Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

SDP ei ole autoilijan ystävä – peruisi hallituksen veronkevennykset polttoaineisiin ja kiristäisi jakeluvelvoitetta

Pirha irtisanoo, karsii henkilöstöetuja ja korottaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Tekeekö SDP nyt kaiken reilummin?’’

Purra: SDP luottaa tulipunaiseen sosialismiin, jonka mukaan IMF on väärässä ja yrittäjiä pitää rankaista – vasemmisto hörhöilee aivan omalla omilla kiertoradallaan, keskusta haparoi ja söhlää

Bergbom: Mitä ihmettä SDP tekee Pirkanmaalla?

Kokoomus ja SDP esittävät aluehallituksen ja -valtuuston puheenjohtajien vuosipalkkioihin merkittävää korotusta Pirkanmaalla – ”Tilanne on sietämätön”

Pirkanmaalle tulossa turvalliset ajotiet

Omalääkärimallille tulossa lisärahoitus – Purra: ”Kaikki voittavat tässä”

Miko Bergbom Yrittäjien paneelissa: ”Keskeinen uudistustarve ja isoin ongelma on se, että YEL-järjestelmää ei aikoinaan rahastoitu”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Isabel Schnabel

Euroopan keskuspankin markkinaoperaatioista vastaava johtaja Isabel Schnabel varoittaa <a href="https://www.ft.com/content/80cbd05f-d722-411f-9bbe-155cd8c06f7e">Financial Timesissa</a>, että keskuspankki voi joutua muuttamaan rahapolitiikkaansa. Energian hintataso kohoaa hänestä entisestään, mikäli EU pitää kiinni päästötavoitteistaan. Saksan keskuspankin tuleva johtaja Joachim Nagel <a href="https://www.politico.eu/article/new-bundesbank-boss-warns-high-inflation-last/">kertoi</a> niin ikään inflaation voivan pysyä koholla pidempään kuin mitä EKP nyt arvioi.

Euroalueen inflaatio kiihtyi loppuvuonna 2021 viiteen prosenttiin. EKP:n tavoite on pitää inflaatio kahdessa prosentissa &#8221;keskipitkällä aikavälillä&#8221;, mikä tarkoittaa muutamaa vuotta. Energia kallistui selkeästi eniten ja nousua mitattiin hulppeat 26 prosenttia. Ruoan hinta kohosi 2,2 prosenttia vuoden aikana.
EKP:n mukaan energian hintapiikki tasaantuu, jolloin inflaatio vaimenee. Isabel Schnabelin mukaan energian hinta ei välttämättä pysy edes nykyisellä ja kohonneella tasolla, vaan sen voi olettaa kasvavan vihreän energiaremontin vuoksi vielä lisää. Toisin sanoen on odotettavissa, että bensiinin ja sähkön hinta kohoavat vielä nykyisistä tasoista.
Sähkön hinta nelinkertastui
Maakaasun kallistuminen viime vuoden aikana nelinkertaisti sähkön hinnan. Huippulukemiksi mitattiin lähes 200 euron hintalappu megawattitunnilta.
EU:n päästökaupan mukainen <a href="https://tradingeconomics.com/commodity/carbon">hiilitonnin hinta</a> ampaisi ylös, kun vähemmän saastuvien energiamuotojen sijaan joissain EU-maissa jouduttiin turvautumaan hiilivoiman käytön lisäämiseen. Päästökaupalla on tarkoitus ohjata energiantuotanto vähemmän saastuttaviin lähteisiin.
Sähkön kallistuminen luo inflaatiopaineita
Schnabelin mukaan sähkön kohonnut hinta voi johtaa jatkossakin kohonneeseen inflaatioon. Sähkön kallistuminen voi siirtyä kohoaviin palkkavaatimuksiin. Tästä ei ole vielä selkeitä merkkejä. Mikäli palkkataso jää inflaatiosta jälkeen, ostovoima kutistuu.
Toinen mahdollisuus on, että valtiot joutuvat myöntämään vähävaraisille kansalaisilleen energiatukia. Schnabel kertoi, että tästä on jo näkyvissä merkkejä.
EKP:n ennusteet menneet alakanttiin
Viime kesästä lähtien euroalueen inflaatio on kohonnut kuukausi kuukaudelta. EKP on sen sijaan pitkään arvellut hintojen nousupaineiden helpottavan. Se on joutunut rukkaamaan inflaatioennusteitaan ylös.
EKP on ollut syystäkin haluton seuraamaan Yhdysvaltoja ja Britanniaa rahapolitiikan tiukentamisessa. Mikäli keskuspankki lähtisi hillitsemään inflaatiota korkojen nostoilla, joutuisivat pahoin velkaantuneet euromaat vaikeuksiin lainanhoitokulujen kasvaessa.
EKP kiihdytti merkittävästi lainakorkoja alas painavia arvopaperien ostojaan pandemian alettua. Korkojen polkeminen nollan tuntumaan helpottaa lainanhoitokuluissa, mutta se voi myös houkuttaa velkaantumaan lisää. Esimerkiksi Suomen velkaluvut ovat kohonneet reippaasti.
EKP:n ikävä ongelma onkin, ettei sillä ole välttämättä mitään <a href="https://www.politico.eu/article/european-central-bank-europe-debt/">todellista keinoa</a> hillitä inflaatiota tarpeen vaatiessa.
&nbsp;
&nbsp;

