Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Euroopan keskuspankki ajaa digieuroa kysymättä kansalaisilta

Lindsay Stewart

Wall Street Journal -lehti raportoi suurten amerikkalaisfirmojen siivonneen monimuotoisuusagendoja vuosikertomuksistaan. Identiteettipoliittinen intoilu levisi 2020-luvun alussa räjähdysmäisesti länsimaisessa korporaatiomaailmassa. Siinä, missä vuoden 2022 vuosikertomukset komeilivat yleviä monimuotoisuustavoitteita, vuoden 2023 tuoreita raportteja on siistitty varovaisemmiksi ja käsitteiltään vähemmän woke-henkisiksi. Esimerkiksi suoria viittauksia rotuihin on poistettu kokonaan. Asiantuntijoiden mukaan yhtiöt huomioivat nyt kiisteltyjen agendojen saamaa kritiikkiä ja juridisia riskejä.

&#8221;1,2 miljardin dollarin budjetti varattuna &#8221;monimuotoiseen&#8221; yritystoimintaan. Tavoitteena tuplata mustien ja latinoiden johtajuus. Enemmän rekrytointeja mustan väestön suosimista korkeakouluista.&#8221;
Nämä ovat esimerkkejä yritysten vuosikertomuksissa julistetuista monimuotoisuustavoitteista parin vuoden takaa. Nyt ne ovat kadonneet.
Arvovaltainen amerikkalainen talouslehti Wall Street Journal <a href="https://www.wsj.com/business/diversity-goals-are-disappearing-from-companies-annual-reports-459d1ef3">kirjoittaa</a>, että yhä useampi yritys on muuttanut suhtautumistaan monimuotoisuutta ja inkluusiota ajavaan DEI-liikkeeseen (diversity, equity, inclusion).
DEI-liike levisi länsimaisessa yritysmaailmassa räjähdysmäisesti 2020-luvun alussa. Viattomalta kuulostavien ihanteiden takana oli kiistanalaisempi identiteettipoliittinen agenda. Se julisti intersektionaalista feminismiä ja &#8221;antirasismia&#8221;. Vasemmistohenkistä aatemaailmaa ujutettiin yritysmaailmaan yhtäällä yhteiskuntavastuun nimissä, toisaalta tuottavuuden nimissä.
Idean nimissä yritykset ajoivat kiintiöitä erilaisille vähemmistöille, ohjasivat tukea kansalaisliikkeisiin ja avasivat ovensa aktivismille sekä yhtiöiden sisäiselle cancel-kulttuurille. Yhtiöt palkkasivat monimuotoisuusasiantuntijoita, järjestivät aiheeseen liittyviä uudelleenkoulutuksia ja alkoivat kontrolloimaan puhetta. Yritysten panostukset olivat mittavia, ja wokesta tuli suurta bisnestä. Maailmalla ilmiöstä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kansainvalinen-bisneskasikirja-varoittaa-wokesta-yritysten-on-paatettava-irtisanotaanko-taitava-tyontekija-jos-han-ajattelee-vaarin/">alettiin puhumaan</a> &#8221;woke-kapitalismina&#8221;.
Viime kuukausina liike on kohdannut entistä ankarampia takaiskuja. Talven aikana nähdyt skandaalit kuten <a href="https://www.suomenuutiset.fi/harvard-valitsi-rehtorikseen-identiteettipoliittisen-aktivistin-joka-vahat-valitti-koulun-oppilaisiin-kohdistuvasta-antisemitismista-huonostihan-siina-sitten-kavi/">Harvard-kohu</a> ja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/absurdin-mittakaavan-wokettamista-ja-pieleenhan-se-meni-google-keskeytti-tekoalysovelluksensa-joka-tyrkytti-historiaa-vaaristelevia-kuvia/">Googlen woke-tekoäly</a> kiristivät suuren yleisön suhtautumista identiteettipolitiikkaan. DEI-liikkeen ajama ihmisten lokerointi ja erityiskohtelu <a href="https://www.suomenuutiset.fi/intomieliset-woke-hyvikset-rakensivat-rotuihin-perustuvan-etuoikeusjarjestelman-lopputulos-on-kasittamaton-sekasotku-jota-tormaa-nyt-kiviseinaan/">ovat törmänneet</a> myös lainsäädännöllisiin esteisiin. Tämän lisäksi DEI-liikettä on <a href="https://www.ft.com/content/7572fdf1-944a-4cf9-b1a8-ed74bd0f8ff0">kritisoitu</a> myös organisaatioiden politisoimisesta, ja sen taloudelliset hyödyt on kyseenalaistettu.
