Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Nobel-palkinto

Ruotsissa joulukuussa järjestettävään Nobel-palkintojuhlaan eivät ole tervetulleita Venäjän, Valko-Venäjän ja Iranin suurlähettiläät. Myöskään ruotsidemokraattien puheenjohtaja ei ole kutsuttujen listalla. Nobel-säätiön mielestä maan toiseksi suurin puolue ei sovi Nobel-palkinnon arvopohjaan. 
Tukholmassa järjestetään 10. joulukuuta juhlatilaisuus, jossa jaetaan fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja taloustieteen Nobelin palkinnot. Juhlaillalliselle on perinteisesti kutsuttu kaikkien maiden Ruotsin suurlähettiläät.
Tänä vuonna linja on kuitenkin toinen. Nobel-komitea päätti, että Venäjän ja Valko-Venäjän suurlähettiläät jätetään kutsumatta Venäjän Ukrainassa käymän sodan takia. Nobel-komitea sanoi noudattavansa tässä asiassa yleiseurooppalaista poliittista linjaa.
Iranin suurlähettiläs oli kutsulistalla
Iranin suurlähettiläs oli kuitenkin kutsulistalla. Asiasta nousi kohu, ja ruotsalaiset käynnistivät nimenkeräyksen netissä vaatien, että myös Iranin suurlähettiläälle on annettava porttikielto. Adressissa viitattiin Iranin huonoon ihmisoikeustilanteeseen ja hallituksen vastaisten mielenosoittajien kovaan kohteluun. Adressissa mainittiin myös, että Nobel-komitea oli jättänyt ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkessonin kutsumatta ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen vedoten.
Perjantaina Nobel-säätiö kuitenkin ilmoitti, että Iranin suurlähettiläs jätetään tänä vuonna kutsumatta, kertoo <a href="https://www.expressen.se/nyheter/irans-ambassador-portas-fran-nobel/">Expressen</a>-lehti. Ruotsidemokraattien osalta Nobel-säätiö pysyy aiemmassa <a href="https://www.nobelprize.org/press-english/">kannassaan</a>: ruotsidemokraattien puheenjohtaja ei ole tervetullut palkintojuhlaan.
Ruotsidemokraatit eivät kelpaa
Vuoden 2022 eduskuntavaaleissa ruotsidemokraateista tuli maan toiseksi suurin puolue. Hallitukseen ruotsidemokraatit eivät päässeet, mutta puolue tekee yhteistyötä kokoomushallituksen kanssa. Ruotsidemokraattien kädenjälki <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsin-suunnanmuutos-on-kirjattu-62-sivuiseen-asiakirjaan-uuden-hallituksen-tyo-alkaa-tiistaina/">näkyy</a> vahvasti myös hallitusohjelmassa.
Nobel-säätiölle ruotsidemokraatit eivät kuitenkaan kelpaa. Säätiön mukaan Nobel-palkinnon arvomaailma perustuu &#8221;kunnioitukseen tiedettä, kulttuuria, humanismia ja kansainvälisyyttä kohtaan&#8221;. Ilmeisesti ruotsidemokraatit eivät säätiön päättäjien mielestä täytä näitä kriteerejä, sillä muita perusteluja ruotsidemokraattien puheenjohtajan pois sulkemiselle ei ole annettu.

Nobel-juhlaan eivät ole tervetulleita Venäjä, Valko-Venäjä, Iran – eivätkä ruotsidemokraatit

Identiteettipolitiikka kolkuttelee jo Nobel-säätiön ovia. Jokasyksyinen Nobel-palkintojen jakaminen on herättänyt keskustelua palkintojen jakautumisesta sukupuolten ja etnisyyksien kesken. On väläytelty jopa kiintiöitä. BBC uutisoi, että Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian pääsihteeri Göran Hansson tyrmää ideat sukupuoli- ja etnisyyskiintiöistä. Hänen mukaansa palkinnot on jaettava saavutusten perusteella, ja tämä on linjassa palkintoinstituution perustaneen Alfred Nobelin toiveiden kanssa.

Tieteen Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian pääsihteeri Göran Hansson <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-58875152">sanoo</a>, ettei palkintojen jakamisessa tulisi ottaa käyttöön kiintiöitä sukupuolille tai etnisyyksille. Hänen mukaansa asiat tulevat ensin, ja voittaja tulisi valita tieteellisten saavutusten perusteella.
&#8221;Olemme päättäneet, että emme ota käyttöön kiintiöitä sukupuolille tai etnisyyksille&#8221;, Hansson kommentoi uutistoimisto AFP:lle.
&#8221;Loppupeleissä annamme palkinnot niille, joita pidämme palkitsemisen arvoisina, ja joiden saavutukset painavat eniten.&#8221;
Hän täsmensi, että päätös on ”linjassa Alfred Nobelin testamentissa esitettyjen näkemysten ja toiveiden kanssa.”
Mm. dynamiitin keksijänä tunnettu ruotsalainen kemisti ja teollisuusmies Alfred Nobel perusti nimeään kantavan palkinnon testamentissaan, jonka hän kirjoitti vuonna 1895 – vuotta ennen kuolemaansa.
Nobel-palkintoja on jaettu vuodesta 1901 lähtien. BBC:n artikkelin <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-58875152">mukaan</a> tähän mennessä 59 Nobel-palkintoa on mennyt naisille, kun palkittuja <a href="https://www.nobelprize.org/prizes/facts/nobel-prize-facts/">on</a> yhteensä 975.
Nobelin rauhanpalkinnon voittanut journalisti Maria Ressa oli ainut tänä vuonna palkittu naisnobelisti. Ensimmäinen naisnobelisti oli fyysikko ja kemisti Marie Curie. Hänet palkittiin kahdesti: fysiikasta vuonna 1903 ja kemiasta 1911.
Palkittujen naisnobelistien osuus on kasvanut viime vuosikymmeniin verrattuna.
&#8221;On harmi, että naisnobelisteja on niin vähän. Se heijastelee varsinkin historiallista yhteiskunnan eriarvoisuutta, johon voi törmätä vielä tänäkin päivänä.”, Hansson valittelee.
Lukujen pohjalta ei kuitenkaan voi sanoa, että Nobel-palkintojen jakaminen olisi sukupuolittunutta. Palkittujen sukupuolijakaumassa heijastuu yleisesti vähäisempi naisten suuntautuminen tieteiden pariin.
Hansson muistuttaa, että esimerkiksi Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa vain noin 10% luonnontieteiden professoreista on naisia. Luku on vielä pienempi Aasian maissa.
Nobel-komiteoihin pyritään Hanssonin mukaan nimittämään aiempaa enemmän naisia. Hän kuitenkin korostaa, että naisten suurempi edustus palkittujen joukossa edellyttäisi naisten yleisempää suuntautumista tieteiden pariin.

Maailma ei ole vielä TÄYSIN sekaisin – Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian johtaja ei kannata sukupuoli- tai etnisyyskiintiöitä