Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Strandman: Epäoikeudenmukainen valtionosuusjärjestelmä romuttaa kuntien elinvoimaa

Perussuomalainen Nuoriso: Sote-palvelut kuuluvat suomalaisille

Pohjoismaista mallia maahanmuuton ongelmanratkaisuun – Britannian työväenpuolue etsii apua kannatusalhoon Tanskasta

Seppänen: Pelastushelikopteri Aslak säilyy Lapin turvana

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Keskustan maahanmuuttopolitiikka hämärtyy: Vielä viime vuonna kepu vaati 40 000 uutta maahanmuuttajaa Suomeen vuosittain, nyt numeroita peitellään

Nieminen: Kela-lain uudistus suojaa henkilöstön ja turvaa työrauhan

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Kolumni: Vaihtoehtobudjetit – demokratian pakollinen teatteri vai politiikan totuuden hetki?

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Purra: On syytä varautua siihen, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta

oikeudenhoidon resurssit

Oikeusministeriön hallinnonalan budjetiksi ensi vuodelle on ehdotettu noin 1,2 miljardia euroa. Budjettimitoitus on noin 96 miljoonaa euroa suurempi kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. 

Oikeusministeri Leena Meri painottaa lähetekeskustelun ministeripuheenvuorossaan hallinnonalan tärkeyttä.
&#8211; Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoilla rahoitetaan demokraattisen oikeusvaltiomme ydintoimintoja. Näitä ovat muun muassa julkinen oikeusapu, rikosvastuuta toteuttava syyttäjätoiminta, koko tuomioistuinlaitoksen toiminta, ulosottotoiminta, vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano sekä valtiolliset vaalit.
&#8211; Keskeistä on, että kansalaiset ja yritykset pystyvät luottamaan sekä lainsäädäntö- että oikeusprosesseihin. Korkealaatuinen ja tehokas oikeudenhoito lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta, Meri sanoo.
Ruuhkia puretaan
Talousarvioesityksessä panostetaan oikeudenhoidon palveluihin ja viranomaisten toimintakykyyn, rikosvastuun toteutumiseen, rangaistusten kiristyksiin sekä rikollisuuden ennaltaehkäisyyn.
Hallituskaudella oikeudenhoidon toimijoiden rahoitusta ehdotetaan lisättävän asteittain aiempien päätösten sekä hallitusohjelmassa päätettyjen lisäpanostusten mukaisesti.
Rahoitusvajeeseen liittyen esityksessä ehdotetaan ensi vuodelle yhteensä 30 miljoonaa euroa oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisille, jotta ruuhkat purkautuvat ja käsittelyajat lyhentyvät.
&#8211; Nämä lisämäärärahat kohdennetaan henkilöstöresurssien vahvistamiseen. Riittävä ja osaava henkilöstö on oikeudenhoidon tärkein voimavara. Esitettävä lisämääräraha mahdollistaa jo ensi vuonna hallinnonalan henkilöstömäärän lisäämisen usealla sadalla henkilötyövuodella, Meri kertoo.
Rangaistuksia kiristetään
Hallitusohjelman mukaisesti kriminaalipolitiikkaa uudistetaan ja rangaistuksia kiristetään. Talousarvioesityksessä huolehditaan uudistusten valmistelun riittävästä resursoinnista.
Lisäksi talousarvioesitys sisältää myös yhden miljoonan euron lisämäärärahan, jolla edistetään koulutettujen vartioiden saatavuutta. Vanginvartijoiden koulutusmääriä nostetaan vankilaturvallisuuden lisäämiseksi sekä varaudutaan tulevaisuuden vankimäärän kasvuun.
&#8211; Hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi ja hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan laaja joukko sekä kovia että pehmeitä toimenpiteitä. Hallitusohjelman toteuttamiseksi ehdotetaan yhden miljoonan euron lisäystä rikollisuuden ehkäisyyn. Nämä hallitusohjelman painotukset näkyvät myös rikosten uhrien tukipalvelujen ja rikoksentorjuntahankkeiden pysyvässä avustusmäärärahassa.
Ulosoton suojaosuus säilyy
Hallitusohjelman mukaisesti ministeri esittää ulosoton suojaosuuden säilyttämistä nykyisellä tasolla.
&#8211; Lopuksi nostaisin vielä esille, että nykyisessä haastavassa taloustilanteessa hallitus huolehtii ulosottovelallisten käyttöön jäävien tulojen riittävyydestä, kertoo ministeri lähetekeskustelun ministeripuheenvuorossaan.
&nbsp;

