Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Laitoshoito

MTV3:n Huomenta Suomi nosti maanantaina esiin hoivapalvelujen ongelmien seurauksena omaisiin kohdistuvat lisääntyvät paineet. Omaishoito nousi esiin myös torstain kyselytunnilla. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen pitää keskustelua aiheellisena, sillä hyvinvointialueilla käynnissä oleva ns. &#8221;harmonisointi&#8221; leikkaa omaishoitajien palkkioita monissa kunnissa samaan aikaan kun hoivapaikat loppuvat.

Yhä useampi omainen joutuu tulevaisuudessa ottamaan hoitovastuun hyvinkin huonokuntoisesta omaisestaan. Ikääntyneiden hoivan tarve ja omaisten merkitys hoitamisessa lisääntyvät, sillä hoivapaikkoja ei ole eikä niihin pääse. Vanhus saa hoivapaikan vasta hyvin huonokuntoisena, sillä vanhuslakiin on kirjattu, että hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoidon toimintayksikössä vain, jos siihen on lääketieteelliset tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet.
&#8211; Perussuomalaiset vastusti vuonna 2014 tehtyä lakimuutosta vanhuslakiin, sillä se tiukensi ikääntyneen oikeutta laitoshoitopaikan saamiseen. Esitimme oppositiosta lausuman, että lain toimeenpanossa huolehditaan siitä, että ympärivuorokautiseen hoitoon pääsevät jatkossakin kaikki sitä tarvitsevat iäkkäät henkilöt, kertoo kansanedustaja Arja Juvonen.
&#8211; Huonokuntoiselle vanhukselle ja hänen omaishoitajalleen tarjotaan siis kylmää kyytiä. Tämä näkyy paitsi omaishoidon tuen leikkaamisessa, jota hyvinvointialueilla on tehty, myös siinä, että hoivapaikkaa huonokuntoiselle ikääntyneelle ei ole, Juvonen kritisoi.
Välinpitämättömyyttä omaishoitajien työtä kohtaan
Hyvinvointialueilla tehdään ns. harmonisointia, jolla omaishoidon palkkiot ja asiakasmaksut tuodaan hyvinvointialueella yhtenäisesti samalle tasolle. Se tarkoittaa pahimmillaan sitä, että jonkin kunnan aiemmin myöntämä omaishoidon tuen määrä laskee. Näin tapahtui Länsi-Uudenmaan alueella Espoossa ja Kauniaisissa, kun omaishoidon korkeimman maksuluokan tuen määrää laskettiin 350 euroa.
&#8211; Siis juuri heiltä, jotka hoitavat kaikkein sairaimpia läheisiään. Tämän tekivät kokoomus, Liike Nyt, RKP ja keskusta. Me perussuomalaiset vastustimme leikkauksia ankarasti, Juvonen muistuttaa.
&#8211; Sote-uudistuksen valuviaksi on osoittautumassa se, että omaishoitajien etuuksia voidaan näin kylmästi leikata, vaikka sote-uudistuksen tarkoituksena oli vastata muun muassa kasvavan vanhusväestön hoidon tarpeeseen ja palvelujen laadun parantamiseen. Kun omaishoidon tuen ylintä maksuluokkaa leikataan, aiheuttaa se omaishoitajalle taloudellisen taakan kasvua, mutta antaa myös signaalin välinpitämättömyydestä tämän työtä kohtaan, Juvonen sanoo.
&nbsp;

Soteuudistuksen harmonisointi leikkaa palkkioita, eikä huonokuntoiselle hoidettavalle ole hoivapaikkaa – Juvonen: Vanhuksille ja omaishoitajille tarjotaan kylmää kyytiä

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan pitkäaikaisesti eli yli kuukauden ajaksi laitoshoitoon, palveluasumiseen tai sairaalahoitoon joutuneiden ihmisten mahdollisuuksista maksaa laskujaan. Yli kuukauden kestäneen laitosjakson jälkeen laskuja alkaa mennä perintään ja myöhemmin myös ulosottoon.

