Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Purra: Opposition taloustarinointi on irvokasta ja täydellisen epäloogista – umpikujaan ajautunut SDP arvostelee velkaantumista, mutta vastustaa jokaista mahdollista säästötoimea

Velkaantumisen hillintä on suomalaisten etu – Vähämäki: Uskottava valtio ei voi jatkuvasti luoda pysyviä menoja pysyvällä velalla

Seppänen: Moskeijakouluihin puututtava välittömästi – rinnakkaiset uskonnolliset rakenteet lisäävät radikalisoitumisen riskiä

Kolme 15-vuotiasta tuomittiin Korson tuhopoltosta – poliisi epäilee yhteyksiä Foxtrot-verkostoon

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan johtaja arvioi demareiden vaalilupauksia: Lisää veroja ja lihavampi julkinen sektori

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Rydman A-studiossa: Vanhustenhoivaan tarvitaan parempaa laatua, kielitaitoa ja järeämpää valvontaa

Purra tylyttää demarien Lindtmanin avoimempaa EU-linjaa: “Mitä muuta se olisi kuin myöntyväisyyttä”

PS-Nuoriso: Rajataan sosiaaliturva ja julkiset palvelut vain Suomen kansalaisille

Kymmenien miljoonien säästöt ajoneuvopalveluista – ministeri Ranne: ”Ei mitään siltarumpuja vaan toiminnan tehostamista ja palveluista huolehtimista”

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Metsähallitus pitää makkaranpaistajia ilmastoriskinä – Junnila kehottaa Metsähallitusta lopettamaan turhan puuhastelun

OPH tiesi islamin oppikirjojen lainvastaisuudesta vuosia – Antikainen: Vasemmistoliiton Kelhän on lähdettävä

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä kirjallinen kysymys – Vigelius: ’’Rapauttaa maanpuolustusta’’

BBC kertoi köyhistä isistä, jotka myyvät 5- ja 7-vuotiaita tyttäriään – tyttöjen kohtalo lapsimorsiamina jäi kertomatta

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

USA:n varapresidentti kannustaa brittejä: ”Antakaa palaa – puolustakaa kulttuurianne”

EU-komission propagandakampanja leuhkii sananvapauden alennustilalla – sinä maksat!

interventio

Maailmaa myllätään uudeksi ympärillämme ja peliliikkeitä tapahtuu myös Suomessa. Ruotsalainen vaikutusvalta kasvaa meikäläisessä mediassa ja nyt katsellaan kaapin paikkaa koko Pohjolassa. Tie henkilön sydämeen käy pään kautta.

Vaikutusvaltaa voi yrittää hankkia aggressiivisella interventiolla – kuten Venäjä Ukrainassa – tai sitten voi edetä silkkihansikkain. Tätä jälkimmäistä on kokeillut sekalaisella menestyksellä esimerkiksi Kiina rahtaamalla pörröisiä pandakarhuja Pohjolan perukoille.
Kokonaan oma kenttänsä on pitkäaikainen vaikuttaminen ihmisten mieliin tiedotusvälineiden kautta. Suomalaisista yli 90 prosenttia lukee yhä sanomalehtiä, paperisena tai diginä. Yli 65-vuotiaista kolme neljästä lukee paperiversion päälle myös digilehtiä.
Dagens Nyheter Suomessa
Suomessa on jäänyt niukalle huomiolle ruotsalaisomistuksen kasvu täkäläisessä mediassa. Viimeisin veto on muutaman viikon takaa, kun Bonnier News osti enemmistön ankkalammen pää-äänenkannattaja Hufvudstadsbladetista. Perinteinen suomenruotsalaisen pääoman linnake Konstsamfundet jäi vähemmistöomistajaksi.
Hufvudstadsbladetin lisäksi kauppaan sisältyvät alueelliset Västra Nyland, Östnyland sekä lastenlehti HBL Junior. Kaikki tyynni ovat nyt samaa perhettä kuin sanomalehti-ikoni Dagens Nyheter, joka on pitkään ollut Ruotsissa samassa asemassa kuin HS Suomessa.
Bonnier Newsille kaupalla on toimitusjohtaja Anders Erikssonin mielestä selkeä kulttuurinen ulottuvuus siinä mielessä, että täten voidaan edistää suomenruotsalaisen kulttuurin ja ruotsin kielen asemaa Suomessa.
&#8211; Tällä on ratkaiseva merkitys ruotsalaisen äänen kuulumiselle Suomessa, Eriksson <a href="https://www.hbl.fi/artikel/a934cefb-b276-43b2-a776-c67005c7eec8">toteaa</a> HBL:ssa.
Ruotsin valtio jyrää televisiossa
Ruotsin merkittävässä määrin valtion omistama telejätti Telia osti vuonna 2019 Bonnierin televisiotoiminnan miljardilla eurolla. Kauppaan kuuluivat suomalainen MTV, ruotsalainen TV4 sekä maksukanava C More.
Kun tänään selaa MTV:n eri kanavien ohjelmatietoja, käy selkeäksi ruotsalaisen kulttuurin ja maailmankatsomuksen monipuolinen tarjonta lukuisten sarjojen sekä muun ohjelmiston kautta. Televisiokanava voisi tässä tapauksessa olla Ruotsin virallinen vaikutuskanava naapurimaassa, kyyninen tarkkailija saattaisi tokaista.
Suomen painuessa punavihreän puhdistuksen jäljiltä yhä syvemmälle taloudelliseen alhoon saattaisi kuitenkin olla mielekästä edes yrittää pitää kiinni siitä, mikä meille on ainutalaatuista ja omaa. Eli karvaanpehmeästä suomalaisena olemisesta sekä paikallisesta kulttuurista.

