Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

SDP ei ole autoilijan ystävä – peruisi hallituksen veronkevennykset polttoaineisiin ja kiristäisi jakeluvelvoitetta

Pirha irtisanoo, karsii henkilöstöetuja ja korottaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Tekeekö SDP nyt kaiken reilummin?’’

Purra: SDP luottaa tulipunaiseen sosialismiin, jonka mukaan IMF on väärässä ja yrittäjiä pitää rankaista – vasemmisto hörhöilee aivan omalla omilla kiertoradallaan, keskusta haparoi ja söhlää

Bergbom: Mitä ihmettä SDP tekee Pirkanmaalla?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

kiinalaiset

Tilastokeskuksen eilen YouTubessa järjestämä striimi otsikolla <a href="https://www.youtube.com/watch?v=axGQWiKrguI">”Suuri maahanmuuttokeskustelu”</a> ei ollut suuri mediatapahtuma parin sadan katsomiskerran puolesta eikä myöskään siinä esitettyjen näkökulmien takia, jotka koostuivat ”meillä on huutava työvoimapula” ja ”Suomi tarvitsee maahanmuuttoa” -kaltaisista kliseistä. Keskustelu herätti kuitenkin asiasta <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS/?locale=fi_FI">Facebookiin</a> kirjoittaneen ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin huomion.

