Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

SAK:n pääekonomistilla napit vastakkain kansanedustaja Vigeliuksen kanssa: ”Paljonko ehdottaisit veroja vielä korotettavaksi?”

Rintamäki: Vesivarat pysyvät kansallisessa hallinnassa

Näin huolettomasti demarien Kimmo Kiljunen puolusti Vantaan ökykallista ratikkahanketta: ”Velka jää tulevien sukupolvien maksettavaksi”

Espoo aikoo karsia koulujen kielitarjontaa – PS:n Simo Grönroosilta moitteet: ”Kyseenalainen keino pyrkiä estämään alueiden ja koulujen eriytymiskehitystä”

Jari Koskela: Kun autoilun kustannuksia lasketaan, talous vahvistuu

Ampumarataluvitus helpottuu – Simula: ”Loppu mielivaltaiselle sulkemisvimmalle”

Antti Kangas: Suomalainen maito on jatkossakin turvallista

Työperäisen ja matalapalkkaisen maahanmuuton tarve loppuu maailmassa, jossa robotit tekevät suorittavat työt

Seppänen: Porotalous tarvitsee tukea, ei uusia velvoitteita

Garedew: Maailman puhtain hanavesi löytyy Suomesta ja kuuluu meille suomalaisille

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Antikainen: Vasemmistonuoret kehottavat taisteluun – Minja Koskela piiloutuu

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

Vasemmistonuorten johtajalta synkkiä vihjauksia väkivallasta – vaatii israelilaisia pois Lapista

Oululaisen lukion oppilas kertoo: Opettaja sanoi konservatiiveja tyhmiksi ja mollasi perussuomalaisia

PS-Nuoriso: Muut matkustavat Lappiin lomailemaan, Vasemmistonuoret vastustamaan juutalaisia

lisävelanotto

Talous köhii nyt kunnolla kunnissakin. Punavihreän hallituksen hövelit mutta kertaluonteiset ”verohännät” ja sote-kiinteistöjen myynnistä saadut tulot ovat pian muisto vain. Vuoteen 2027 mennessä uutta velkaa otetaan lähes 8 miljardia, ennakoi Kuntarahoitus.

– Kunnat saivat sote-uudistuksesta kertaluontoisia verohäntiä ja sote-kiinteistöjen myynnistä tuloja, jotka pönkittivät niiden taloutta. Nyt hyvät ajat päättyvät ja kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia, <a href="https://www.kuntarahoitus.fi/ajankohtaista/kuntarahoituksen-suhdanne-ennuste-ensi-vuoden-bkt-ennuste-alas-kuntien-lainakanta-kasvaa-lahes-8-miljardilla-2027-mennessa/">sanoo </a>Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Kuntien vuosikate heikkenee ja yhä suurempi osa investoinneista joudutaan rahoittamaan velalla. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.
Vaikeat näkymät
Vielä kesäkuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa Kuntarahoitus arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2024. Nyt julkaistu syyskuun ennuste povaa 0,3 prosentin laskua. Muutosta selittävät eritoten asuntotuotannon äkkijarrutus sekä huonosti vetävä vienti.
– Näyttää siltä, että tulevina vuosina kunnat tarvitsevat lisärahoitusta noin 400 miljoonaa euroa enemmän vuodessa kuin mitä kesäkuussa ennustimme. Näkymä on vaikea, eikä vähiten hallitukselle, jonka tavoitteena on saattaa julkinen velkasuhde laskuun, Kallio arvioi.

