Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Ideologinen pakkoruokinta alkaa vuonna 2026 – Antikainen: Helsinki kieltää lihan lapsilta  

Seppänen: Suomen koulujen tilanne vaatii vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa

Garedew lastensuojelulain uudistuksesta: Vihdoin hatkanuoren saa ottaa kiinni

Kun yhteiskunnan jakovara vähenee: 700 000 ruotsalaista elää köyhyydessä

Elomaa: Kotimainen ruoka ja maaseutu ovat Suomen selkäranka – ”Onneksi hallitus on tarttunut härkää sarvista ja tarjonnut nuorille viljelijöille kannustimia tulla alalle”

Koskela: Ilmastopolitiikan ydin on oikea tieto – Suomi ei saa paikata epävarmuuksia ulkomaisilla nieluilla

Perussuomalaiset: Yksityinen sektori on talouskasvun suunnannäyttäjä

Rostila esittää lapsiperheille suurta veroalea

EU-parlamentti hylkäsi esityksen metsien monitoroinnista – Sebastian Tynkkynen: Juhlapäivä Suomelle, komissio ja vasemmisto saivat näpeilleen!

Perussuomalaiset vaatii muutosta: Suomalainen koulu hyljeksii lahjakkaita

Voima-lehti myrkytti suomalaiset miehet – näin ”toksinen maskuliinisuus” runnottiin väkisin suomen kieleen

Professori Vesa Kanniainen julkaisee maahanmuuttolukunsa kirjana: Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat aiheuttavat eniten kustannuksia julkiselle taloudelle

Varsinais-Suomen hyvinvointialue päätti: Laittomasti maassa oleville laajemmat terveyspalvelut – perussuomalaiset vastusti

10-vuotias tyttö raiskattiin – protestit vastaanottokeskuksella Dublinissa jatkuvat jo toista iltaa

Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin vandalisoimalla kokouskeskusta Brightonissa

Trumpin vastaiset suurmielenosoitukset todistivat tarpeettomuutensa: USA ei ole vajoamassa diktatuuriin

Tyytymättömyys Saksan yleisradiota kohtaan kasvaa – lupamaksusta taistellaan oikeudessa

Riikka Purra: ”Rakastan tavallisten ihmisten halua paljastaa järjettömiä kohteita, joihin veronmaksajan rahaa tungetaan”

Oxfordin yliopiston kansleri: Yliopiston ei pidä olla ”turvallinen tila”

Perussuomalaisista täystyrmäys Akavan puheille maatalouden keskittämisestä: ”Ehdotus on suorastaan vaarallinen”

Matthew C. Klein

Karlsruhessa sijatseva Saksan perustuslakituomioistuin kaatoi saavikaupalla jäävettä niin EU-tuomioistuimen kuin EKP:n niskaan. Kyseessä on EKP:n loputtomalta tuntunut velkakirjojen osto-ohjelma ja vuosikaupalla toteutettu negatiivisten korkojen rahapolitiikka. EKP:n toimia on vuosien varrella kommentoitu runsaasti.