Kohonnut inflaatio voi jäädä pitkäkestoisemmaksi – vihreä siirtymä nostaa sähkön ja polttoaineen hintoja myös jatkossa

EKP:n johdossa lisääntyy pelko siitä, että kansalaisten luottamus keskuspankkiin jatkaa rapautumistaan. Rapautumisen syitä ovat pitkään jatkunut säästäjiä rankaiseva nollakorkopolitiikka ja EKP:n eri toimenpiteiden epäselvyys kapulakielen käytön vuoksi.

<a href="https://www.ft.com/content/b04e4b9a-51da-4555-9769-bae2f651107b">Financial Times</a> kirjoittaa Euroopan keskuspankin pitkäikäisimmän johtokuntalaisen Yves Merschin näkemyksestä, jonka mukaan EKP:n ei tulisi laajentaa arvopaperiostojaan hiljattain roskalainaluokkiin vajonneisiin yrityksiin. Hän pidättäytyisi myös hyvin pitkäaikaisten velkakirjojen ostoista.
EKP voi jäädä velkavuorten vangiksi
Mersch varoittaa Euroopan keskuspankkia lukuisista ajatustasolla olevista toimista. Suurin huoli on, että EKP ei voisi palata normaaliin korkopolitiikkaan massiivisten velkamäärien vuoksi.
Jos inflaatio piristyy jossain vaiheessa, ei EKP voi hillitä liian ripeää inflaatiota koronnostoilla. Se voisi ajaa velkaiset euromaat ja yritykset velkaloukkuun. EKP:n taseessa olevat arvopaperit olisivat niin ikään vaarassa tulla yliarvotetuiksi. Kaikki tämä voisi johtaa uuteen finanssikriisiin.
Tästä syystä EKP joutuisi pitämään korkotasonsa nollansa ja antamaan inflaation kiihtyä pakon edessä mihin tahansa lukemiin.
Merschiä huolettavat keskuspankin mahdolliset viherostot Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmannin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/bundesbankin-johtaja-weidmann-ekp-ei-voi-korvata-poliittista-tahtoa-ilmastonmuutoksen-torjunnassa/">tavoin</a>.
Luotto keskuspankkiin vähenee
Mersch ei myöskään lähtisi laskemaan jo ennätysalhaalla olevia keskuspankkikorkoja. Hän pelkää kansalaisten luottamuksen rapistuvan EKP:n toimintaan koronlaskujen myötä.
Ekonomistit arvelevat, että negatiivisten korkojen painuessa yhä syvemmälle pakkaselle ne alkavat toimia päämääräänsä vastaan.
Mersch ei ruuvaisi EKP:n inflaatiotavoitetta Yhdysvaltain keskuspankin tavoin. EKP:n toinen johtokunnan jäsen Isabel Schnabel antaisi keskuspankille <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-ecb-policy-schnabel/ecb-should-weigh-taking-longer-to-hit-inflation-target-schnabel-idUKKBN2841XE">pidemmän aikavälin</a> saavuttaa hieman alle kahden prosentin inflaatiotavoitteen.
Schnabel myöntää EKP:n lukuisten epätavallisten rahapolitiikatoimien vähentäneet kansalaisten luottamusta Euroopan keskuspankkiin. Hän arvelee, että pankin käyttämä rahapiirien terminologia ei saavuta kansalaisia, vaan jää turhaksi kapulakieliseksi kikkailuksi.

