Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Purra näpäytti Tytti Tuppuraista epäjohdonmukaisuudesta – SDP:n leikkausvaatimus kesti vain muutaman tunnin

Vigeliukselta tyrmäys ministeri Adlercreutzille: ”Kehitysapu ei kaipaa suojelua, vaan moottorisahaa”

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttajille selvät säännöt – ”Jos velvoitteita ei noudata, siitä seuraa sanktioita”

Hallitus panee kuriin holtittoman järjestöjen tukemisen – Rydman: Perussuomalaiset leikkaa toissijaisista menoista

Reijonen: Jakeluvelvoitepäätöksen jarruttaminen oli iso moka kokoomukselta ja muilta hallituskumppaneilta

Veronmaksajat: Kehysriihi toi tervetulleen korjauksen kotitalousvähennykseen – veronkevennykset tukevat kasvua

Kolumni: Uusiutuva turve olisi tarvinnut vain luku- ja kirjoitustaitoisia keskustan kansanedustajia

Nieminen tyytyväinen kehysriihen päätöksiin – työ talouden tasapainottamiseksi jatkuu

Hallitus uudistaa kotoutumispalvelut: Jatkossa maahanmuuttaja kotoutuu työn kautta ja kantaa enemmän vastuuta

”Historiallinen muutos” – yrittäjien eläkemaksut sidotaan jatkossa todellisiin tuloihin

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kolumni: Kaikki tietää

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Panaman paperit

Vuosikaudet Suomessa vellonut keskustelu venäläisten maakaupoista on viimein saavuttanut myös Ruotsin. Turvallisuuspalvelu Säpo haluaa vauhtia lainmuutoksiin, jotta valtakunnan turvallisuutta mahdollisesti uhkaavat maakaupat voidaan estää.

Vielä nykyisin ulkomaiden kansalaiset voivat Ruotsissa ostaa kiinteistöjä mistä hyvänsä, vaikkapa sotilaskohteiden välittömästä läheisyydestä. Keskustelu lainmuutoksen tarpeesta virisi, kun Expressen <a href="https://www.expressen.se/nyheter/ryske-affarsmannen-ager-tomt-vid-muskobasen/">julkaisi</a> tammikuun alussa jutun siitä, kuinka venäläinen, Kremliä lähellä oleva liikemies oli ostanut rantatontin Tukholman saaristosta.
Venäläismiehen tontilta on suora näköyhteys Muskön kallioon louhitun, huippusalaisen laivastotukikohdan sisäänkäynnille. Muskössä pitää majaa myös Ruotsin merivoimien esikunta. Tapausta on Ruotsin mediassa verrattu Airiston Helmen kiinteistöomistuksiin Turun saaristossa.
Säpo huolissaan vakoilusta
&#8211; Tiedustelutietojen kerääminen on mahdollista, jos vihamieliset valtiot omistavat kiinteistöjä Ruotsin turvallisuuden kannalta tärkeiden alueiden läheisyydessä, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/efter-ryska-markkop-i-finland-sapo-vill-se-lagandring-i-sverige">sanoo</a> Säpon tiedottaja Fredrik Hultgren-Friberg.
Svenska Dagbladetin mukaan venäläisten maakaupat Suomessa ovat viimeisen parin vuoden aina ”lisääntyneet dramaattisesti”. Suomi kiristi kiinteistökauppoja koskevaa lainsäädäntöä vuonna 2022.
Ruotsin hallitus päätti viime kesänä teettää selvityksen siitä, millainen valtion kontrollijärjestelmä kiinteistökauppoihin maassa tarvitaan. Selvityksen on oltava valmis viimeistään helmikuussa 2024.

Turvallisuuspoliisi Säpo huolissaan Venäjän vakoilusta: Ulkomaalaisten kiinteistökauppoja halutaan suitsia myös Ruotsissa

Euroopan parlamentti päätti torstaina ns. Panaman paperit -tietovuotoa selvittävän tutkintavaliokunnan kokoonpanosta. Valiokuntaan tulee kuulumaan 65 jäsentä ja sen toimikausi on 12 kuukautta. Suomalaisista europarlamentaarikoista valiokuntaan valittiin porvoolainen Pirkko Ruohonen-Lerner (ps, ECR) ja Hämeenlinnasta kotoisin oleva Sirpa Pietikäinen (kok, EPP). 

