Joulu

Eurooppalainen joulunaika on perinteisesti iloisen yhteenkuuluvuuden ja rauhan juhla. Valitettavasti viime vuosina meidän kristillisen kulttuurimme ytimeen kuuluvasta juhlasta on tullut myös väkivaltaisten hyökkäysten kohde ja heikkojen päättäjien perääntymisen näyttämö. Useissa maissa on jouduttu perumaan jouluperinteitä terroriuhan vuoksi, ja samaan aikaan omia tapojamme siivotaan pois, etteivät ne vain loukkaisi toisin uskovia. Näin jouluna onkin syytä kysyä, ymmärrämmekö me, mitä olemme menettämässä, kirjoittaa kansanedustaja Sanna Antikainen.

Presidentti Trump lupaa joululahjarahoja sekä laittomasti maassa oleville siirtolaisille että asevoimien henkilöstölle. Sotilashenkilöt saavat 1 776 taalan bonuksen kiitokseksi palveluksestaan. Laittomat siirtolaiset saavat lähes tuplasti enemmän, jos vain suostuvat poistumaan maasta vapaaehtoisesti.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman korostaa suomalaisen joulun kulttuurista merkitystä ja muistuttaa, että kouluilla ja päiväkodeilla on oikeus vaalia suomalaisia joulujuhlaperinteitä. Hänen mukaansa joulu on ennen kaikkea osa suomalaista kulttuuriperintöä, ei vain uskonnollinen kysymys.

Vääksyn yhteiskoulun perinteisiin on kuulunut, että koulu on viettänyt osan syyslukukauden päätösjuhlasta joka kolmas vuosi Asikkalan kirkossa. Mediatietojen mukaan rehtori oli kirjoittanut oppilaille ja näiden huoltajille Wilmassa, että "joka kolmas vuosi järjestettävä joulukirkkoperinne syyslukukauden päätösjuhlana on ollut rehtorin virhearvio ja väärä tulkinta apulaisoikeusasiamiehen ja perustuslakivaliokunnan ohjeistuksista". Perussuomalaisten kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Sanna Antikainen haastavat rehtorin väitteet.

Jokaisen käsitys joulusta on yksilöllinen, mutta silti suomalaisen joulupöydän erottaa muista välittömästi. Ylisukupolvisuus edellyttää tämäntapaisia jatkuvuuksia, ja siksi joulu on joidenkin hampaissa, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.