Vuoden 2012 keväällä euroalue oli repeämässä omaan mahdottomuuteensa. EKP:n silloinen pääjohtaja Mario Draghi ymmärsi yhteisvaluutan ajautuvan kohti loppuaan ja hän lausui kuuluisat sanansa whatever it takes &#8211; luvaten keskuspankin tekevänsä kaikkensa välttääkseen euron kaatumisen.
EKP:n toimintaa on säännelty EU:n lainsäädännöllä. Suursijoittajat olivat perillä näistä säännöistä. Euromaiden välisen valuuttakurssierojen puuttuessa he joutuivat myymään epäedullisten valuuttakurssien euromaiden velkakirjoja konkurssiuhkia peläten. Tämä johti velkakriisiin.
Euromaiden konkurssiuhka perustuu siihen, etteivät euromaat voi omin päin luoda euroja velkojensa maksuun. Eurovaluutta toimii tässä mielessä kuin ulkomaan valuutta. Esimerkiksi Argentiinan konkurssiuhka johtuu dollarimääräisten velkojen takaisinmaksuvaikeuksista.
<h4>Elvytysohjelma ei auta</h4>
Yhdysvallat aloitti oman arvopaperien ostonsa eli elvytyksen melko nopeasti finanssikriisin myötä. Financial Timesin Wolfgang Münchau <a href="https://www.ft.com/content/1570802a-ce66-11e4-900c-00144feab7de#ixzz3VBYsQH8L">kirjoitti vuonna 2015</a>, ettei kyseinen elvytys oikeastaan piristänyt inflaatiota. Inflaation pitäminen hieman alle kahdessa prosentissa on EKP:n yksi kahdesta tehtävävästä.
Tämän havainnon myötä arvopaperien ostoilla ei ole virkaa EKP:n toiminnassa. Perusteettomien ostojen jälkeen inflaatio ei ole piristynyt EKP:n tavoitteeseen. EKP on siten perusteetta ostanut yli 2 000 miljardin euron edestä velkakirjoja euromaiden &#8221;yhteiseen taseeseen&#8221;.
Münchau huomauttaa lisäksi, että velkakirjojen imuroinnilla ja reaalitalouden kasvulla ei ole likimainkaan suoraa yhteyttä. Talouskasvua muodostuu kasvavan kysynnän ja kasvavan ostovoiman myötä.
EKP todennäköisesti halusi painaa euromaiden lainakorot alas, jotta rahoitusvaikeuksiin ajautuneet euromaat eivät lentäisi eurokerhosta ulos. Rahoituskustannuksista huolehtiminen on kunkin euromaan tehtävä ja se toteutetaan maltillisella talouspolitiikalla.
Korkotason painaminen ajoi euromaiden pankit ja eläkevakuutusyhtiöt tuottovaikeuksiin.
<h4>EKP laiminlöi tehtäväänsä</h4>
EKP:n toinen tehtävä on hoitaa alueensa pankkien rahoitusolojen sujuvuus. Jos yhdestä sen vaikutusvallan alaisen pankin talletukset siirretään toiseen pankkiin, EKP turvaa pankin maksuvalmiuden.
Matthew C. Klein <a href="https://ftalphaville.ft.com/2017/11/09/2195680/the-euro-is-not-a-punishment-system/">kirjoitti vuonna 2017</a> euroalueen muodostavan vaaran euromaiden demokratioille. Italian pääministeri Silvio Berlusconin erottua EKP rauhoitti Italian vellovan pankkien paniikin.
Tätä voi toki tulkita kahdella tavalla: joko EKP kiristi Italiaan haluamansa johtajan tai Berlusconin erottua EKP havahtui ongelmaan ja tarttui toimeen.
Jälkimmäisen kohdalla EKP ei ole ollut tehtäviensä tasalla. Kiristysvaihtoehto on kolkompi. Silloin äänestäjien tahto mitätöidään. Se sotii myös EU:n lakeja vastaan.
<h4>EU:n valikoivaa lainvalvontaa</h4>
Klein huomautti kirjoituksessaan myös Puolan ja Unkarin rahoitusasemasta. Kun se on kunnossa, ei EKP:lla ole valtaa näihin maihin, vaikka maiden pankit operoivatkin omien valuuttojensa lisäksi myös euroilla.
Berlusconin lähdön myötä näillä mailla tuskin on hinkuakaan euromaaksi. Unkarin keskuspankin johtaja György Matolcsy <a href="https://www.ft.com/content/35b27568-f734-11e9-bbe1-4db3476c5ff0">kirjoittikin viime vuoden lopulla</a>, että euro tulisi myöntää virheeksi.