EKP-pomot huolissaan: Kansalaisten luottamus keskuspankkiin hupenemassa

Hallituksilla ei ole yksityistä sektoria parempaa tai luotettavampaa tietoa siitä, mitkä investoinnit kannattavat ja mitkä eivät. Mittavat julkiset investoinnit valuvat usein viemäriin ja johtavat heikkoon tuottavuuteen. Näin <a href="https://www.dlacalle.com/en/no-more-debt-is-not-the-answer/">kirjoittaa</a> taloustieteiden tohtori Daniel Lacalle.

Tohtori Daniel Lacalle ottaa kirjoituksessaan kantaa Euroopan keskuspankin saksalaisen johtokunnan jäsenen Isabel Schnabelin lehtikirjoitukseen.
Schnabel kirjoittaa, ettei eurooppalaisten maiden hallitusten tulisi tällä hetkellä murehtia velkaantumisesta. Hänen mukaansa roima velkaantumisinto vain tehostaa EKP:n rahapolitiikkaa ja heikentää pandemiakulujen pitkän ajan laskua.
Schnabel suitsuttaa EU:n kolossaalista yhteisvelkaa kertoen sen pönkittävän kestävää talouskasvua, parantavan kilpailukykyä ja käynnistävän vielä kaiken lisäksi tarpeellisen velkaisuusasteen supistumisen pandemiakriisin hellitettyä.
&#8221;Näin ei ole koskaan aiemmin käynyt&#8221;
Lacalle ihmettelee sitä, mistä Schnabel on tällaiset päätelmät tehnyt. Keskuspankki harjoittaa vedonlyöntiä siitä, että hallitukset pystyisivät tällä mittakaavalla loihtimaan tuottavia ja onnistuneita investointeja.
– Näin ei ole koskaan aiemmin käynyt ja on vielä epätodennäköisempää, että niin kävisi nyt, Lacalle sivaltaa.
Hänen mukaansa Schnabelin tulisi ennemminkin varoittaa hukkainvestointien valtavasta riskistä ja ylimääräisestä velkakuormasta, johon EU:n elpymisvälineen käyttö voi johtaa.
Lacallen mukaan aiemmat EU-ohjelmat ovat johtaneet hukkainvestointeihin. Näyttöä on esimerkiksi työ- ja kasvupaketista vuodelta 2009 sekä Junckerin elvytyssuunnitelmasta.
Euroopan heikko taloustila ei huonoa onnea
Lacallen mukaan Euroopan ja Yhdysvaltain vertailussa Euroopan vaisumpi talouskasvu ja korkeammat työttömyysluvut eivät johdu huonosta sattumasta. Tämä johtuu eurooppalaisesta tavasta, jossa hallitukset sörkkivät markkinamekanismeja jatkuvaan tahtiin sääntelyn nimissä heikentäen tuottavuutta.
Eurooppalaiset hallitukset suoltavat jatkuvaan tahtiin alijäämäisiä budjetteja jopa nousukausina, ja taantumissa julkisen rahan tuhlaus vain yltyy. Lacalle arvelee, että Schnabel odottaa euromaiden hallituksilta saksalaisten tiukkaa finanssipolitiikkaa. Italian ja Espanjan budjetit ovat lähteneet lapasesta, joten tällainen itsekurinen ajattelu on haihattelua.
Euroopassa taantumissa julkiset menot kasvavat, mutta nousukausina ne eivät kutistu. Vaihtoehtona ovat veronkiristykset, jotka taklaavat investoinnit ja uudet työpaikat kanveesiin.