&#8211; Tilanne on kohtuuton varsinkin henkilölle, joka on mahdollisesti muuten hoitanut raha-asiansa moitteetta eikä maksamattomuus johdu varattomuudesta, sanoo Minna Reijonen.
Omaiset eivät tällä hetkellä voi laillisesti hoitaa laskujen maksua, ellei henkilö ole ennen hoitoon joutumistaan tehnyt edunvalvontavaltuutusta, jolloin omainen saa lääkärin valtuuttamana maksaa laskut ja saada ne omaan postiosoitteeseensa.
Lähiomaiset saattavat asua satojen kilometrien päässä
&#8211; Nykyään on myös hyvin yleistä, että lähiomaiset asuvat jopa satojen kilometrien päässä, joka sekin vaikeuttaa asioiden hoitamista, jos edunvalvontavaltuutusta tai edunvalvontaa ei ole, toteaa Reijonen.
Henkilö voi myös itse hoidossa ollessaan valtuuttaa toisen hoitamaan laskujensa maksamisen. Mutta jos henkilöllä ei fyysisistä tai psyykkisistä syistä ole mahdollisuutta tehdä valtuutusta, laskut menevät perintään ja ulosottoon tai omainen tai läheinen joutuu hoitamaan ne ilman laillista valtuutusta. Edunvalvonnan saaminen kestää useita kuukausia, joten edunvalvonnan alkaessa laskut voivat olla jo ulosotossa.
Kevytratkaisu edunvalvonnan rinnalle
Edunvalvonnan ja edunvalvontavaltuutuksen lisäksi tulisi Reijosen mielestä olla kevytratkaisu, joka mahdollistaisi terveydenhuollon maksujen lähettämisen asiakkaan kanssa samassa taloudessa asuvalle tai lähisukulaiselle pyydettäessä tämän omaan kotiosoitteeseen. Tällä hetkellä laki ei sitä mahdollista, vaikka kunnilla ja sairaanhoitopiireillä onkin omia epävirallisia käytäntöjään asian suhteen. Asian laillisuuden varmistaminen olisi hyvä kaikkien osapuolten kannalta.
&#8211; Tällainen laskuvaltuutus ei antaisi samassa taloudessa asuvalle tai lähisukulaiselle valtuuksia potilaan pankkiasioiden hoitamiseen tai muuhun omaisuuden hoitamiseen. Samassa taloudessa asuva tai lähisukulainen hoitaisi maksut omalla kustannuksellaan ja saisi ne takaisin kotiuttamisen jälkeen potilaalta, edunvalvonnan alkaessa edunvalvojalta tai ensisijaisena perunkirjoituksessa.
&#8211; Laskut olisivat suoraan ulosottokelpoisia ilman oikeudenkäyntiä, mikäli laskun maksanut omainen tai läheinen ei saisi rahoja takaisin vapaaehtoisesti kuukauden kuluessa henkilön kotiutumisesta tai edunvalvonnan alkamisesta, Reijonen sanoo.
Sairauden takia ulosottoon joutuminen on kohtuutonta
Mikäli henkilöllä ei ole ketään hoitamassa terveydenhuollon laskujen maksua, tulee ne lähettää potilaalle vasta siinä vaiheessa, kun hän kotiutuu tai saa edunvalvojan.
&#8211; On kohtuutonta, että sairauden takia henkilö joutuu jopa ulosottotoimenpiteiden kohteeksi, vaikka olisi normaalitilanteessa maksuhaluinen ja maksukykyinen. Sairaalan, hoitolaitoksen tai palveluasumisyksikön tulee tehdä näissä tapauksissa merkintä potilastietoihin, että laskutuksen saa aloittaa vasta kotiutumisen tai edunvalvonnan alkamisen jälkeen, vaatii Reijonen.
Reijonen on tehnyt toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta pitkäaikaisessa laitoshoidossa, palveluasumisessa tai sairaalahoidossa olevan omainen saisi asiakkaan laskut omaan osoitteeseensa tai terveydenhuollon laskutusta viivästettäisiin tai keskeytettäisiin, kunnes asiakas kotiutuu tai saa edunvalvojan.
&nbsp;

Reijonen: Järkeä terveydenhuollon laskutukseen ja perintään – ”On kohtuutonta, että sairauden takia henkilö joutuu jopa ulosottotoimenpiteiden kohteeksi”

Vanhusten laitoshoivapaikkojen alasajo on ollut täysin väärä ratkaisu Suomessa, mutta päättäjät eivät vaan ymmärrä tulla tässä asiassa järkiinsä, toteaa kansanedustaja Arja Juvonen (ps.). Iltalehti kertoi tänään kahdessa jutussaan vanhusten kotihoidon tilanteesta. Juvosen mukaan tilanne on karannut hallinnasta. 