Ironista kyllä EU-tuomioistuin on hanakasti puuttunut Puolan ja Unkarin asioihin samalla, kun se on katsonut läpi sormiensa EKP:n kyseenalaisia toimia. Karlsruhesta julistettu linjaus hyökkäsi EU-tuomioistuimen ja EKP:n luovia sääntötulkintoja vastaan. Joku on sentään tehtäviensä tasalla.
<h4>Hätääntyneet puolustuskannalle</h4>
Karlsruhen päätös on historiallinen, koska se uhmaa suoraan vuosien ajan toteutettua haitallista ja jumalallisin valtuuksin saatua toimintaa. EKP:n rahapolitiikka ei ole onnistunut luomaan otollista kasvuympäristöä taloudelle. Keskuspankin toiminta on riitauttanut pohjoiset ja eteläiset euromaat.
Italian pääministeri Giuseppe Conte <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-italy-prime-minist/no-constitutional-court-can-decide-what-ecb-does-says-italys-pm-idUKKBN22I0JV">purki turhautumistaan</a> väärällä kritiikillä. Conte kertoi, ettei se ole Saksan perustuslakituomareiden tehtävä kertoa mitä EKP saa ja ei saa tehdä.
Karlsruhe ei komentanut EKP:ta toimimaan tietyllä tavalla. Tuomarien linjausten mukaan Saksa ei osallistu omalta osaltaan näihin toimiin kolmen kuukauden jälkeen, jos EKP ei onnistu perustelemaan toimiaan.
Samaan virhearvioon lankesi myös europarlamentaarikko Guy Verhofstadt. Hän julisti niin ikään, ettei jäsenmaiden perustuslakia valvovat tuomarit saa määrätä sitä, mitä Euroopassa saa tehdä. Hänen mukaansa se johtaa lopun alkuun.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
(2) If every Constitutional Court of every member state starts giving its own interpretation of what Europe can and cannot do, it&#39;s the beginning of the end. The EU’s constitutional watchdog is the European Court of Justice and that’s the way it should remain!
&mdash; Guy Verhofstadt (@guyverhofstadt) <a href="https://twitter.com/guyverhofstadt/status/1257657867932483584?ref_src=twsrc%5Etfw">May 5, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Lakeja voidaan muuttaa</h4>
Kiukuttelua hedelmällisempi lähestymistapa on yksinkertaisesti se, että EU-lakeja muutetaan paremmin toimiviksi. Lakeja on useasti jouduttu historian kirjoissa uudistamaan. Hyvän lain vahvuus perustuu nimenomaan siihen, ettei se jättäisi milloinkaan varaa tulkinnalle, ja että se on järkevä.
Tutkimusjärjestö Positive Money Europen johtaja Stanislas Jourdan totesikin suoraan, että Karlsruhen linjauksen jälkeen EKP ei voi enää tulkita EU-lakeja <a href="https://www.politico.eu/article/german-court-lays-down-eu-law/">omalla luovalla tavallaan</a>.
EU-lakikirjan avaaminen ja hyväksyttäminen on toki työlästä ja aikaa vaativaa puuhaa. Esimerkiksi koronakriisi vaatii nopeaa reagointia.
Akuutin kriisin edessäkään lakia ei voida laiminlyödä hetken mielijohteesta. Laista voidaan poiketa, mutta se vaatisi demokraattisen oikeutuksen, kuten filosofian tohtori Jens van ‘t Klooster perusteli <a href="https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/misp.12094">vuoden 2018 seikkaperäisessä kirjoituksessaan</a>.
EU-tuomareita tai EKP:n johtoa ei valita demokraattisesti äänestämällä. Demokraattisen oikeutuksen voi hankkia myös erillisellä äänestyksellä. EKP:n yli 2 000 miljardin arvopaperiostot olisi voitu alistaa euromaiden kansalaisten hyväksynnän taakse kansanäänestyksellä.

