Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

keskuspankki

Vuosien ajan Ruotsia on pidetty vahvana pohjoismaisena talousmoottorina, jonka uskottiin porskuttavan riippumatta maahanmuuttoon ja jengirikollisuuteen liittyvistä ongelmista. Nyt Ruotsin keskuspankin johtaja Erik Thedéen varoittaa, että edellä mainitut ongelmat uhkaavat jo maan yleistä talouskehitystä. Hänen korostaa, että luottamus oli aiemmin pohjoismaisessa yhteiskunnassa suuri taloudellista toimintaa tehostanut voimavara. Nyt turvattomuus ja luottamuksen rapautuminen uhkaavat heikentää pohjoismaisen elintason ajureita. Viime aikoina Ruotsin talous on kääntynyt laskuun. Taustalla on myös käsistä ryöstäytynyt inflaatio ja sen hillitsemiseksi tehtyjä keskuspankin koronnostotoimenpiteitä. Thedéenin lausunnot muistuttavat, ettei yleinen talouskehitys ole erillään yleisestä turvallisuudesta ja yhteiskunnan eheydestä.

Suomesta katsottuna Ruotsi on näyttänyt pitkään vauraalta ja yrittäjähenkiseltä talousmoottorilta. Kansainvälisessä vientibisneksessä paremmin menestyneestä länsinaapurista on haluttu ottaa mallia jopa virheitä myöten.
Vuonna 2014 Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ylijohtajana toiminut, nykyinen Helsingin pormestari Juhana Vartiainen <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/25/juhana-vartiainen-ruotsissa-tehdaan-parempaa-talouspolitiikkaa">selitti</a> Ruotsin menestystä &#8221;ennakkoluulottomalla&#8221; maahanmuuttopolitiikalla ja suitsutti sitä myös Suomeen. Samaa viestiä ovat vuosien varrella kertoneet myös lukemattomat elinkeinoelämän lobbarit.
Tänä päivänä Ruotsissa ollaan toista mieltä. Kasvavat ongelmat jengirikollisuuden, ammuskelujen ja pommi-iskujen kanssa uhkaavat vahingoittaa maan pitkän aikavälin talouskehitystä. Näin ilmoittaa Ruotsin keskuspankin johtaja Erik Thedéen.
Arvovaltaisen Financial Times -lehden haastattelussa Thedéen <a href="https://www.ft.com/content/b7651979-177d-4bb9-b018-8bae7a8d4a18">kertoi</a>, että yksi maan suurimmista voimavaroista on ollut luottamus ihmisten ja auktoriteettien välillä. Nyt tämä &#8221;voi olla uhattuna&#8221;, mikäli jengirikollisuutta ei saada asianmukaisesti kuriin.
Ruotsin hallitus on kutsunut jo armeijan auttamaan poliisia tässä haasteessa. Lisäksi hallitus aikoo kiirehtiä kiristääkseen lakejaan viime aikoina merkittävästi lisääntyneiden ammuskelujen, pommi- ja kranaatti-iskujen jäljiltä.
&#8221;Se on mahdollisesti uhka Ruotsin pitkän aikavälin kasvupotentiaalille. Se on myös merkittävä syy sille, miksi meidän pitäisi puuttua ongelmaan ja pysäyttää se… Jos katsotte niitä maailman maita, joissa ei ole luottamusta, ne ovat yleensä sellaisia maita, joiden taloudet eivät kasva.&#8221;, Thedéen sanoi.
Luottamuksen merkitys on tunnistettu taloustieteessä jo lähes vuosisadan ajan. Luottamuskysymyksiin liittyvästä vaihdannan ja sopimusten tutkimuksesta on palkittu Nobelilla useita taloustieteilijöitä. Heidän joukkoonsa kuuluu myös ensimmäinen suomalainen talousnobelisti Bengt Holmström.