Veroaste on Lacallen mukaan monissa Euroopan maissa niin kireää, että se tukahduttaa kilpailukyvyn yksityisellä sektorilla &#8211; julkisen rahantuhlauksen jatkuessa kannattamattomiin kohteisiin.
Heikko tuottavuus itsepäisen sitkeää
Schnabel myöntää kirjoituksessaan Euroopan heikon tuottavuuskasvun olevan itsepäisen sitkeää. Lacalle huomauttaa, että Schnabelin tulisi vihdoin jo havaita, ettei vuosikausien jatkunut julkinen elvytys ole tuottanut kestävää kasvua ja pitkäaikaista kilpailukyvyn terästäytymistä.
Lacallen mukaan Schnabel ei vain osaa yhdistää heikkoa tuottavuuskasvua ja hallitusten syrjäyttämää yksityisten yritysten elinkeinoelämää sen paremmin kuin negatiivisten korkojen aiheuttamaa kannattamattomien yritysten tekohengitystä.
Lacalle kirjoittaa, etteivät hallitusten investoinnit voi tehostaa kasvua maksetun velkamanian hinnalla.
– Hallitusten houkutus tehdä hukkainvestointeja ja ikuista ylituotantoa on valtava, koska hallitukset eivät joudu maksamaan tekojensa seurauksia. Veronmaksajat joutuvat, Lacalle täräyttää.
– Jos kaikki nämä euromaiden ilmoittamat jätti-investoinnit olisivat kannattavia, tuottavia sekä kasvua ja työllisyyttä parantavia hankkeita, niin miksei niitä toteutettu vuosina 2014-19 niin ikään matalien korkojen, suuren likviditeetin ja Junckerin elvytyssuunnitelman avulla?
EKP naamioi euromaita maksukykyisiksi
Lacalle kirjoittaa EKP:n taseen olevan jo 57 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta ja sen asettamat negatiiviset korot ovat kestäneet vuosia. Tulos on ollut pettymys nousukausina ja huonompina aikoina kriisit ovat paisuneet. Samaan aikaan euromaiden hallitukset viipaloivat itselleen jo 40 prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Schnabelin tulisi tietää monien euromaiden – kuten Espanjan – tukeutuneen rahapolitiikkaan naamioidakseen rakenteelliset ongelmansa, ja että rahapolitiikka on muuntunut ongelmien ratkomiselle ostetusta ajasta ongelmien välttelyyn, Lacalle pamauttaa.
EKP:n poikkeukselliset toimet, kuten tuhansien miljardien eurojen arvopaperiostot eivät johdu siitä, että euromaiden hallitukset käyttäisivät liian vähän. Lacallen mukaan näin tehdään, koska euromaiden hallitukset ovat paisuttaneet menonsa yli äyräiden. Niitä ei tulisi siis kannustaa tuhlaamaan lisää.
– EKP ei tule vahvistamaan itsenäisyyttään euromaiden massiivisella velkaantumisella. Siitä tulee yhä riippuvaisempi naamioimaan maksukyvyttömiä jäsenmaita, kun korona ei kelpaa enää tekosyyksi jäsenmaiden jatkaessa velkaantumistaan.

Taloustieteiden tohtori Lacalle: Euroopan heikko tuottavuus johtuu julkisen sektorin rahantuhlauksesta ja keskuspankkien negatiivisista koroista