottaa tulevaa 22,5 prosentin äänisaalillaan.
Ranska on Macronin kaudella pyrkinyt torppaamaan vapaakauppasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa.

Macron unelmoi ”Euroopan renessanssista”, mutta äänestäjät näyttävät pitävän enemmän Le Penin kansallismielisyydestä

Itävallan koalitiohallituksella on yhteinen arvopohja mutta näkemyseroja yhteistyöhön Euroopan unionissa. Kansanpuolueen liittokansleri Sebastian Kurz haluaa EU:lle uuden perussopimuksen Lissabonin sopimuksen tilalle. Vapauspuolueen johtohahmoihin kuuluva Johann Gudenus puolestaan kannattaa kansallismielisten yhteistyötä ja varoittaa, että itävaltalaisista on tulossa toisen luokan kansalaisia omassa maassaan, <a href="https://kurier.at/politik/eu-wahl/kurz-will-neuen-eu-vertrag-die-fpoe-sucht-die-naehe-der-afd/400483882">Kurier</a>-lehti raportoi.

Liittokansleri Kurz muistuttaa, että Eurooppa on käynyt vuoden 2009 jälkeen monet kriisit ja siksi Lissabonin sopimus ei ole enää ajanmukainen. Kurz vaatii tiukempia sanktioita valtioille, jotka velkaantuvat hallitsemattomasti ja päästävät laittomat maahanmuuttajat eteenpäin EU:n alueelle rekisteröimättä heitä.
<h4 class="s2">Komission puheenjohtaja vaihtoon</h4>
Kurz arvostelee myös Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckeria ja näkee toukokuun EU-vaalit erityisen tärkeänä muutoksen läpiviemiselle:
&#8211; Euroopan unionilla on vielä paljon tehtävää, mutta se mitä tarvitaan, on sukupolvenvaihdos vallan huipulla. Kurz ei kuitenkaan hyväksy Saksan AfD:n tai Ranskan Marine Le Penin näkemystä unionin romuttamisesta.
Vapauspuolueen Gudenus on eräänlainen totuuden torvi eikä säästele sanojaan puhuessaan Euroopan tilanteesta.
&#8211; Emme ole äärioikeistolaisia, haluamme tavallisen elämän ja tulevaisuuden takaisin, Gudenus julistaa. Hän haluaa lopettaa ”Tervetuloa-kulttuurin, etnomorfoosin ja äänestäjien vaihdon”.
Gudenuksen mukaan on ”sikamaista”, jos itävaltalaiset joutuvat tuntemaan itsensä toisen luokan kansalaisiksi omassa maassaan.

Itävallan hallituspuolueet haluavat uuden EU-perussopimuksen ja pisteen väestönvaihdolle