Thedéenin mukaan korkea luottamuksen taso toimi aiemmin talouden &#8221;puskurina&#8221;. Se oli &#8221;äärimmäisen tärkeä voimavara tuottavuudelle ja talouskasvulle&#8221;, hän lisäsi. Jos luottamus rapautuu, yritysten kustannukset kasvavat lisääntyneiden selvittely- ja turvallisuuspanostusten vuoksi. &#8221;Lakimiehet syynäävät jokaista sopimusta, eikä kädenpuristus riitä&#8221;, keskuspankin johtaja karrikoi.
Maahanmuuttajalähiöiden kasvavat ongelmat pahentavat entisestään länsinaapurin hankalaa taloustilannetta. Aiemmin elinvoimainen Ruotsin talous on muuttunut viime aikoina yhdeksi Euroopan eniten supistuvista kansantalouksista. Korkea inflaatio ajoi hiljattain Ruotsin keskuspankin nostamaan jyrkästi ohjauskorkoaan. Marraskuun lopussa keskuspankki piti ohjauskorkonsa neljässä prosentissa, eikä sulje pois mahdollisuutta vielä yhdelle lisäkorotukselle.
Eurovaluutan ulkopuolinen länsinaapurimme on vastuussa oman valuuttansa, Ruotsin kruunun rahapolitiikasta. Ruotsin keskuspankin siirto mukailee kuitenkin Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankkien korkopolitiikkaa. Vaikka maan keskuspankin ohjauskorko ei vielä ole korkeampi kuin euromaissa tai Yhdysvalloissa, Ruotsin talous herättää silti erityisiä huolia.
Korkealla korkotasolla voidaan hillitä käsistä ryöstäytynyttä inflaatiota, mutta kääntöpuolena on kulutuksen hiipuminen. Ruotsissa ennätysmäisesti velkaantuneet kotitaloudet ovatkin joutuneet viime aikoina vähentämään kulutustaan. Ongelma koskee myös yritysrahoitusta. Keskuspankin johtaja on erityisen huolissaan kiinteistöalasta, jonka lainoja tulee erääntymään merkittävästi lähivuosina. Samalla myös Ruotsin jengisodat <a href="https://www.suomenuutiset.fi/jengisota-heijastuu-jo-asuntojen-hintoihin-ruotsissa-ammuskelu-saa-asunnonvaihtajat-etsiytymaan-turvallisemmille-seuduille/">ovat heikentäneet</a> asuntojen hintoja.
Maan kasvavat ongelmat väkivaltarikollisuuden ja rinnakkaisyhteiskunnan kanssa nousevat jatkuvasti kansainvälisiin otsikoihin. Joulukuun alussa vasemmistohenkinen brittilehti <a href="https://www.theguardian.com/world/2023/nov/30/how-gang-violence-took-hold-of-sweden-in-five-charts">esitteli</a> koruttomasti Ruotsin väkivaltaongelmaa. Maassa kuolee Euroopan toisiksi eniten ihmisiä ampuma-aserikoksiin heti Albanian jälkeen.
Ruotsin keskuspankin johtajan lausunnoilla on merkittävä painoarvo ruotsalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hänen viestinsä muistuttaa, että turvallisuus ja yhteiskunnan eheys eivät ole erillään taloudesta.

Ruotsin keskuspankin johtaja varoittaa: jengirikollisuus ja yhteiskunnan pirstaloituminen ovat jo uhka kansantaloudelle

Syksyn mittaan on kuulunut huolestuttavia uutisia siitä, kuinka kansalaisten elämän ja hyvinvoinnin perusedellytykset kallistuvat kaiken aikaa. Hintakehitys on jäänyt pandemian varjoon mutta saattaa merkitä monelle oman talouden tenkkapoota.

