Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

hoitoalan työ

Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos <a href="https://www.suomenperusta.fi/ajatus/suomesta-ei-loydy-hoitajia-ja-pari-muuta-ajankohtaista-hokemaa/?fbclid=IwAR1pF3MMyY-xPtnXuY5fOanBIg9L6IQgWR3qLd9z1K2BBDMe_4Qycf2J3rI">tarkastelee</a> ajatuspajan sivuilla kriittisesti muutamia usein kuultuja väitteitä ulkomaisen työvoiman lisäämisen tarpeesta.

Aluevaalit ovat kiihdyttäneet keskustelun ulkomaisesta työvoimasta. Keskustelun kohteena ovat tällä hetkellä olleet luonnollisesti hoitoalan työntekijät, joiden pulan moni puolue ratkaisisi lisäämällä ulkomaista työvoimaa.
Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos pitää ulkomaista työvoimaa hoitoalalla pikemminkin uhkana kuin mahdollisuutena ja uskoo, että hoitajapula olisi ratkaistavissa korjaamalla hoitajien palkkausta ja työoloja.
”Kun hoitajia vaan ei löydy Suomesta”
Väitetään, että Suomesta ei löydy tekijöitä, ja siksi katse on suunnattava ulkomaille.
Hoitoalalta siirtyy jatkuvasti alan koulutuksen saaneita osaajia muihin töihin – muissa tehtävissä olevien hoitoalan koulutuksen saaneiden määrän on uutisoitu olevan jopa <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006002978.html">70 000</a>. Moni on myös lähtenyt ulkomaille, etenkin muihin Pohjoismaihin, joissa palkkataso ja työolot ovat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12264564?fbclid=IwAR0vucyCMt6sTv7zhsyzcucxE43Tp_XA20qUk6_mo_UqGTV_NbtnnwGQF_A">paremmat</a>.
&#8211; Tehyn tekemän kyselyn mukaan valtaosa (90 %) hoitajista on harkinnut alan <a href="https://www.tehy.fi/fi/blogi/alan-vaihtoa-harkitsee-jopa-90-hoitajista">vaihtamista</a>. Heikko palkka ja työn kuormittavuus nousevat toistuvasti esiin syinä alan epähoukuttelevuuteen, Grönroos kirjoittaa ja kysyy:
&#8211; Löytyykö Suomesta siis hoitajia? Kyllä löytyy – kunhan palkkausta saadaan vastaamaan työn vaativuutta.
”Poliitikkojen ei pidä sotkeutua työmarkkinaneuvotteluihin”
Poliitikot usein kiertävät kysymyksen hoitoalan palkoista toteamalla, että palkat päätetään työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydissä. Grönroos myöntää asian olevan lähtökohtaisesti näin, mutta muistuttaa poliitikkojen luovan ne olosuhteet, joissa neuvottelut käydään.
Mikäli ulkomaisen halpatyövoiman maahantuloa lisätään, uskoo Grönroos työntekijäpuolen neuvotteluasemien heikkenevän. Jos sen sijaan työntekijöiden palkkaaminen ulkomailta ei olisi niin helppoa, kasvaisi myös todennäköisyys palkan ja työolojen paranemisesta kohisten.
&#8211; Kun poliitikot julistavat vaalipaneeleissa, että ulkomaista työvoimaa pitää tuoda entistä enemmän hoitoalalle, niin viesti neuvottelupöytiin on siis: ”Älkää turhaan nostako palkkoja, haetaan ulkomailta ihmisiä, jotka suostuvat tekemään työt heikommilla työehdoilla”, Grönroos kritisoi.
&#8211; Poliittiset päätökset esimerkiksi hoitoalalla käytettävissä olevista resursseista tai ulkomaisesta halpatyövoimasta vaikuttavat siis oleellisesti työmarkkinaneuvotteluihin ja sitä myötä palkkoihin ja työehtoihin.
”Suomi ei selviä ilman ulkomaista työvoimaa”
Harva ulkomaisen työvoiman puolestapuhuja käyttää sanaa halpatyövoima, vaikka siitä juuri on Grönroosin mukaan käytännössä kyse, kun puhutaan ”osaajapulasta”. Suomen Perusta on<a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kuinka-kalliiksi-halpatyovoima-tulee/"> julkaissut</a> laajan tutkimuksen matalapalkka-aloille suuntautuvan työvoiman vaikutuksista julkiselle taloudelle, ja luvut ovat karua kertomaa.
&#8211; Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa matalammissa palkkaluokissa maksetut verot jäävät usein saatuja tulonsiirtoja ja käytettyjä julkisia palveluita pienemmiksi. Työssä käyminen ei siis ole tae positiiviselle vaikutukselle julkiselle taloudelle.
&#8211; Se, minkä julkinen sektori säästää ulkomaisen työvoiman käytön mahdollistamissa matalammissa palkkakuluissa, maksetaan lisääntyvässä tuen tarpeessa, kun palkka ei riitä elämiseen. Kun vielä otetaan huomioon, että matalapalkka-aloille tulevan työvoiman työllisyys heikkenee tilastojen mukaan muutamassa vuodessa alle samanikäisen kantaväestön tason, ovat vaikutukset julkiselle taloudelle selvän negatiiviset.
Jos palkka ja työolot ovat kohdillaan, tekijäkin löytyy
Grönroos esittää kysymyksen, että jos hoitoala ei houkuta suomalaisia, niin miten se voisi houkuttaa pitemmän päälle maailman toiselta laidalta tulevia siirtolaisia, joille palkkaa tärkeämpi asia on pääsy asumaan länsimaisen hyvinvointivaltion palveluiden ääreen.
&#8211; Ulkomaalaisen työvoiman määrän jyrkkä lisääminen aiheuttaa matalapalkkakehityksen lisäksi vakavan uhkan hoitoalan palveluiden laadulle. Kun palkkojen ja työolojen korjaamisen sijaan otetaan lisää työvoimaa ulkomailta, kiihtyy suomalaisten pako alalta. Tulevaisuudessa palveluiden laatu uhkaa romahtaa, ja hyvällä suomella saatava laadukas palvelu jää monelle julkisia palveluita käyttävälle haaveeksi.
&#8211; Ulkomainen työvoima hoitoalalla on siis enemmän uhka kuin mahdollisuus. Poliitikot voivat vaikuttaa hoitajien työoloihin ja palkkatasoon. Ja myös työmarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki: kun tarjottu palkka ja työolot ovat kohdillaan, niin kyllä tekijäkin löytyy, Grönroos kirjoittaa.
&nbsp;