Uuden PANA-valiokunnan tehtävänä on tarkastella väitteitä rahanpesuun, veronkiertoon ja veropetoksiin liittyvien EU-sääntöjen rikkomisesta.
&#8211; Olen tyytyväinen, että saan jatkaa Euroopan parlamentissa veronkierron vastaista toimintaani, kertoo Pirkko Ruohonen-Lerner, joka on vaikuttanut viimeisen vuoden aikana erikoisvaliokunta Taxessa.
Taxe-erikoisvaliokunta perustettiin kansainväliseen veronkiertoon liittyvän Luxleaks-tietovuodon jälkeen. Taxen viimeinen kokous pidettiin kuluvan viikon tiistaina, jolloin äänestettiin veromietinnön tarkemmasta sisällöstä ja mietintö hyväksyttiin selkeällä ääntenenemmistöllä, 24 äänesti sen puolesta ja 15 vastaan tai tyhjää.
&#8211; Kilpailutilanne on kestämätön, jos veronkiertoon osallistuvan suuryrityksen veroprosentti on nolla ja samanaikaisesti kovenevassa kilpailussa sinnittelevät pienyritykset maksavat veroja 30-40 prosenttia tuloksestaan, Ruohonen-Lerner painottaa.
Uusi PANA-valiokunta sai alkunsa 2016 keväällä tapahtuneesta Panaman paperit -tietovuodosta, joka on huomattavasti laajempi kuin Luxemburgin vastaava tietovuoto oli.
&#8211; Tulen tekemään kaikkeni, jotta saamme luotua pienyrityksille reilun kilpailutilanteen, myös verotuksen saralla, lupaa Ruohonen-Lerner, joka siirtyi vuosi sitten Suomen eduskunnasta Euroopan parlamenttiin.

Ruohonen-Lerner “Panaman papereiden” tutkintavaliokuntaan

Suomen verohallinto vaatii Yleisradiota luovuttamaan Panaman tietovuotoon liittyvän aineiston. Onko pyyntöä ylipäänsä mahdollista toteuttaa? Jotta tähän kysymykseen saataisiin selvyys, on tarpeen ymmärtää se, millainen aineisto on kyseessä, missä se sijaitsee ja kuka sitä hallinnoi.