Sähköpostiin ponnahti tieto verkkopankkiin saapuneesta kolmen kuukauden sähkölaskusta: 188 euroa. Vuosi sitten samaan aikaan samalla kulutuksella keskikokoisen kerrostaloasunnon sähkölasku oli 136 euroa. Lämmitys ja kuuma vesi maksetaan erikseen yhtiövastikkeessa. Pisti miettimään.
Huomasin ”yllättäen”, että sopimukseni perustuu sähkön pörssinoteeraukseen ja hinta vaihtelee siten tunneittain. Se tarkoittaa ainakin tällä hetkellä kalleinta mahdollista vaihtoehtoa energian kuluttajalle. Loppuviikosta sähkön hinta huiteli tasolla 25 c/kWh. Muutamaa päivää aikaisemmin pörssisähkö oli ollut vielä neljä kertaa kalliimpaa.
Vaihdoin sähkösopimukseni kiinteähintaiseen ja sopimusaika on nyt kaksi vuotta. Hinta oli runsaat 8 c/kWh eikä se ymmärtääkseni muutu sopimuskauden aikana. Energiayhtiön suosituin, toistaiseksi voimassa oleva sopimustyyppi maksaa tällä hetkellä lähes 11 c/ kWh. Vielä viime viikolla se maksoi himpun päälle 8 senttiä.
Sähköautoilu kallistuu hinnankorotusten myötä ja lisääntyvä sähköajoneuvojen määrä nostaa sähkön kulutusta ja vaatii lisää tuotantokapasiteettia. Ehkäpä pian aletaan vaatia ”positiivista diskriminaatiota ympäristöystävälliselle yksityisautoilulle”. Sähköauton hankintatuen lisäksi. Rikkaat kaupunkilaiset kiittävät.
Asuminen kallistuu kamalasti
Sähköllä omakotitaloaan lämmittävän ilme on kuin naarasnorsun ahterilla jo nyt ja hymy hyytyy pian myös kerrostalon asukilla. Kaukolämmön hinta on rajussa nousussa ainakin niiden kuntien alueella, joiden voimalat pyörivät fossiilisilla polttoaineilla. Asunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeet nousevat ja myös kiinteistöyhtiöt nostavat jollain aikataululla vuokria.
Helsingissä energiayhtiö Helen <a href="https://www.helen.fi/uutiset/2021/kaukolämmön-syyskauden-2021-hinta-nousee">ilmoitti</a> elokuussa nostavansa kaukolämmön hintaa 29,9 prosentilla. Korotustahti on ollut rivakkaa aiempinakin vuosina. Hintaa ajavat yhä ylemmäksi kivihiilen ja maakaasun valmisteverojen korotukset, päästöoikeuksien ja sähkön sekä yleensäkin polttoaineiden hinnannousu. Joku voisi puhua jopa piiloverosta.
&#8211; Poliittisilla päätöksillä Suomessa ja EU:ssa on haluttu olla etujoukoissa fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisessa. Tämä linjaus tarkoittaa hyvin nopeaa siirtymää vähäpäästöisiin energiamuotoihin, josta taas seuraa huomattavia hintapaineita energiamarkkinoilla. Helsingin osalta näköpiirissä ovat 50 prosentin hinnankorotukset kaukolämpömaksuihin alle vuodessa, <a href="https://www.ukl.fi/taman-vuoden-viimeinen-jasenlehti-on-ilmestynyt/?u_source=ukl">toteaa</a> kirjoituksessaan Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä.
Sote tulee kalliiksi
Viranomaisten omien laskelmien mukaan sote-ratkaisu tulee vaatimaan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/unohda-sahkoauto-ja-etelanmatka-soten-seurauksena-keskituloinen-pariskunta-saattaa-joutua-maksamaan-3-400-euroa-lisaa-veroja-vuodessa/">ylimääräistä</a> rahoitusta vuodesta 2023 alkaen. Lisäraha eli 6,4 miljardin vaje tarkoittaa kuntaveroksi muutettuna viiden prosenttiyksikön korotusta. Kunnallisveroprosentti on tänä vuonna keskimäärin 20,02 eli siitä voi jokainen sitten aistia, mitä tuleman pitää.
Keskituloiselle eli kolmisen tonnia ja rapiat kuussa tienaavalle lisää maksettavaa kertyy 1800 euroa vuodessa. Keskituloiselle pariskunnalle lisävero olisi 3 400 euroa.
Merkittävä syy kustannusten nousuun on suomalaisten ikääntyminen. Saattaa myös olla, että lisärahoituksen tarve on vieläkin laskettu alakanttiin.
Inflaatio nostaa hintoja
Euroalueen inflaatio on villiintynyt ennätysvauhtiin, kun kallistuvat energiahinnat piiskaavat kuluttajahintoja ylöspäin. Hinnat nousivat <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/0/2-17122021-AP-EN.pdf/ebf0659e-db3c-fc20-9faa-e74964b1827d">marraskuussa</a> 4,9 prosenttia. Inflaatio ei vielä näy suuremmin palkkakehityksessä ja tämä viittaa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12220750">asiantuntijoiden</a> mukaan siihen, että nykyinen hintojen nousu ja rahan arvon aleneminen on luonteeltaan tilapäistä.
Euro on<a href="https://www.kauppalehti.fi/porssi/valuutat/EURUSD"> heikentynyt</a> suhteessa dollariin eli kaikki dollareissa ostettava tavara ja raaka-aineet ovat kallistuneet kesän jälkeen noin 7 prosenttia. Näin jatkunee myös ensi vuonna, sillä Yhdysvaltain keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa eli nostaa korkoja nopeammin kuin Euroopan keskuspankki. Tähän tosin liittyy melkoisia varauksia. Jos pandemia yltyy todella pahaksi, koronnostot saattavat Yhdysvalloissakin jäädä tekemättä.
&nbsp;

