Euroopan keskuspankin markkinaoperaatioista vastaava johtaja Isabel Schnabel varoittaa Financial Timesissa, että keskuspankki voi joutua muuttamaan rahapolitiikkaansa. Energian hintataso kohoaa hänestä entisestään, mikäli EU pitää kiinni päästötavoitteistaan. Saksan keskuspankin tuleva johtaja Joachim Nagel kertoi niin ikään inflaation voivan pysyä koholla pidempään kuin mitä EKP nyt arvioi.

Euroalueen inflaatio kiihtyi loppuvuonna 2021 viiteen prosenttiin. EKP:n tavoite on pitää inflaatio kahdessa prosentissa “keskipitkällä aikavälillä”, mikä tarkoittaa muutamaa vuotta. Energia kallistui selkeästi eniten ja nousua mitattiin hulppeat 26 prosenttia. Ruoan hinta kohosi 2,2 prosenttia vuoden aikana.

EKP:n mukaan energian hintapiikki tasaantuu, jolloin inflaatio vaimenee. Isabel Schnabelin mukaan energian hinta ei välttämättä pysy edes nykyisellä ja kohonneella tasolla, vaan sen voi olettaa kasvavan vihreän energiaremontin vuoksi vielä lisää. Toisin sanoen on odotettavissa, että bensiinin ja sähkön hinta kohoavat vielä nykyisistä tasoista.

Sähkön hinta nelinkertastui

Maakaasun kallistuminen viime vuoden aikana nelinkertaisti sähkön hinnan. Huippulukemiksi mitattiin lähes 200 euron hintalappu megawattitunnilta.

EU:n päästökaupan mukainen hiilitonnin hinta ampaisi ylös, kun vähemmän saastuvien energiamuotojen sijaan joissain EU-maissa jouduttiin turvautumaan hiilivoiman käytön lisäämiseen. Päästökaupalla on tarkoitus ohjata energiantuotanto vähemmän saastuttaviin lähteisiin.

Sähkön kallistuminen luo inflaatiopaineita

Schnabelin mukaan sähkön kohonnut hinta voi johtaa jatkossakin kohonneeseen inflaatioon. Sähkön kallistuminen voi siirtyä kohoaviin palkkavaatimuksiin. Tästä ei ole vielä selkeitä merkkejä. Mikäli palkkataso jää inflaatiosta jälkeen, ostovoima kutistuu.

Toinen mahdollisuus on, että valtiot joutuvat myöntämään vähävaraisille kansalaisilleen energiatukia. Schnabel kertoi, että tästä on jo näkyvissä merkkejä.

EKP:n ennusteet menneet alakanttiin

Viime kesästä lähtien euroalueen inflaatio on kohonnut kuukausi kuukaudelta. EKP on sen sijaan pitkään arvellut hintojen nousupaineiden helpottavan. Se on joutunut rukkaamaan inflaatioennusteitaan ylös.

EKP on ollut syystäkin haluton seuraamaan Yhdysvaltoja ja Britanniaa rahapolitiikan tiukentamisessa. Mikäli keskuspankki lähtisi hillitsemään inflaatiota korkojen nostoilla, joutuisivat pahoin velkaantuneet euromaat vaikeuksiin lainanhoitokulujen kasvaessa.

EKP kiihdytti merkittävästi lainakorkoja alas painavia arvopaperien ostojaan pandemian alettua. Korkojen polkeminen nollan tuntumaan helpottaa lainanhoitokuluissa, mutta se voi myös houkuttaa velkaantumaan lisää. Esimerkiksi Suomen velkaluvut ovat kohonneet reippaasti.

EKP:n ikävä ongelma onkin, ettei sillä ole välttämättä mitään todellista keinoa hillitä inflaatiota tarpeen vaatiessa.

Henri Alakylä