Oikeusministeri Leena Meri: Hallitus uudistaa kriminaalipolitiikkaa ja kiristää rangaistuksia

Eduskunta käsitteli tänään oikeudenhoidon selontekoa. Perussuomalaisten kansanedustaja, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri totesi puheensa kärkeen, että oikeudenhoidon viranomaiset ylläpitävät yhteiskuntarauhaa ja turvallisuutta ja asia ansaitseekin siksi oman selontekonsa. Meren mukaan rahoituksen riittämättömyys on johtanut siihen, että oikeudenhoito Suomessa on pahasti kriisiytynyt.

&#8211; Lakivaliokunta on jo vuosia toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota oikeudenhoidon perusrahoituksen riittämättömyyteen sekä sen aiheuttamiin merkittäviin ongelmiin ja pitänyt välttämättömänä, että oikeudenhoidon perusrahoitusta viipymättä korotetaan olennaisesti ja pysyvästi, Leena Meri huomautti.
Suuri pula resursseista
Selonteon mukaan oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan yhteensä noin 1 200 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää perusrahoituksen pysyvää lisäämistä keskimäärin 90 miljoonalla eurolla vuodessa.
&#8211; Tämä on lähes 10 prosenttia oikeusministeriön hallinnonalan vuotuisista kokonaismäärärahoista! Rahoitusvaje on järkyttävä, ja se näkyy käytännössä henkilöstön ylisuurina työkuormina ja oikeusprosessien pitkinä kestoina, Meri totesi.
&#8211; Kuulemme toistuvasti, kuinka vanginvartijat joutuvat turvallisuutensa uhalla työskentelemään yksin ja kuinka loppuun palaneet syyttäjät ja tuomarit suunnittelevat uranvaihtoa. Eikä mikään ihme: Rikosseuraamuslaitokselta puuttuu ainakin 400 henkilötyövuotta, syyttäjien työpöydillä on yli 18 000 ratkaisematonta rikosasiaa, ja rahapulasta kärsivissä käräjäoikeuksissa ratkaistiin pelkästään viime vuonna 480 000 siviiliasiaa, joista osa on odottanut ratkaisuaan jopa yli puolitoista vuotta, Meri luetteli.
Ulkomaalaisasiat ruuhkauttavat
Meren mielestä selonteossa esitetään sinänsä hyviäkin toimenpide-ehdotuksia, mutta siinä on myös puutteita. Selonteossa ei hänen mukaansa esimerkiksi kiinnitetä riittävää huomiota ulkomaalaisasioiden kohtuuttoman suureen määrään hallintotuomioistuimissa.
&#8211; Ainakin Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat jo pitkään olleet todella turvoksissa nimenomaan ulkomaalaisasioiden valtavan määrän takia.
Selonteossa todetaan suoraan, että ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat suhteellisesti muuta väestöä useammin rikoksesta epäiltyinä, rikollisuus on entistä järjestäytyneempää, monikansallista, kulttuurien rajat ylittävää, ja että järjestäytyneen rikollisuuden ohella myös jengirikollisuus on yleistynyt.
&#8211; Näiden maahanmuuton aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen ei esitetä selonteossa yhtäkään toimenpidettä. Ongelman juurisyyn korjaamiseen tarvitaan perussuomalaisten esittämiä keinoja, kuten maahanmuuttopolitiikan kiristämistä tai ulkomaalaisten rikollisten karkottamisen tehostamista, Meri vaati.
Väkivalta- ja ryöstörikokset kasvussa
Meri ihmettelee selonteon kirjausta, jonka mukaan suomalainen yhteiskunta on objektiivisesti mitattuna turvallisempi kuin aiemmin. Henkirikoksia ja niiden yrityksiä on kuitenkin viime aikoina tehty enemmän kuin vuosikausiin.
&#8211; Väkivaltarikosten ja ryöstöjen määrä on kasvussa, ja varsinkin alaikäisten tekemiä vakavia rikoksia on kirjattu viime vuosina ennätysmäärät. Katuväkivalta ja jengirikollisuus rehottavat maassamme. Tilanne on äärimmäisen huolestuttava, Meri huomautti.
Rangaistukset kovemmiksi
Selonteossa ei tunnisteta tarvetta rangaistusten kiristämiselle. Meri hämmästelee tätä, sillä on tiedossa, että Suomessa on monien vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten osalta löysemmät rangaistukset kuin muissa Pohjoismaissa.
&#8211; Päinvastoin selonteossa ehdotetaan yhdyskuntaseuraamusten lisäämistä. Rangaistuksista ja niiden täytäntöönpanosta puhuttaessa selonteossa painotetaan ennen kaikkea sosiaalista tasa-arvoa ja kuntouttavaa terapiaa. Vankila ei kuitenkaan voi olla pelkkä terapiatalo, ja rangaistus on tarkoitettu kielteiseksi seuraamukseksi rikoksentekijälle. Tämä on selonteossa täysin unohdettu, Meri arvostelee.
Perussuomalaisten kriminaalipoliittinen ohjelma
Perussuomalaiset julkaisi äskettäin kriminaalipoliittisen ohjelman, jossa puolue esitti vakavien rikosten rangaistusten kiristämistä, vaarallisten vankien pitämistä lukkojen takana ja useita muitakin toimenpiteitä suomalaisen seuraamusjärjestelmän uudistamiseksi.
&#8211; Ne toteuttamalla yhteiskuntamme olisi turvallisempi ja samalla suomalaisten luottamus oikeudenmukaisuuteen ja oikeuslaitokseen paranisi kohisten.
&#8211; Suomi on kuluvalla hallituskaudella käynyt saarnaamassa ympäri Eurooppaa oikeusvaltion tärkeydestä, mutta kuten selonteosta ilmenee, on meidän oma oikeusjärjestelmämme aliresursoitu ja heitteillä. Hallituksen olisikin pitänyt keskittyä oman oikeudenhoidon kuntoon laittamiseen. Näin perussuomalaiset olisivat tehneet, Meri totesi.
&nbsp;