Peruselämän kustannukset karkaavat käsistä: Polttoaineiden, sähkön ja lämmitysenergian hinnannousu sekä sote tietävät ankaria aikoja suomalaisille

Ruotsissa asuminen kallistuu huimaa vauhtia. Helmikuussa asuntojen hinnat löivät <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-03-05/swedish-house-prices-jump-15-to-record-high-amid-lockdown-fever">kaikkien aikojen ennätyksen</a>. Asuntojen hinnat jatkoivat nousuaan myös maaliskuussa, <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-04-08/sweden-s-housing-market-has-never-been-as-hot-as-it-is-now?srnd=economics-vp">Bloomberg uutisoi</a>.

Riksbankenin johtaja Stefan Ingves kuvaili asuntomarkkinoiden tilaa. Hänen mukaansa markkinoiden tilanne vastaa tulivuoren päällä istumista. Ingves sanoo tilanteen olleen tällainen jo vuosien ajan.
– Se ei ole vielä purkautunut, mutta suunta ei ole oikea, Ingves kertoi kuvaillen tulivuorivertaustaan.
Kotitaloudet velkaantuvat raskaasti
Viime vuoden lopussa ruotsalaisten kotitalouksien velkamäärä kohosi 190 prosenttiin vuotuiseen käyttörahaan suhteutettuna. Alkuvuonna asuntokauppoja tehtiin ennätysmäärä.
Asuntojen hinnat ovat olleet jyrkässä kasvussa. Helmikuussa omakotitalot kallistuivat vuodessa 15 prosenttia. Maaliskuussa vastaava lukema nousi jo 17 prosenttiin. Kerrostaloasuntojenkin hinnat ovat kohonneet vuositasolla noin kuusi prosenttia.
Pandemian myötä hintojen nousu reipastunut
Etätyöskentely kotoa käsin on pandemian vuoksi lisääntynyt. Niinpä kotitalouksien huomio on kohdentunut kotiin. Kotitaloudet vaihtavat asuntonsa suurempaan esimerkiksi ylimääräisen työhuonetarpeen vuoksi.
Asuntojen hintojen kallistuminen yhdistyy varainhoitaja Carl Johan Lagercrantzin mukaan keskuspankin kepeään rahapolitiikkaan. Riksbankin korot ovat nollassa, eikä pankki aio nostaa korkoja muutamaan lähivuoteen.
Keskuspankki myös ostaa kiinteistöalan vakuudellisia velkakirjoja. Keskuspankin arvopaperien osto-ohjelman teho valtion joukkovelkakirjamarkkinoilla on vähentynyt. Keskuspankki ostaakin taseeseensa yrityslainoja. Yli puolet ostetuista yrityslainoista tukee kiinteistöalaa.
Asuntopolitiikalla jäähdytystä
Riksbank heittää pallon poliitikoille, jotta asuntomarkkinoiden kierrokset hidastuisivat. Pankin mukaan asuntojen kysyntä ja tarjonta on epäsuhtainen, mikä villitsee markkinoita.
Keskuspankin mukaan tarjonnan lisääminen hilltisisi asuntomarkkinoita. Maan rahoitusalan valvova virasto Finansinspektionen aikoo palauttaa asuntolainojen lyhennyssäädöksen kesän loppupuolella. Lyhennysvaatimukset on pandemian vuoksi laitettu hyllylle.

