Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

interventio

Maailmaa myllätään uudeksi ympärillämme ja peliliikkeitä tapahtuu myös Suomessa. Ruotsalainen vaikutusvalta kasvaa meikäläisessä mediassa ja nyt katsellaan kaapin paikkaa koko Pohjolassa. Tie henkilön sydämeen käy pään kautta.

Vaikutusvaltaa voi yrittää hankkia aggressiivisella interventiolla – kuten Venäjä Ukrainassa – tai sitten voi edetä silkkihansikkain. Tätä jälkimmäistä on kokeillut sekalaisella menestyksellä esimerkiksi Kiina rahtaamalla pörröisiä pandakarhuja Pohjolan perukoille.
Kokonaan oma kenttänsä on pitkäaikainen vaikuttaminen ihmisten mieliin tiedotusvälineiden kautta. Suomalaisista yli 90 prosenttia lukee yhä sanomalehtiä, paperisena tai diginä. Yli 65-vuotiaista kolme neljästä lukee paperiversion päälle myös digilehtiä.
Dagens Nyheter Suomessa
Suomessa on jäänyt niukalle huomiolle ruotsalaisomistuksen kasvu täkäläisessä mediassa. Viimeisin veto on muutaman viikon takaa, kun Bonnier News osti enemmistön ankkalammen pää-äänenkannattaja Hufvudstadsbladetista. Perinteinen suomenruotsalaisen pääoman linnake Konstsamfundet jäi vähemmistöomistajaksi.
Hufvudstadsbladetin lisäksi kauppaan sisältyvät alueelliset Västra Nyland, Östnyland sekä lastenlehti HBL Junior. Kaikki tyynni ovat nyt samaa perhettä kuin sanomalehti-ikoni Dagens Nyheter, joka on pitkään ollut Ruotsissa samassa asemassa kuin HS Suomessa.
Bonnier Newsille kaupalla on toimitusjohtaja Anders Erikssonin mielestä selkeä kulttuurinen ulottuvuus siinä mielessä, että täten voidaan edistää suomenruotsalaisen kulttuurin ja ruotsin kielen asemaa Suomessa.
&#8211; Tällä on ratkaiseva merkitys ruotsalaisen äänen kuulumiselle Suomessa, Eriksson <a href="https://www.hbl.fi/artikel/a934cefb-b276-43b2-a776-c67005c7eec8">toteaa</a> HBL:ssa.
Ruotsin valtio jyrää televisiossa
Ruotsin merkittävässä määrin valtion omistama telejätti Telia osti vuonna 2019 Bonnierin televisiotoiminnan miljardilla eurolla. Kauppaan kuuluivat suomalainen MTV, ruotsalainen TV4 sekä maksukanava C More.
Kun tänään selaa MTV:n eri kanavien ohjelmatietoja, käy selkeäksi ruotsalaisen kulttuurin ja maailmankatsomuksen monipuolinen tarjonta lukuisten sarjojen sekä muun ohjelmiston kautta. Televisiokanava voisi tässä tapauksessa olla Ruotsin virallinen vaikutuskanava naapurimaassa, kyyninen tarkkailija saattaisi tokaista.
Suomen painuessa punavihreän puhdistuksen jäljiltä yhä syvemmälle taloudelliseen alhoon saattaisi kuitenkin olla mielekästä edes yrittää pitää kiinni siitä, mikä meille on ainutalaatuista ja omaa. Eli karvaanpehmeästä suomalaisena olemisesta sekä paikallisesta kulttuurista.

Ruotsin vaikutusvalta kasvaa Suomen mediassa – isoveli haluaa pysyä Pohjolan puikoissa

Venäläiset eivät juuri tunnu piittaavaan Ukrainassa käytävästä hyökkäyssodasta ja ihmisten loputtomista kärsimyksistä. Diktatuurissa vaikeneminen toki on kultaa ja sujuvan arjen edellytys. Ei kuitenkaan ole koko totuus eikä peilin vika, jos naama on vino.

Kokonaista 77 prosenttia venäläisistä tuki helmikuun lopussa hyökkäystä Ukrainaan. Vuotta aiemmin kansan tuki interventiolle oli 68 prosenttia. <a href="https://www.levada.ru/2023/03/02/konflikt-s-ukrainoj-otsenki-fevralya-2023-goda/">Luvut</a> ovat peräisin mielipidemittauksiin erikoistuneelta riippumattomalta tutkimuslaitos Levadalta, joka Venäjällä luokitellaan ulkomaiseksi agentiksi.
Sotatoimia piti helmikuussa menestyksekkäänä 63 prosenttia vastaajista. Vuotta aiemmin 68 prosenttia oli sitä mieltä, että menestys siivittää sotilaallista erikoisoperaatiota. Pientä säröilyä kokonaiskuvaan tulee siitä, että puolet kansasta haluaisi Venäjän aloittavan neuvottelut rauhasta.
Elefantti olohuoneessa
Isovenäläiset näyttäisivät suhtautuvan myönteisesti sotaan, joka ei juurikaan tule silmille maan suurissa metropoleissa. Arojen ja vankiloiden kasvatit ovat saaneet puolustaa eliitin etuja vieraalla maaperällä.
Diktatuurin ja kansalaisten yhteinen vaikeneminen sodan todellisesta luonteesta näyttäisi olevan win-win-tilanne, kollektiivinen etu. Ja kollektivisoinnistahan laajalla Venäjänmaalla on kokemuksia jo sadan vuoden takaa.
Toimittaja Anna-Lena Laurén <a href="https://www.dn.se/varlden/moralisk-dovhet-ar-ett-satt-att-overleva-i-en-diktatur/">pohtii</a> Dagens Nyheterissä, miksi hän keskustellessaan ihmisten kanssa Venäjällä tuntee kaiken aikaa ”elefantin läsnäolon olohuoneessa”.
&#8211; Venäjä on tänään diktatuuri, jossa häkki heilahtaa systeemin vastustajalle alta aikayksikön. En todellakaan odota, että ihmiset olisivat valmiita istumaan vuosikaudet vangittuina. En kuitenkaan ymmärrä, miksi he eivät voi tunnustaa edes itselleen sitä, mitä Venäjä tekee Ukrainassa.
Epäluottamus Venäjään totaalista
Kansainvälinen mielipide Venäjästä on Ukrainan intervention jälkeen kääntynyt yhä negatiivisemmaksi, erityisesti länsimaissa. Pew Research Centerin <a href="https://www.pewresearch.org/global/2022/06/22/ratings-for-russia-drop-to-record-lows/">selvityksen</a> mukaan Venäjä nähdään tänään enemmän tai vähemmän vihollisena.
Erityisesti näin on Puolassa, Ruotsissa, Australiassa, Hollannissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Listauksen 18 maan keskiarvo epäluottamukselle on 85 prosenttia. Pelkästään näiden lukujen perusteella on vaikeata nähdä mitään tietä entiseen.

Valtaosa venäläisistä tukee tutkimusten mukaan hyökkäystä Ukrainaan – se vain ei ole koko totuus