Erityisesti ulkomaalaisasiat ruuhkauttavat oikeuslaitosta, jonot ovat kohtuuttomat ja henkilöstö ylikuormittunut

Eduskunnassa käytiin tänään ajankohtaiskeskustelua lakivaliokunnan kesäkuussa tekemän aloitteen pohjalta oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamisesta ja vahvistamisesta. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meren mielestä oikeuslaitoksen resurssipula on päässyt jo niin pahaksi, että kansalaisten oikeusturva on vakavasti uhattuna.

Aloitteen taustalla on lakivaliokunnan jo pitkään kantama vakava huoli oikeusministeriön hallinnonalan määrärahojen riittämättömyydestä ja sen vaikutuksista hallinnonalan toimijoiden toimintaedellytyksiin. Riittämättömät määrärahat heijastuvat asioiden käsittelyaikoihin ja heikentävät oikeusturvaa.
&#8211; Tilanne on vakava, sillä kyse on valtion ydintehtävistä, joiden tehokkaalla ja luotettavalla toiminnalla on keskeinen merkitys yhteiskunnan vakauden ja turvallisuuden kannalta. Oikeusvaltio ja sen toimivuus eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan niistä tulee pitää jatkuvasti huolta, totesi lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri.
Rahoitus- ja henkilöstövajetta koko rikosprosessiketjussa
Lakivaliokunta on jo useiden vuosien ajan toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota erityisesti tuomioistuinlaitoksen liian niukkaan perusrahoitukseen sekä siihen, että tuomioistuinlaitoksessa työskentelee paljon tuomareita ja muuta lainkäyttöhenkilöstöä määräaikaisissa virkasuhteissa, joiden rahoitus on ollut riippuvaista määräaikaisesta rahoituksesta.
&#8211; Tuomioistuinlaitoksen perustuslaillisen aseman ja toimintakyvyn kannalta kestävintä ja perustelluinta on huolehtia siitä, että tuomioistuinten pysyvä perusrahoitus on riittävällä tasolla ja virat vakinaisia. Niin ikään valiokunta on toistuvasti muistuttanut siitä, että toimiva rikosoikeudenhoidon ketju edellyttää tasapainoista ja riittävää resursointia koko rikosprosessiketjuun kuten poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille, oikeusavulle ja Rikosseuraamuslaitokselle.
Tilanne entisestään pahentunut
Vaikka asiasta on toistuvasti huomautettu, ei tilannetta ole parannettu kestävällä tavalla. Oikeusministeriön hallinnonalalle myönnetyt sinänsä myönteiset lisämäärärahat eivät ole toimijoiden tarpeisiin nähden riittäviä. Kun toimijoiden perusrahoitus on vuodesta toiseen riittämätöntä, ne ovat joutuneet rahoittamaan toimintaansa siirtyvillä määrärahoilla. Henkilöstöä on työmäärään nähden liian vähän, ja henkilöstö on kuormittunutta.