Kansanedustaja Arja Juvonen viittaa kahteen Iltalehden julkaisemaan uutiseen, joissa kerrottiin helsinkiläisen ensihoitajan ja omaisten kokemuksista liittyen vanhusten kotihoitoon ja kohtaloihin (IL <a href="https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/201808292201158820_we.shtml">31.9</a> &#8221;Hoitajat laittoivat oven takalukkoon, jotta muistisairas ei karkaisi kodistaan&#8221; ja IL <a href="https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/201808312201173606_we.shtml">31.8</a> &#8221;En ole ennen tajunnut kuinka saastaisissa lohkoissa voi hylätty vanhus elää&#8221;).
&#8211; Kertomukset ovat karuja. Mikäli kertomukset vanhusten lukitsemisesta omiin koteihin pitää paikkansa, on tilanne karannut jo täysin hallinnasta, Juvonen toteaa.
&#8211; Me tiedämme, että muistisairaan ja vaeltelevan vanhuksen pelastus on se, että hän ei osaa tai kykene avaamaan ulko-oveaan ja eksymään yönselkään, mutta se ei oikeuta kuitenkaan lukitsemaan vanhusta yksin omaan kotiinsa. Jos vanhus lähtee harhailemaan kodistaan, varsinkin toistuvasti, ei koti ole enää hänelle se turvallisin ja paras vaihtoehto. Muistamaton, harhaileva vanhus tarvitsee laitoshoivapaikan, jossa hänellä on turvallinen ja valvottu ympäristö. Näitä laitospaikkoja ei kuitenkaan enää ole, vaan ne on ajettu alas ja jopa täysin lakkautettu alueittain. Tämä on anteeksiantamatonta, Juvonen moittii.
&#8211; Asioita ei ole ajateltu eikä nähty asioita kauaskantoisesti. On tehty säästöjä, jotka ovat nyt tulleet sitten vastaan. Nyt olemme tilanteessa, jossa ratkaisut satuttavat ja aiheuttavat vanhuksissa turvattomuutta, heitteillejättöä, yksinäisyyttä, epätoivoa ja jopa suoranaisia potilasvahinkoja. Suomalaisissa kodeissa asuu liian paljon huonokuntoisia ja muistamattomia vanhuksia, joiden paikka ei ole enää omassa kodissa, Juvonen sanoo.
&#8211; Hallituskaudesta toiseen on sanottu, että koti on ihmisen paras paikka vanhana asua ja elää. Koti on hyvä paikka hänelle, joka pärjää kodissaan ja selviää siellä omatoimisesti tai keveän kotiavun turvin. Kun ikääntyneen kunto heikkenee ja esimerkiksi liikkumisessa muistissa tai perusasioissa pärjäämisessä alkaa ilmenemään ongelmia, kodista tulee vankila, joka ei ole enää se maailman paras paikka.
&#8211; Kotihoidon työntekijät ovat voimattomia ja palautetta kotihoidon riittämättömyydestä tulee heiltä itseltään myös minulle toistuvasti. Alalla on myös työvoimapula, sillä työ on raskasta niin fyysisesti kuin henkisesti. Vastuu asiakkaista on suuri ja tiedän itsekin sen tunteen, kun olet illalla asiakkaan viimeinen hoitaja ja suljet oven perässäsi toivoen, että kaikki menisi yöllä hyvin, kotihoidossa työskennellyt Juvonen sanoo.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen vaatii asiaan vastausta soteministeri Annika Saarikolta (kesk.) ja Pirkko Mattilalta (sin.).
&#8211; Kotihoidon kehittäminen ei ole enää riittävä vastaus, Juvonen kritisoi.
&#8211; Hallitus on keskittynyt viemään sosiaali- ja terveysuudistusta väkipakolla eteenpäin, mutta vanhustenhoidon teemat eivät siellä näy eikä kuulu. Vanhus ei ole siellä, vaan yksinäisessä kodissaan. Poissa silmistä, poissa mielistä. Hallituksen tulee ehdottomasti huolehtia siitä, että laitospaikkoja on olemassa ja niitä riittää ikääntyneille.

Arja Juvonen: Vanhusten laitoshoivapaikkojen alasajo on ollut täysin väärä ratkaisu – ”Anteeksiantamatonta”