Punavihreän hallituksen perintö syöty – kunnat ottavat 8 miljardia uutta velkaa

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus pääsi eilen sopuun valtion tulevien vuosien rahankäytöstä. Hallitus kasvatti kehysriihessä menoja turvallisuuden ja huoltovarmuuden parantamiseksi. Menot lisääntyvät ja samalla valtion velkaantuminen jatkuu voimakkaasti.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) sanoi eilen Ylen A-studiossa, että suuret ja poikkeukselliset päätökset ovat seurausta Venäjän Ukrainassa aloittamasta sodasta, joka on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kiitteli hallitusta puolustukseen, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen tehdyistä lisäyksistä. Purra kuitenkin nosti esille holtittoman velkaantumisen.
&#8211; Kun tärkeysjärjestyksessä nostetaan tiettyjä asioita, muiden asioiden pitää samalla laskea. En ole kuitenkaan nähnyt mitään hallituksen toimenpiteitä tai lainsäädäntöpaketteja, jotka olisivat väistyneet. Uudet toimet tulevat kaiken vanhan päälle. Se kenties kertoo siitä, että tärkeysjärjestys ei ehkä olekaan muuttunut, Purra sanoi.
Velkaantuminen huolestuttaa
Purra huomautti, että myös monet muut hallituksen aiemmat isot lainsäädäntöhankkeet on puutteellisesti rahoitettu.
&#8211; Maksuttomaan toisen asteen koulutukseen ja sote-uudistukseen ei niihinkään valitettavasti ole varattu riittäviä rahoja, jotta ne voitaisiin edes toteuttaa.
Myös kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen sanoi olevansa huolissaan valtion velkaantumisesta.
&#8211; Huolestuttavaa on, että Suomen velkaantuminen ei ole pysähtymässä.
Pääministeri Sanna Marinilta kysyttiin, oliko sopivaa tehdä kaikki lisäykset lisävelanotolla vai olisiko sittenkin pitänyt pyrkiä säästämään rahaa ja luopumaan jostain.
Pääministerin vastaus oli, että velkaantuminen on hänestä perustelua, mutta ei vastannut kysymykseen säästämisestä.
Työssäkäyvillekin olisi voitu suoda jotain
Hallitus linjasi myös aikaistetuista indeksikorotuksista pienituloisille kohdistettuihin sosiaalietuuksiin tämän vuoden aikana. Purra huomautti, että olisi ollut syytä huomioida myös työssäkäyvät pienipalkkaiset ihmiset.
&#8211; Ongelmia liittyy tällä hetkellä ruuan hintaan, autoilun hintaan ja yleisesti inflaatioon, nämä koskettavat erityisesti työssä käyviä pienituloisia. He eivät saaneet hallituksen kehysriihestä mitään näkymää siihen, että heidän asemansa olisi paranemassa ja että työssä käyminen olisi kannattavaa, Purra moitti.
Kehitysavusta olisi voinut leikata
Purra nosti esille, että hallitus kohdistaa Suomen ulkopuolelle tulonsiirtoina miljardikaupalla rahaa. Kehitysapuun hallitus käyttää edelleen lähes 1,3 miljardia euroa vuodessa, ja kaikki rahoitetaan velaksi.
&#8211; Uskon että tilanteessa, jossa me kaikki haluamme auttaa Ukrainan sotaa pakenevia, voisimme leikata muunlaisesta kehitysavusta ja muunlaisesta maahanmuutosta. Myös esimerkiksi pakolaiskiintiöstä voisi leikata sekä muistakin hankkeista, jotka tulevat lisäämään kustannuksia kasvattavaa maahanmuuttoa.
Kehitysapu- ja maahanmuuttohankkeista hallitus ei leikkaa, sen sijaan leikkuri iskee esimerkiksi teiden kunnossapitoon. Perussuomalaiset olisivat toimineet toisin.
&#8211; En olisi leikannut tienpidosta ja perusväylien kunnossapidosta. Tälläkin on myös merkitystä päästöihin, koska tiedämme, että hyväkuntoiset tiet vähentävät päästöjä, Purra sanoi.

Hallitus kanavoi Suomen ulkopuolelle miljardien eurojen tulonsiirrot – Purra nosti esille holtittoman velkaantumisen ja muistutti tärkeysjärjestyksestä