Suomen Perustan Grönroos ulkomaisesta työvoimasta: ”Suomesta ei löydy hoitajia” ja pari muuta ajankohtaista hokemaa

Perussuomalaiset huomautti eilen eduskunnan kyselytunnilla, että ikääntyneillä ja varsinkin erilaisista muistisairauksista kärsivillä on erityinen tarve saada hoitoa ja hoivaa omalla äidinkielellään ja tulla ylipäätään ymmärretyksi. Siksi hoitoalan kielitaitovaatimuksia pitää kautta linjan nostaa &#8211; ei missään nimessä monikulttuurisuussyihin vedoten laskea.

&#8211; On surullista, mikäli ihminen viimeisinä elinvuosinaan joutuu kamppailemaan sen asian kanssa, että yhteistä kieltä hoitajan tai lääkärin kanssa ei ole. Pahimmillaan tämä kielitaidon puute johtaa hoitovirheisiin, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvioi.
Hoitoalan työ vaatii yhteistä kieltä
Perussuomalaisten mielestä hoitoalan kielitaitovaatimuksia pitää kautta linjan nostaa – ei missään nimessä työvoimapulaan tai monimuotoisuuteen vedoten laskea.
&#8211; Kyseessä on tärkeä työ, joka vaatii yhteistä kieltä. Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että suomalaisella ikääntyneellä on kotimaassaan pääsy suomen- ja ruotsinkielisiin palveluihin? Purra kysyi hallitukselta.
Kiuru tunnisti haasteen
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tunnisti haasteen, kun mietitään henkilöstöpulaa, joka vaivaa vanhuspalveluita.
&#8211; Tämä kysymys on esillä nyt, kun perustamme osaamista koskevan ohjelman, eli käytännössä budjettiriihessä päätettiin, että tähän osaamiseen ja sen vahvistamiseen tartutaan. Siinä tämä kielikysymys on otettava myös huomioon, Kiuru vastasi.
&nbsp;

Perussuomalaiset nostaisi hoitoalan kielitaitovaatimuksia kautta linjan: Suomalaisen vanhuksen on saatava hoivaa ja hoitoa omalla äidinkielellään