&#8211; Tilanne on viime aikoina muuttunut entistäkin vakavammaksi. Asia nousi esiin valiokunnassa tänä keväänä, kun valiokunta käsitteli julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2022–2025 ja kuuli siitä laajasti alan toimijoita ja asiantuntijoita. Kuultavien viesti määrärahojen riittämättömyydestä oli yhtenäinen.
Yli vuoden käsittelyajat arkipäivää
Tuomioistuimissa keskimääräiset käsittelyajat ovat tietyissä asiaryhmissä pitkiä, ja yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrä on merkittävästi kasvanut. Myös Syyttäjälaitoksessa vaativien rikosten käsittelyajat ovat liian pitkät ja rikosvastuun toteuttamisen yleinen taso on heikentynyt. Rikosseuraamuslaitoksessa henkilöstöä on liian vähän suhteessa vankien määrään ja laitosrakenteeseen, ja se vaikuttaa huolestuttavasti henkilöstön ja vankiloiden turvallisuuteen.
&#8211; Kesäkuussa antamassaan lausunnossa valiokunta edellytti, että oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja vahvistamiseksi oikeusministeriön hallinnonalan ja sen toimijoiden perusrahoitusta korotetaan olennaisesti ja pysyväisluonteisesti viipymättä. Valiokunta teki samassa yhteydessä nyt puheena olevan aloitteen.
&#8211; Tilanne ei ole kesän jälkeen parantunut. Tämä on ilmennyt nyt syysistuntokaudella useiden eri käsiteltävien asioiden yhteydessä, Meri sanoi.
Nykyrahoituksella ei voida välttyä henkilöstövähennyksiltä
Oikeudenhoidon riittämättömät määrärahat, asiamäärien kasvu, asioiden käsittelyaikojen pidentyminen sekä henkilöstön kuormittuminen ovat siten edelleen ajankohtaisia ongelmia.
Esimerkiksi talousarvioesityksen yhteydessä valiokuntakuulemisissa tuli esille, että tilanne kiristyy lähivuosina entisestään, eikä nykyisellä rahoitustasolla voida välttyä henkilöstön vähennyksiltä. Perusrahoitus on siis saatava pysyvästi kestävälle tasolle. Tämä edellyttää määrärahojen olennaista parantamista.
&#8211; Siksi on välttämätöntä ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin, Meri huomautti.
&#8211; Lopuksi kiitän valiokunnan puheenjohtajana koko valiokunnan puolesta oikeusministeri Henrikssonia siitä, että oikeusvaltion turvaamisesta ja vahvistamisesta sekä oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä tullaan laatimaan lakivaliokunnan eri yhteyksissä esille tuoma erillinen valtioneuvoston selonteko. On tärkeää, että selonteossa kartoitetaan tilannekuvaa ja erityisesti tarvittavia korjaustoimenpiteitä mahdollisimman laaja-alaisesti.
&nbsp;

Meri: Oikeuslaitoksen resurssipuute uhkaa oikeusturvaa

Eduskunnassa on käyty keskustelua sisäisen turvallisuuden selonteosta. Selonteon esitteli sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.). Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri ihmettelee sisäministerin tarkoitushakuisen ristiriitaisia puheita, joissa maahanmuuttovirrat toisaalta nähdään uhkakuvana, toisaalta ei.