Aiempina vuosina DEI-agendaa rummutettiin vetoamalla raportteihin, joiden mukaan monimuotoisuus lisäisi yritysten kannattavuutta. Aikaisemmin huhtikuussa Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/maailmankuulu-konsulttijatti-vaitti-pitkaan-monimuotoisuuden-lisaavan-yritysten-kannattavuutta-uusi-tutkimus-tyrmaa-vaitteen-joka-oli-woken-kovinta-ydinta/">kirjoitti</a> amerikkalaisprofessorien tuoreesta tutkimuksesta, joka tyrmäsi edellä mainitut raportit.
Wall Street Journalin mukaan tällä hetkellä yrityksistä on tullut entistä varovaisempia DEI-liikkeen agendaa kohtaan. Vuosien 2022 ja 2023 vuosikertomusten vertailu paljastaa, että yritysten viesti monimuotoisuudesta on muuttunut äkillisesti. Jotkut yhtiöt lyhensivät tai poistivat kokonaan monimuotoisuuteen liittyviä kuvauksiaan. Toiset taas siivosivat yksittäisiä ilmaisuja, joissa viitattiin rotuihin tai vähemmistökiintiöihin.
Esimerkiksi yli 100 000 henkilöä työllistävä tavarataloketju Kohl poisti monimuotoisuusviittauksensa kokonaan. Aiemmin Kohl ilmoitti tavoitteekseen kehittää &#8221;monimuotoisia johtajia&#8221;. Nyt yhtiö kertoo pyrkivänsä kehittämään ihan vain &#8221;johtajia&#8221;. Kansainvälinen pelikauppa GameStop puolestaan poisti maininnan &#8221;diversiteetistä ja inkluusiosta&#8221; osana henkilöstöhallinnon filosofiaansa.
Ohjelmistoyhtiö UiPath kutsui aikaisemmin DEI-periaatteita &#8221;yhtiön bisnesprioriteetiksi ja moraaliseksi velvollisuudeksi&#8221;. Nyt yhtiö on korvannut lähestymistapansa DEI:hin &#8221;keinoksi luoda ympäristö, jossa jokainen voi olla huoletta oma itsensä, kehittyä urallaan, ansaita kilpailukykyisesti sekä saada mahdollisuuksia haastaa itseään ja tehdä parhaansa&#8221;.
Suuryhtiöiden virallisista asiakirjoista välittyy viesti, että yritykset joutuvat tasapainoilemaan kriittisen maalaisjärjen ja laajalle levinneen vasemmistohenkisen woke-intoilun välillä.
Viime vuonna Yhdysvaltain korkein oikeus kielsi yliopistoja suosimasta tiettyjä hakijoita etnisyytensä perusteella. Päätös kirvoitti jyrkkiä julistuksia yritysmaailman suuntaan sekä oikealta että vasemmalta. Republikaaneja edustavat lakimiehet kirjoittivat liikevaihdon perusteella sadalle maan suurimmalle yhtiölle vetoomuksen. He varoittivat käyttämästä rodullisia perusteita rekrytoinneissa ja ylentämispolitiikassa. Vastaavasti demokraattitaustaiset lakimiehet lähestyivät samoja yhtiöitä ja peräänkuuluttivat rodullisen erityiskohtelun tarpeellisuutta ”syrjinnän vastustamiseksi”.
Kansainvälisen finanssitalo Morningstarin analyytikko Lindsay Stewart kertoo, että yhtiöt ovat päivittäneet arvioitaan DEI-käytäntöihin liittyvistä poliittisista riskeistä. Yliopistomaailmaa koskeva erityiskohtelun kielto ei kosketa yritysmaailmaa suoraan. Se toimi kuitenkin herätyksenä, joka auttoi hahmottamaan DEI-agendan luonteen useammalta kantilta ja kriittisemmin.
Asenneilmapiirin muutosta ajaa olennaisesti pelko juridisista ongelmista. Wisconsinissa toimivan Laki ja vapaus -instituutin asiantuntija Dan Lennington huomauttaa, että yritykset ovat nyt haluttomampia tekemään suoria viittauksia rotuihin.
Vaikka yhtiöt ovat vähentäneet keulimistaan monimuotoisuusjulistuksilla, se ei kuitenkaan ole johtanut koko DEI-toiminnasta luopumiseen. Tuoreimpien julkisten tietojen valossa yhtiöt ovat pikemminkin luopuneet tarkoista monimuotoisuustavoitteistaan. Wisconsinin yliopiston laskentatoimen professori Ivy Feng arvioi, että tämä vähentää yhtiöiden riskiä joutua ulkopuolisen syynäyksen kohteeksi ja tikun nokkaan julkisuudessa.
Yhtiöiden kasvava varovaisuus turhaa riskinottoa kohtaan näkyy yleisemmin ideologisten agendojen siivoamisena ja paluuna perinteisempään tasa-arvokäsitykseen.

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista