Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

SDP ei ole autoilijan ystävä – peruisi hallituksen veronkevennykset polttoaineisiin ja kiristäisi jakeluvelvoitetta

Pirha irtisanoo, karsii henkilöstöetuja ja korottaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Tekeekö SDP nyt kaiken reilummin?’’

Purra: SDP luottaa tulipunaiseen sosialismiin, jonka mukaan IMF on väärässä ja yrittäjiä pitää rankaista – vasemmisto hörhöilee aivan omalla omilla kiertoradallaan, keskusta haparoi ja söhlää

Bergbom: Mitä ihmettä SDP tekee Pirkanmaalla?

Kokoomus ja SDP esittävät aluehallituksen ja -valtuuston puheenjohtajien vuosipalkkioihin merkittävää korotusta Pirkanmaalla – ”Tilanne on sietämätön”

Pirkanmaalle tulossa turvalliset ajotiet

Omalääkärimallille tulossa lisärahoitus – Purra: ”Kaikki voittavat tässä”

Miko Bergbom Yrittäjien paneelissa: ”Keskeinen uudistustarve ja isoin ongelma on se, että YEL-järjestelmää ei aikoinaan rahastoitu”

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Nato-kanta

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti keskiviikon täysistunnossa kantaa Nato-kysymykseen korostaen erityisesti maanpuolustustahtoa ja huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä. Lopullisen kantansa Nato-jäsenyyteen Mäenpää itse aikoo muodostaa vasta siinä vaiheessa, kun jäsenyyden ehdot, vastuut ja velvollisuudet tiedetään.

Kansanedustaja Juha Mäenpää pitää eduskunnassa keskustelun aiheena ollutta valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta merkittävänä siksi, että siinä arvioidaan muun muassa yhteistyön tiivistämistä Naton kanssa sekä mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia.
&#8211; Tämä ei kuitenkaan ole ainoa osa selontekoa, se nimittäin käsittelee edellä sanotun lisäksi muuttuneen turvallisuustilanteen vaikutuksia ja Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin.
&#8211; Nämä ovat merkittäviä asiakokonaisuuksia, sillä niiden on oltava kunnossa riippumatta siitä, onko Suomi sotilaallisesti liittoutunut vai ei, Mäenpää huomautti.
Huoltovarmuusasiat lähellä sydäntä
&#8211; Olen viime aikoina tehnyt eduskunnassa useita Suomen huoltovarmuuteen liittyviä aloitteita käteisestä rahasta turvetuotantoon liittyvään toimenpidealoitteeseen, ja haluan kaikin keinoin edistää huoltovarmuutta, vannoi Mäenpää.
Hän huomautti, että huoltovarmuuteen kuuluu keskeisesti oma ruuantuotanto ja että se pitää turvata, oltiin sitten Natossa tai ei.
&#8211; Esitin maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistoa, jonka hallitus onkin osittain hyödyntänyt ohjelmassaan.
&#8211; Eduskunnalle annetaan ensimmäinen huoltovarmuusselonteko syyskuussa 2022. Olen puolueeni edustaja tässä, ja olemme siellä parlamentaarisessa seurantaryhmässä tukemassa tätä huoltovarmuusselonteon valmistelua, selvensi Mäenpää merkittävää rooliaan huoltovarmuusasioiden suhteen eduskunnassa.
Naton vaikutus maanpuolustustahtoon mietitytti
Myös mediassakin paljon näkyvillä ollut Nato-kysymys sai Mäenpäältä huomiota. Hän kytki kysymyksen laajemmin maanpuolustukseen ja maanpuolustustahtoon.
&#8211; Itsenäiselle valtiolle ei ole turvallisuuspoliittisesti mitään tärkeämpää kuin maanpuolustuskyky, paitsi maanpuolustustahto. Edellä mainitut ovat kaiken pohja, alku ja juuri, kriisissä pelastus tai kuolema, julisti kansanedustaja.
&#8211; Maanpuolustustahtoa ei pidä romuttaa, sitä pitää vaalia. Maanpuolustustahto on se, mikä minua eniten huolettaa mahdollisessa Nato-jäsenyydessä, pohti Mäenpää.
Liittyykö Nato-jäsenyyteen tai sen hakemiseen riskejä?
Puheensa loppuvaiheessa Mäenpää esitti liudan kysymyksiä, jotka häntä Nato-jäsenyyden suhteen askarruttivat.
&#8211; Minulla on muutama asia, jotka vielä askarruttavat suhteessa omaan kantaani Nato-kysymykseen. Nämä kysymykset ovat seuraavat: Hyväksyvätkö kaikki Nato-maat Suomen jäsenhakemuksen? Onko meillä turvatakuut Nato-hakemuksen käsittelyn ajaksi? Onko mahdollista, että Yhdysvallat ei olekaan tulevaisuudessa enää Naton jäsenmaa? Onko mahdollista, että Suomen liittyminen Natoon muodostaa turvallisuusratkaisun sijaan turvallisuusongelman?
&#8211; Näitä asioita joudun pohtimaan, aivan kuten joudumme pohtimaan myöskin Nato-jäsenyyden vaikutusta talouspoliittiseen maariskiin. Itse Nato-jäsenyyden suhteen lopullisen kantani voin muodostaa siinä vaiheessa, kun tiedämme jäsenyyden ehdot, vastuut ja velvollisuudet, Mäenpää totesi.
&nbsp;

Nato-keskustelussa kiinnitettävä huomiota erityisesti maanpuolustustahtoon ja huoltovarmuuteen liittyviin kysymyksiin – Mäenpään kanta vielä avoin

Pääministeri Sanna Marinin harmiksi hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä on kansanedustajia, jotka vielä huhtikuussa 2022 aprikoivat, mitä Naton kanssa pitäisi tehdä. Eilisessä A-studiossa näytteen Nato-pyörittämisestä antoivat kansanedustajat Antti Lindtman ja Jussi Saramo.

Nato-keskustelua on käyty Suomessa vuosikymmeniä käytännössä kaikista mahdollisista näkökulmista ja kaikki kuviteltavissa olevat tilanteet huomioiden.
Jokaisen tiedossa olevasta syystä Suomi on tänä keväänä saapunut historialliseen tienristeykseen, jossa pitäisi viimein pystyä tekemään valinta.
Eduskunnan enemmistö on kääntymässä Nato-jäsenyyden kannalle ja myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on saanut oman johtopäätöksensä valmiiksi, vaikka hän ei ole sitä vielä julkisesti kertonut.
Myös pääministeri Sanna Marinin (sd) Nato-kannan arvioidaan olevan myönteinen.
Turvatakuut nostavat kynnystä hyökätä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä linjasi jo aiemmin kantansa, jonka mukaan eduskuntaryhmä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-eduskuntaryhma-kannattaa-nato-jasenyyden-edistamista/">kannattaa</a> Nato-jäsenyyden edistämistä.
Eilisessä A-studiossa kysyttiin kahdelta hallituspuolueen kansanedustajalta ja perussuomalaisten Riikka Purralta heidän henkilökohtaisia Nato-kantojaan.
Oppositiota edustava Purra oli kansanedustajista ainoa, joka ilmaisi suhtautuvansa myönteisesti Nato-jäsenyyteen. Purra on omasta kannastaan tosin kertonut jo aiemmin.
&#8211; Viime viikkoina olen eri kokoonpanoissa saanut paljon informaatiota asiasta. Olen myös itse tehnyt paljon paperityötä ja omia selvityksiä, ja sen perusteella päätynyt tähän omaan ratkaisuuni, Purra sanoi.
Hän myös mainitsi, että vaikka Suomella jo on monia erilaisia puolustusyhteistyön muotoja, ne eivät ole vaihtoehtoja Nato-jäsenyydelle.
&#8211; Nato tarjoaa paitsi integroidun komentorakenteen, myös artikla viiden suojan eli ne turvatakuut, joita Suomi on hakemassa. Turvatakuut nostavat kynnystä hyökätä Suomeen ja tuovat pelotevaikutusta.
Vasemmisto ei lämpene Natolle
Suomen hallitus julkaisi eilen turvallisuuspoliittisen selontekonsa, jonka tarkoitus on tarjota tietoa kansanedustajille, sikäli kun uutta tietoa enää tarvitaan.
Pääministeri Marinin harmiksi hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä on kansanedustajia, jotka edelleen väittävät, etteivät he vielä pysty muodostamaan kantaansa siitä, mitä oikein pitäisi tehdä.
Eilisessä A-studiossa näytteen Nato-pyörittelystä antoivat kansanedustajat Antti Lindtman (sd) ja Jussi Saramo (vas).
Saramon, joka tunnetaan Nato-vastustajana, puheenvuoro vaikutti lähinnä tekosyiden esittämiseltä viivyttelylle. Saramo sanoi, että hallituksen tuore selonteko ei ole vaikuttanut hänen Nato-suhtautumiseensa.
Saramo kuuluu eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaan, ja on myös siellä saanut henkilökohtaisesti kuulla paljon Nato-tietoa, osin jopa tietoa, joka ei ole vielä julkisuudessa. Kaikesta huolimatta päätöksen tekeminen on Saramolle vaikeaa.
&#8211; Olen aina vastustanut Natoa, nyt kun ollaan tässä tilanteessa, jossa turvallisuusympäristö on muuttunut, niin minusta kaikkien vastuullisten päättäjien pitää katsoa tämä nykytilanne. Meillähän valtaosa kansanedustajista on valittu Naton vastustajina. Itse punnitsen lopullisen kantani vasta yhteisten keskustelujen jälkeen, Saramo päästeli.
Mitä olennaista tietoa puuttuu vielä?
Lindtmanin vastaus kysymykseen henkilökohtaisesta Nato-kannasta oli hieman myönteisempi.
&#8211; Aiempi kanta on ollut pitkään se, että on oltava mahdollisuus hakea Natoon. Venäjän hyökkäyksen jälkeen olemme sen pohdinnan edessä, käytämmekö me sen mahdollisuuden. Oman, lopullisen päätökseni teen sen jälkeen, kun eduskunnassa olemme saaneet kaikki tiedot Nato-jäsenyyden vaikutuksista ja riskeistä. Kun olennaiset tiedot on saatu, on aika lopulliselle päätöksenteolle. Kun kaikki faktat, myös ne joita ei julkisesti käsitellä, ovat pöydässä, siitä muodostuu luja päätös, Lindtman sanoi.
On tietenkin selvää, että päätös ratkaisusta pitää perustua huolelliseen harkintaan, mutta voi myös hyvin kysyä, mitä olennaista tietoa kansanedustajilta enää puuttuu vuosikymmenien Nato-keskustelun jälkeen, varsinkin kun on nähty, millaisiin toimiin Venäjä on valmis ryhtymään Suomen lähialueella.
Näkökulmasta riippuen Saramon ja Lindtmanin toiminta voi näyttäytyä joko vastuullisena asioihin perehtymisenä tai sitten kipuiluna päätöksentekokyvyn puutteesta.
Oma historia pitäisi tuntea
Purra toi esille, että uusien selvitysten taakse ei voi piiloutua loputtomasti, ja että diskuteeraamisellakin on rajansa.
&#8211; Tähän prosessiin ladataan paljon toiveita siitä, että saataisiin varmaa tietoa, joka tekisi päätöksenteosta helppoa. Tosiasiassa tähän liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Vaikka me saamme Suomen parhaiden asiantuntijoiden lausunnot ja erilaisia riskiskenaarioita, niin varsinainen päätös on tehtävä epävarmuudessa, siitä ei nyt päästä mihinkään.
Jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth esitti aikoinaan ajatuksen siitä, että kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse myöskään nykyisyyttään eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuuttaan.
Myös Purra toi A-studiossa esille, että Nato-päätöksen pohjaksi olisi uuden selonteon ja keskustelujen lisäksi aiheellista tarkastella myös Suomen menneisyyttä.
&#8211; Mielestäni tässä kannattaa perehtyä myös historiaan, josta voi löytää monenlaista oppia siitä, millainen maailma on ollut ja millainen todennäköisesti tulee aina olemaan. Kuten tiedetään, meillä on melkoisen karu menneisyys itänaapurimme kanssa.
&nbsp;

Vasemmisto kipuilee yhä Nato-päätöksensä kanssa – Purra muistuttaa historiasta: ”Meillä on melkoisen karu menneisyys itänaapurimme kanssa”