Jättiläiset törmäyskurssilla – onko EU:n ”luova laintulkinta” tulossa tiensä päähän Saksan EKP-linjauksen vuoksi?

Eurooppaa tavataan pitää edistyksellisenä maanosana ennen kaikkea sen vaaliman demokratian vuoksi. Euroopan ytimenä pidetyn euroalueen sisällä poliittisen vallan huipulla patsastelee kuitenkin Euroopan keskuspankki EKP. Sen pääjohtajaa tai johtokuntaa ei valita suoralla kansanvaalilla. EKP:n valta-asema perustuu merkilliseen rahapoliittiseen kokeiluun. EKP ei myöskään kaihda vallankäyttöä.

Arvostetun talouslehti Financial Timesin kolumnisti Matthew C. Klein <a href="https://ftalphaville.ft.com/2017/11/09/2195680/the-euro-is-not-a-punishment-system/">esittää</a>, ettei euroalueen rahapolitiikan villissä kokeilussa epädemokraattinen valta ole suinkaan harmillinen erhe, vaan ominaisuus.
<h4>Kaksi merkittävää sääntöä</h4>
Frankfurtissa, Saksassa majailevan EKP:n valta perustuu Kleinin mukaan kahteen yksinkertaiseen sääntöön. Ensinnäkään euromaat itse eivät voi laskea liikkelle riskittömiä sijoituskohteita. Toiseksi euromaan kansalliset pankkitilit ovat yhdenvertaisia muiden euromaiden pankkitilien kanssa.
Riskittömien sijoituskohteiden puute tarkoittaa sitä, ettei euromaan kansallinen keskuspankki voi toimia viimekätisenä lainaajana. Vain EKP:llä on eurojen luontioikeus.
Jos ja kun riskittömänä mielletty sijoitus muuntuu riskipitoiseksi sijoitukseksi, niin sijoittajat haluavat eroon kyseisestä sijoituksesta. Klein kertoo, että esimerkiksi espanjalaiset voivat tällaisina hetkinä vaivatta lakata rahoittamasta Espanjaa tai espanjalaispankkeja.
Toisesta säännöstä johtuen edellä olleen esimerkin mukaan espanjalaisten sijoitukset voidaan vaihtaa toisen euromaan joukkovelkakirjoihin tai pankkitalletuksiin. Sijoitukset ja talletukset pysyvät edelleen yrityksille ja kansalaisten käyttäminä euroina. Klein väittää, että tällainen järjestelmä on perustaltaan epävakaa.
<h4>Rahapoliittinen kokeilu altistaa pääomapakoihin</h4>
Kleinin kuvaamat kaksi sääntöä altistaa euromaat pääomapaoille. Kansalaiset voivat siirtää pankkitalletuksensa vaivattomasti toisen euromaan pankkiin ja euromaan rahoittajat voivat vetää rahoituksensa toiseen euromaahan. Emämaalla ei ole sääntöjen mukaan asiaan nokan koputtamista.
Tällaisia euromaiden rahoituskriisejä nähtiin esimerkiksi Kreikassa. Vakava rahoituskriisi oli iskeä suuriinkin jäsenmaihin, kuten Espanjaan ja Italiaan. Yhdellä taholla on valta taistella tällaisia kriisejä vastaan. Se taho on EKP.
EKP ei kuitenkaan ratsastanut kiiltävässä haarniskassaan ritarin tavoin pelastamaan kiipeliin joutuneita euromaita hyvää hyvyyttään. EKP asetti tiettyjä ehtoja rahoituskriisin torjumiseksi.
<h4>EKP jyrää vaaleilla valitut johtajat ja kansalaiset</h4>
Klein esittää kolumnissaan kaksi euromaiden eriskummallista hetkeä eurokriisin villien vuosien aikana. EKP käytännössä vaihtoi vaaleilla valitun Italian pääministeri Silvio Berlusconin teknokraattipääministeri Mario Montiin.
EKP taltutti myös uhmakkaana pidetyn Kreikan vasemmistolaisen Syrizan hallituksen. Kreikkalaiset äänestivät kansanäänestyksessä murskaluvuin kumoon rahoitustuen mukana tulleet tiukat ehdot. Kansalaisten ääni jäi merkityksettömäksi. EKP olisi antanut Kreikan romahtaa.
Kleinin esittämien esimerkkien lisäksi EKP pakotti Irlannin <a href="http://www.businessinsider.com/heres-the-secret-letter-that-shows-the-ecb-forced-ireland-to-ask-for-a-bailout-2014-11?r=UK&amp;IR=T&amp;IR=T">vastaanottamaan tukipaketin</a> ja määräsi irlantilaiset takaamaan suureksi kasvaneen hätärahoituksen. Käytännössä EKP sitoi Irlannin hallituksen kädet ja pakotti hallituksen noudattamaan tietynlaista talouspolitiikkaa.
Klein summaa, että euron ulkopuolisilla EU-mailla on hyviä syitä olla liittymättä euroon. Ja jos esimerkiksi puolalaiset tai unkarilaiset haluaisivat joskus liittyä euroon, niin päätöstä tuskin kannattaa perustella Frankfurtin ylivallalla.

EKP on euroalueen epädemokraattinen valtias – jyrää vaaleilla valitut johtajat ja kansanäänestysten tulokset