Ruotsin keskuspankin johtaja kertoi maan asuntomarkkinoiden lämpötilasta: ”Kuin istuisi tulivuoren päällä”

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan antoi viime viikonloppuna potkut maan keskuspankin pääjohtajalle. Maan valuutan arvo laski sen seurauksena 16 prosenttia. Syynä potkuihin oli korkojen nosto &#8211; ja korot ovat myrkkyä muslimille.

Reaktiona liiran <a href="https://www.cnbc.com/2021/03/22/turkeys-lira-plunges-after-erdogan-sacks-central-bank-chief.html">romahtamiselle</a> Turkin tv-kanavat poistivat maanantaina valuuttanoteeraukset ohjelmistostaan. Turkkilaiset saavat nyt maksaa omavaltaisen presidenttinsä otteista, sillä Erdogan päättää yksin maan talouden suunnasta ja rahapolitiikasta, olivat asiantuntijat mitä mieltä hyvänsä.
Erdogan on lähtenyt taisteluun korkeita korkoja vastaan siitäkin huolimatta, että ekonomistien mukaan se on <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/analys-erdogan-kan-sjalv-liran-rasar">huono resepti</a> korkeasta inflaatiosta kärsivälle Turkin taloudelle.
Maan keskuspankin pääjohtaja Naci Agbal valitsi asiaintuntijain tien, jonka seurauksena liiran arvo vahvistui ja maahan virtasi ulkomaisia investointeja. Kunnes tulivat potkut.
Talous on uskon asia
Talouden suotuisa kehitys ei ole harrasta Erdogania vakuuttanut. Presidentin mielestä korkeat korot ovat kaiken pahan lähde ja juuri. Tähän väittämään hän palaa kerta toisensa jälkeen. Presidentin lähipiiri puhuu ”sodasta korkolobbareita vastaan” ja hallitusta myötäilevät tiedotusvälineet syyttävät kriittisiä talousoppineita maanpettureiksi.
Turkin inflaatio huitelee 15 prosentissa, nuorisotyöttömyys on 25 prosenttia, eikä liiran arvo ole palautunut maanantain mahalaskusta. <a href="https://www.cnbc.com/2021/03/24/erdogan-calls-on-turks-to-support-lira-investors-fear-monetary-crisis.html">Valuuttakriisi</a> kolkuttelee ovella. Erdogan kulkee silti omia polkujaan, eikä lotkauta korvaansakaan arvostelijoille. Ulkomaailman paheksunta vain lisää vettä Erdoganin myllyyn, ja tämä puolestaan ainakin toistaiseksi innostaa presidentin kannattajia.
Mutta kituva talous, kasvava köyhyys ja naisten sekä vähemmistöjen oikeuksien polkeminen ovat uhka myös yksinvaltiaalle. Kahden vuoden kuluttua ovat presidentinvaalit. Sitä ennen Erdoganin on tehtävä lopullinen siirtonsa.
&nbsp;

Markkinatalous ei taivu islamin tahtoon – Turkin valuutta syöksykierteessä