Panama-papereiksi ristitty tietovuotoaineisto on valtavan kokoinen. Se käsittää 11,5 miljoonaa Mossack Fonseca lakitoimistosta vuodettua dokumenttia, kooltaan yhteensä noin kaksi ja puoli teratavua. Joukossa on tietoja yli 200 000 veroparatiisiyhtiöstä ja –säätiöstä.
Tietomäärän suuruutta kuvastaa hyvin eräs <a href="https://nakedsecurity.sophos.com/2016/04/05/panama-papers-it-was-an-email-server-attack/">arvio</a>, jonka mukaan Panama-dokumenttien tulostamiseen tarvittaisiin noin 13 tonnia A4-paperia.
Tiedot vuodettiin useissa osissa saksalaiselle Süddeutsche Zeitung –lehdelle. Kun vuodon valtava tietomäärä paljastui lehdelle, se pyysi apua Yhdysvalloissa toimivalta tutkivien journalistien yhteenliittymältä ICIL:ltä. Se kävi toimeen, ja rakensi järjestelmän, jonka avulla tietomassaa oli mahdollista penkoa ilman syvällistä ohjelmointiosaamista.
Miten tämä tehtiin?
ICIL:n tietopalvelu- ja tutkimusyksikön päällikkö Mar Cabra <a href="http://www.datanami.com/2016/04/07/inside-panama-papers-cloud-analytics-made-possible/">kertoi</a>, että vuodettujen tietojen joukossa oli Mossack Fonseca –yhtiön sisäinen tietokanta sekä suuri määrä dokumentteja.
Tietokantojen tietoja kutsutaan strukturoiduksi dataksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tiedot ovat järjestettyä, taulukkomuotoista dataa. Tietokanta sisälsi tietoja muun muassa yritysten toimihenkilöistä, osakkaista ja välikäsistä. Cabran mukaan tietokanta oli journalistiryhmälle erittäin arvokas, mutta tietojen analysointia hidasti niin sanotun skeeman eli tietokantarakenteen puuttuminen. Eräs ICIJ:n työntekijä joutui käyttämään kuukausikaupalla aikaa siihen, että hän sai tietokannan tiedot hakukelpoiseen muotoon.
Vielä tätäkin vaikeammaksi osoittautui sturukturoimattoman datan analysointi. Tällaisella datalla tarkoitetaan erilaisia tiedostoja, kuten pdf- ja kuvatiedostoja sekä sähköposteja. Datan joukossa <a href="http://linkurio.us/panama-papers-how-linkurious-enables-icij-to-investigate-the-massive-mossack-fonseca-leaks/">oli</a> Le Monde –lehden mukaan 4,8 miljoonaa sähköpostia, 3 miljoonaa tietokantatiedostoa, 2 miljoonaa pdf:ää ja miljoona kuvatiedostoa.
OpenNews-uutisportaalin <a href="https://source.opennews.org/en-US/articles/people-and-tech-behind-panama-papers/">mukaan</a> ICIJ:n tekninen tiimi latasi tiedot ensin Amazonin pilvipalveluun. Tiedostot ja niistä tehdyt kopiot suojattiin VeraCrypt-ohjelmistolla. Viestiliikenteen salauksessa <a href="http://neo4j.com/news/panama-papers-digging-dirt-data/">käytettiin</a> PGP-, Hashmail-, Phreema- ja Signal-ohjelmistoja.
Vuodon tietoja oli muokattava useilla eri työkaluilla, jotta ne saataisiin käyttökelpoiseen muotoon. Tekstintunnistusta varten tiimi otti käyttöönsä 30-40 Amazon-yhtiön pilvipalvelusta vuokrattua palvelinta. Tunnistuksen jälkeen tiedot syötettiin indeksointiohjelmistoon, joka kykeni lukemaan erilaisia tiedostomuotoja kuten pdf:iä ja sähköposteja.
Varsinainen journalistien käyttöön tarkoitettu käyttöliittymä rakennettiin Project Blacklight –nimisellä ohjelmistolla. Tätä ohjelmistoa käytetään usein eri maiden kirjastoissa, mutta nyt se taivuteltiin journalistien käyttöön. Ohjelmistolla voi suorittaa rajattuja tietohakuja &#8211; esimerkiksi siten, että lyödään lukkoon tietty hakualue &#8211; esimerkiksi tietyt vuodet ja tietyn tyyppiset tiedostot &#8211; ja etsitään sitten kyseiseltä hakualueelta tiettyjen hakusanojen mukaan.
<h4>Edistyneet hakupalvelut</h4>
Kun data oli vihdoin saatu luettavaan muotoon, se siirrettiin uuteen tietokantaan. Tiimi käytti datamuunnosohjelmaa siirtääkseen tiedot Neo4j-tietokantaan. Tämä tietokanta kytkettiin Linkurious-visualisointiohjelmistoon. Nyt toimittajien käytössä oli työkalupari, jolla vuodetun datan erittäin monimutkaisia yhteyksiä oli mahdollista käydä läpi ilman ohjelmointitaitoja.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2016/05/linkg.jpg"><img decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-28280" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2016/05/linkg.jpg" alt="linkg" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2016/05/linkg.jpg 835w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2016/05/linkg-300x124.jpg 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2016/05/linkg-100x41.jpg 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2016/05/linkg-60x25.jpg 60w" sizes="(max-width: 835px) 100vw, 835px" /></a> 
Ylen toimittajat käyttivät 4.4.2016 esitetyssä <a href="http://areena.yle.fi/1-3179044">MOT-ohjelmassa</a> Linkurious-ohjelmistoa.
Blacklight-käyttöliittymään rakennettiin Google-haun tyyppinen nimihaku, jolla oli mahdollista etsiä esimerkiksi henkilöiden nimiä tietojen joukosta. Tavallisen nimihaun lisäksi toteutettiin joukkohaku. Tämän toiminnon avulla journalistien oli mahdollista rakentaa ensin syöttää hakukoneelle lista esimerkiksi oman maansa johtavista poliitikoista ja saada hakukoneelta vastaus siihen, esiintyykö joku listalla olevista henkilöistä Panama-datan joukossa. Lisäksi ns. proximity match –toiminnon avulla löydettiin henkilöitä, vaikka haettava nimi ei ollut täsmälleen sama datassa oleva nimi.
Neo4j-tietokannan yhteydessä on mahdollista käyttää edistynyttä Cypher-kyselykieltä, esimerkiksi näin: ”listaa sellaiset henkilöt, jotka ovat kahden kytköksen päässä Vladimir Putinista”.
<h4>Journalisteille linkki ja salasana</h4>
ICIJ valitsi yhteistyökumppaneita eri maiden uutistoimistoista. Käyttäjätunnukset jaettiin noin 400 journalistille ympäri maailman. Tunnusten luovutus oli Forbes-lehden <a href="http://www.forbes.com/sites/thomasbrewster/2016/04/05/panama-papers-amazon-encryption-epic-leak/?utm_campaign=ForbesTech&amp;utm_source=TWITTER&amp;utm_medium=social&amp;utm_channel=Technology&amp;linkId=23087770#1755b9c91df5">mukaan</a> hyvin yksinkertainen – toimittajalle luovutettiin käyttöliittymälinkki sekä satunnaisgeneraattorin muodostama salasana.
Tunnuksen saanut toimittaja avasi hänelle lähetyn linkin ja syötti salasanansa. Heti tämän jälkeen hänelle avautui mahdollisuus käydä läpi Mossack Fonsecan dataa.
Toimittajan oman tietokoneen ja ICIJ:n ylläpitämän palvelimen välinen yhteys on salattu hyvin yleisellä SSL-suojauksella. Tätä salaustapaa käytetään useimmissa verkkopankeissa, Suomessakin.
<h4>Verohallinto vaatii luovutusta</h4>
Suomen Verohallinto on vaatinut, että Yle ja aineistoa tutkineet toimittajat luovuttaisivat veroviranomaisille vuodetut asiakirjat ja toimituksellisen tausta-aineiston. Verottaja on myös uhannut tehdä kotietsinnän Ylen tiloihin, ellei yhtiö luovuta veroviranomaiselle sen vaatimia tietoja. Yle on kieltäytynyt aineiston luovuttamisesta lähdesuojaan vedoten.
Verohallinnon vaatimus on hyvin vaikea toteuttaa, koska Panaman tapauksen massiivinen aineisto on saavutettavissa ainoastaan verkkopalveluiden kautta. Ylen toimittajilla on pääsy tietojen katseluun, mutta heillä ei ole mahdollisuutta koko aineiston lataamiseen. Yle ei myöskään hallinnoi ohjelmistokokonaisuutta.
Tietojen luovutus tarkoittaisi käytännössä sitä, että Ylen toimittajien olisi luovutettava käyttäjätunnuksensa sekä salasanansa verohallinnolle. Tästä ei olisi kuitenkaan suurta iloa, koska ICIJ sulkisi kyseiset tunnukset heti, kun se saisi tiedon niiden luovuttamisesta.
&#8211; Me emme voi antaa käyttäjätunnuksia eteenpäin. Jos näin tehdään, pääsy evätään heti, Minna Knus-Galán toteaa Suomen Uutisille.
Panaman tietojen julkisuudesta ei päätä Yle vaan ICIJ. Niinpä on vaikea nähdä, miten verottajan vaatimus tietojen luovutuksesta voisi toteutua.
Verottajan arkea helpottanee se, että toimittajajärjestö ICIJ <a href="https://panamapapers.icij.org/20160426-database-coming-soon.html" target="_blank">on ilmoittanut</a> julkaisevansa 200 000 yrityksen tietoja sisältävän hakukelpoisen tietokannan 9.5.2016, siis noin viikon päästä.
Kaikkea mahdollista ei ole tarkoitus julkaista &#8211; pimentoon jäävät tilitiedot, passikopiot ja sähköpostiviestit. Niiden sijaan ICIJ lupaa paljastaa bulvaaniyritysten feikkijohtajien suojissa piileskelleet todelliset omistajat ja vallankäyttäjät.