&#8211; Ministeri Ohisalo kertoo, ettei maahanmuutto ole sisäiseen turvallisuuteen varsinaisesti liittyvä asia. Samalla hän sanoo uhkana olevan ilmastonmuutoksen aiheuttamat muuttoliikkeet. Eli ovatko maahanmuuttovirrat uhka vai ei? Ristiriita puheissa on merkittävä ja mielestäni tarkoitushakuinen, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri huomauttaa.
&#8211; Maahanmuuton ongelmia halutaan vähätellä, mutta samalla ilmastonmuutoksen nimissä maahanmuuttoon vaikuttaminen nähdään asiana, johon pitää vaikuttaa &#8211; pääasiassa kuitenkin verottamalla ja syyllistämällä suomalaisia.
Vakava rikollisuus ja terrorismi eivät jutustelemalla poistu
Hallituksen mukaan turvallisuudelle suurimpia uhkia ovat syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus.
&#8211; Syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn pitää hallituksen mukaan panostaa. Tämä on totta, mutta vakava rikollisuus, kuten järjestäytynyt kansainvälinen rikollisuus, hallitsematon turvapaikkaturismi ja terrorismi, eivät pehmeällä sosiaalitoimen auttamisella ja jutustelulla poistu, Meri jatkaa.
Ulkomaille valuvat miljardit suomalaisten hyväksi
Lakivaliokunnan puheenjohtaja Meri muistuttaa myös, että turvallisuuden ennaltaehkäisyä olisi puuttua ongelmien juurisyihin. Meri mainitsee keinoiksi panostamisen rajavalvontaan ja haitallisen maahanmuuton estämiseen sekä riittävien resurssien antamisen poliisille, oikeudenhoitoon ja vankeinhoitoon.
Lisäksi Meri huomauttaa, että rikoksista pitää seurata riittävän kovat rangaistukset ja maastakarkoittamiset, mikäli kyse on ulkomaalaistaustaisista rikoksentekijöistä.
&#8211; Rahaa kyllä löytyy EU:n elpymispakettiin ja kehitysapuun. Miljardit ovat silloin pikkurahoja. Tärkeimmät asiat ensiksi ja panostukset Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen, Meri vaatii.

Eduskunnassa keskusteltiin sisäisestä turvallisuudesta – Leena Meri: Terrorismi ja muu vakava rikollisuus eivät jutustelemalla poistu

oikeudenhoidon resurssit

Oikeusministeri Leena Meri: Hallitus uudistaa kriminaalipolitiikkaa ja kiristää rangaistuksia

Erityisesti ulkomaalaisasiat ruuhkauttavat oikeuslaitosta, jonot ovat kohtuuttomat ja henkilöstö ylikuormittunut

Meri: Oikeuslaitoksen resurssipuute uhkaa oikeusturvaa

Eduskunnassa keskusteltiin sisäisestä turvallisuudesta – Leena Meri: Terrorismi ja muu vakava rikollisuus eivät jutustelemalla poistu

Uusimmat

Strandman: Epäoikeudenmukainen valtionosuusjärjestelmä romuttaa kuntien elinvoimaa

Perussuomalainen Nuoriso: Sote-palvelut kuuluvat suomalaisille

Pohjoismaista mallia maahanmuuton ongelmanratkaisuun – Britannian työväenpuolue etsii apua kannatusalhoon Tanskasta

Seppänen: Pelastushelikopteri Aslak säilyy Lapin turvana

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Keskustan maahanmuuttopolitiikka hämärtyy: Vielä viime vuonna kepu vaati 40 000 uutta maahanmuuttajaa Suomeen vuosittain, nyt numeroita peitellään

Nieminen: Kela-lain uudistus suojaa henkilöstön ja turvaa työrauhan

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Kolumni: Vaihtoehtobudjetit – demokratian pakollinen teatteri vai politiikan totuuden hetki?

Viikon suosituimmat

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Purra: On syytä varautua siihen, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025