Viime vuonna Suomeen muuttaneiden 72 000 maahanmuuttajan määrä &#8211; josta esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi riviuutisen kohdassa ”Lyhyesti” &#8211; ei ole herättänyt juuri vastaavanlaisia keskusteluja televisiossa tai radiossa, vaikka maahanmuuton määrän nopean kasvun luulisi olevan väitetystä maahanmuuton tarpeesta päivittäin huutavien ajankohtaisohjelmien vakioaihe, kertoo ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos Facebook-kirjoituksessaan.
&#8211; Kyseisessä striimissä Janne Antikainen aluekehityksen konsulttitoimisto MDI:stä ja Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela iloitsivat maahanmuuton kasvusta ja toivat samalla esille tilastotietoa muuttoliikkeestä, Grönroos kirjoittaa.
Tulijat eivät ole nettoveronmaksajia
Isompaa maahanmuuton määrää pidettiin keskustelun puheenvuoroissa tärkeämpänä kuin korkeaa työllisyysastetta, ja Suomen väkiluvun riemuittiin voivan olla parissa vuosikymmenessä lähemmäs seitsemää miljoonaa, mikäli maahanmuutto jatkuisi nykyisellä korkealla tasolla. Ravintola-alan ja sote-alan väitettiin olevan työvoimapula-aloja, koska kotimaasta ei muka löydy tekijöitä, vaikka tosiasiassa osaavia tekijöitä löytyisi kyllä molemmille aloille myös Suomesta, mutta heikot palkat ovat ajaneet kymmenet tuhannet suomalaiset ammattilaiset muille aloille.
&#8211; Korkea maahanmuutto toi keskustelijoiden mukaan ”valoa tilanteeseen” myös siksi, että sen nähtiin ratkaisevan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen ongelmat, vaikka todellisuudessa Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttajat eivät ole nettoveronmaksajia ja he näin ollen päinvastoin kasvattavat julkisen talouden rahoituksen ongelmia, Grönroos huomauttaa.
Suomessa ei ole työvoimapulaa
Maahanmuuton todettiin tulevan monia eri väyliä pitkin, ja aasialaisten valtioiden todettiin korostuvan lähtömaiden joukossa. Etenkin opiskelijamaahanmuuton todettiin nousseen isoksi maahanmuuton osa-alueeksi, jonka kautta Suomeen tulee väkeä hyvinkin eksoottisista maista, kuten Bangladeshista ja Sri Lankasta, joista jälkimmäisestä tulevat muuttajat ovat myös kärjessä perheenyhdistämiseen liittyvän maahanmuuton saralla.
&#8211; Esitetyt väitteet maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista eivät pidä paikkaansa, sillä tilastot kertovat karua kieltään maahanmuuttajien maksamista veroista ja saamista tulonsiirroista, joiden summa on julkisen talouden kannalta negatiivinen. Tiedämme yhtä lailla, että Suomessa ei ole työvoimapulaa, joka vaatisi maahanmuuttoa, Grönroos toteaa.
Taloudellisten kysymysten lisäksi maahanmuutto vaikuttaa yhteiskuntaan myös monilla muilla tavoilla, jotka jätetään usein keskustelussa huomioimatta. Grönroos kehottaa miettimään hetken sitä, minkälaiseksi maaksi monikulttuuristuva Suomi muuttuu yhteiskuntarauhan kannalta, jos nykyisille tulijavirroille ei saada laitettua stoppia. Tämä onnistuu vaikka hieman silmäilemällä monikulttuurisuuden onnistumista uusien, hieman eksoottisten ja paljon hehkutettujen maahanmuuttajaryhmien kotimaiden tilanteen kautta.
Intian etniset levottomuudet
Intian eteläpuolella sijaitseva Sri Lankan saarivaltio on tullut teelippujen lisäksi suomalaisille parhaiten tunnetuksi uutisissa aika ajoin käsiteltävistä etnisistä levottomuuksista ja aikanaan vuosikymmeniä käydystä sisällissodasta, joiden osapuolina ovat olleet maan valtaväestönä olevat buddhalaiset singaleesit ja brittien siirtomaakaudella teeplantaaseille työvoimaksi tuomat hindulaiset tamilit. Konfliktin luonnetta kuvaa osaltaan se, että stereotyyppinen terroristien käyttämä dynamiittivyö ei ole Lähi-idässä kehitetty varuste, vaan todellisuudessa tamilikapinallisten lanseeraama väline.
Sri Lankan naapurissa sijaitsevan Intian ja tämän koillisnaapurin Bangladeshin yhteinen historia taas katkesi Britannian vallan päättymiseen alueella vuonna 1947. Tuolloin brittiläisen Intian alueella asuneiden hindujen ja muslimien kärjistynyt konflikti johti Intian itsenäistyessä alueen islamilaisten osien erkaantumiseen Pakistaniksi, josta Itä-Pakistanina tunnettu Bangladesh taas itsenäistyi 1970-luvun alussa.
&#8211; Gandhi ja muut Intian itsenäisyysaktivistit katsoivat rauhanomaisen vastarinnan oikeaksi tieksi, kun kamppailtiin aikansa suurinta imperiumia vastaan, mutta väkivallattomat keinot unohtuivat taas nopeasti, kun uskonnolliset ryhmät alkoivat selvittää välejään siirtomaavallan otteen antaessa periksi, Grönroos kirjoittaa.
Myös kiinalaisten maahanmuutto kasvussa
Suomeen tulevien maahanmuuttajien kasvavaan joukkoon kuuluvat myös intialaisten kanssa maailman väkirikkaimman kansakunnan tittelistä kilpailevat kiinalaiset, joiden kohtaamiset muiden alueen kansojen kanssa ovat myös olleet usein vähemmän positiivisia. Islamilaisten uiguurialueiden kiinalaistaminen on noteerattu usein kriittisesti länsimaissakin, mutta kiinalaisen maahanmuuton myötä tapahtuva miehitetyn Tiibetin kiinalaistaminen taas on saanut länsimaisen yleisön keskuudessa osakseen vähemmän huomiota.
&#8211; Jos siis maahanmuuttajien lähtömaissa hindut, buddhalaiset ja muslimit eivät tule keskenään toimeen – tai kiinalaisten maahanmuutto ei välttämättä rikastuta pienempien kansojen kulttuuria &#8211; niin miten 5,5 miljoonan ihmisen Suomi voisi säilyttää yhteiskuntarauhansa ja välttää uskonnolliset ja etniset konfliktit, jos se ottaa vuosittain vastaan kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia mitä kaukaisimmista maailman kolkista? Grönroos kysyy.
Tilastoja ei käytetä riittävästi
Grönroosin vetää hiljaiseksi, kun hän näkee koulutettujen ihmisten hurraavan ennätyksellisen suuria maahanmuuttolukuja, selittävän maahanmuuton tuomat taloudelliset vaikutukset päinvastaisiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat ja leikkivän, että maahanmuuton aiheuttamia kulttuurillisia ja etnisiä ristiriitoja ei ole olemassa.
&#8211; Jos jotain positiivista halutaan nähdä, niin kiitokset Tilastokeskukselle maahanmuuton määrien tilastoinnista ja esillä pitämisestä. Ongelma ei ole siinä, etteikö tietoa ja tilastoja olisi olemassa, vaan siinä, että niitä ei käytetä riittävästi, Grönroos huomauttaa lopuksi.
&nbsp;