Ruotsin vaikutusvalta kasvaa Suomen mediassa – isoveli haluaa pysyä Pohjolan puikoissa

Venäläiset eivät juuri tunnu piittaavaan Ukrainassa käytävästä hyökkäyssodasta ja ihmisten loputtomista kärsimyksistä. Diktatuurissa vaikeneminen toki on kultaa ja sujuvan arjen edellytys. Ei kuitenkaan ole koko totuus eikä peilin vika, jos naama on vino.

Kokonaista 77 prosenttia venäläisistä tuki helmikuun lopussa hyökkäystä Ukrainaan. Vuotta aiemmin kansan tuki interventiolle oli 68 prosenttia. <a href="https://www.levada.ru/2023/03/02/konflikt-s-ukrainoj-otsenki-fevralya-2023-goda/">Luvut</a> ovat peräisin mielipidemittauksiin erikoistuneelta riippumattomalta tutkimuslaitos Levadalta, joka Venäjällä luokitellaan ulkomaiseksi agentiksi.
Sotatoimia piti helmikuussa menestyksekkäänä 63 prosenttia vastaajista. Vuotta aiemmin 68 prosenttia oli sitä mieltä, että menestys siivittää sotilaallista erikoisoperaatiota. Pientä säröilyä kokonaiskuvaan tulee siitä, että puolet kansasta haluaisi Venäjän aloittavan neuvottelut rauhasta.
Elefantti olohuoneessa
Isovenäläiset näyttäisivät suhtautuvan myönteisesti sotaan, joka ei juurikaan tule silmille maan suurissa metropoleissa. Arojen ja vankiloiden kasvatit ovat saaneet puolustaa eliitin etuja vieraalla maaperällä.
Diktatuurin ja kansalaisten yhteinen vaikeneminen sodan todellisesta luonteesta näyttäisi olevan win-win-tilanne, kollektiivinen etu. Ja kollektivisoinnistahan laajalla Venäjänmaalla on kokemuksia jo sadan vuoden takaa.
Toimittaja Anna-Lena Laurén <a href="https://www.dn.se/varlden/moralisk-dovhet-ar-ett-satt-att-overleva-i-en-diktatur/">pohtii</a> Dagens Nyheterissä, miksi hän keskustellessaan ihmisten kanssa Venäjällä tuntee kaiken aikaa ”elefantin läsnäolon olohuoneessa”.
&#8211; Venäjä on tänään diktatuuri, jossa häkki heilahtaa systeemin vastustajalle alta aikayksikön. En todellakaan odota, että ihmiset olisivat valmiita istumaan vuosikaudet vangittuina. En kuitenkaan ymmärrä, miksi he eivät voi tunnustaa edes itselleen sitä, mitä Venäjä tekee Ukrainassa.
Epäluottamus Venäjään totaalista
Kansainvälinen mielipide Venäjästä on Ukrainan intervention jälkeen kääntynyt yhä negatiivisemmaksi, erityisesti länsimaissa. Pew Research Centerin <a href="https://www.pewresearch.org/global/2022/06/22/ratings-for-russia-drop-to-record-lows/">selvityksen</a> mukaan Venäjä nähdään tänään enemmän tai vähemmän vihollisena.
Erityisesti näin on Puolassa, Ruotsissa, Australiassa, Hollannissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Listauksen 18 maan keskiarvo epäluottamukselle on 85 prosenttia. Pelkästään näiden lukujen perusteella on vaikeata nähdä mitään tietä entiseen.

Valtaosa venäläisistä tukee tutkimusten mukaan hyökkäystä Ukrainaan – se vain ei ole koko totuus