Suomen Perustan Simo Grönroos suuresta maahanmuuttokeskustelusta: Maahanmuutto ei ratkaise hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen ongelmia – päinvastoin

Useat Afrikan valtiot ovat ottaneet käyttöön ankaria matkustusrajoituksia ja sulkevat rajojaan koronaviruksen takia. Erityisesti eurooppalaisten on pysyttävä Afrikan ulkopuolella. 

Varautuminen pandemiaan on käynnissä: Ruandassa ja Senegalissa julkiset tapahtumat on kielletty, Etelä-Afrikka on julistanut hätätilan ja peruuttanut 10 000 viisumia. Algeria ja Marokko ovat katkaisseet lento- ja merimatkustamisen Eurooppaan.
Tunisia ja Mauretania ovat karkoittaneet italialaisia. Kenia kieltää maahanpääsyn kaikista niistä maista, joissa koronaa on tavattu.
Kiinalaiset vahvasti läsnä
Koronavirusta on tavattu 30 Afrikan valtiossa ja sairastuneita oli viranomaisten tilastojen mukaan alkuviikosta alle 400, <a href="https://www.sueddeutsche.de/politik/coronavirus-afrika-grenzen-europaeer-1.4848766">kertoo</a> Süddeutsche Zeitung. Vielä tammikuussa koronatestejä pystyttiin suorittamaan ainoastaan Senegalissa ja Etelä-Afrikassa.
Alhainen sairastuneiden määrä herättää kummastusta siksikin, että kiinalaiset ovat vahvasti läsnä erittäin monessa Afrikan valtiossa. Reagointi Kiinassa puhjenneeseen epidemiaan ja lentoyhteyksien katkaiseminen kesti pitkään. Vielä helmikuun lopulla Kiinasta saattoi saapua esimerkiksi Keniaan, kunhan suostui ”vapaaehtoiseen karanteeniin”.
Malaria on Afrikan vanha vitsaus
Afrikan maiden terveysmenot ovat prosentti globaaleista terveysmenoista, vaikka maanosassa asuu 16 prosenttia maailman väestöstä. Sairastuneiden hoitokin on suhteellista, sillä vaikkapa Italiassa on 41 lääkäriä tuhatta asukasta kohti ja Afrikassa keskimäärin kaksi.
Vuosittain Afrikassa kuolee 400 000 ihmistä malariaan. Taudin oireet ovat alkuvaiheessa saman tyyppiset kuin Covid-19 -sairaudessa. Näin tautien tilastollinen erottaminen toisistaan saattaa olla hankalaa.
Virus saapuu monin paikoin Afrikassa alueille, joissa vallitsee käytännössä sotatila, silmitön väkivalta on arkipäivää ja vielä tautejakin riesana. Korona on jo Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Sahelin alueella on lähtökohtaisesti levotonta ja esimerkiksi Burkina Fasossa puolitoista miljoonaa ihmistä sotatoimien seurauksena vailla mahdollisuutta sairaanhoitoon.
Toisaalta Afrikassa on olemassa infrastruktuuri, jota on vuodesta 2014 rakennettu Ebola-viruksen aiheuttamaa hengenvaarallista verenvuototautia vastaan. Siitä on varmasti hyötyä pandemian aikana.
Mantereella on toinenkin &#8221;etu&#8221; taistelussa koronavirusta vastaan: asukkaista vain kolme prosenttia on yli 65-vuotiaita. Korona on erityisen raskas yli 70-vuotiaille.

Nähtiin sitten tämäkin päivä: Useat Afrikan maat laittavat rajat kiinni eurooppalaisilta koronaviruksen takia