Verohallinto vaatii Yleltä Panama-vuodon tietoja – mutta onko pyyntöön mahdollista suostua?

KOLUMNI | Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) kirjoittaa blogissaan Nordean vastuusta veroparatiisiskandaalissa. 

Rikoslain mukaan avunannossa on kysymys rikoksen tapahtumisen edistämisestä neuvoin ja toimin.
Lakitermi tuli tänään mieleeni seuraillessani Panama-vuodon uutisointia. Tarkempia tietoja veronkierrosta tihkuu sisään tunneittain, mutta jo nyt tiedetään, että Nordealla on ollut lusikkansa sopassa.
Ylen mukaan Pohjoismaiden suurin pankki on perustanut asiakkailleen satoja veroparatiisiyhtiöitä. Näiden yhtiöiden johdossa on ollut bulvaaneja, jotka ovat peittäneet oikeat rahamiehet.
Uutiset eivät tulleet yllätyksenä.
Viime vuonna Nordea sai Ruotsin viranomaisilta varoituksen ja 5,4 miljoonan euron sakon rahanpesua koskevien sääntöjen rikkomisesta. Tällöin viranomaiset arvioivat, että pankilla on merkittäviä puutteita rahanpesun estämisessä. Myös vuonna 2013 Nordeaa on sakotettu samantyyppisistä rikkomuksista.
Sain pari viikkoa sitten Euroopan parlamentin verovaliokunnassa mahdollisuuden kysyä Nordean edustajalta toimenpiteistä, joihin pankki on ryhtynyt näiden puutteiden paljastuttua.
Pankin edustaja puhui ympäripyöreitä, mutta lupasi tarkemman kirjallisen vastauksen. Odottelin päivän, pari. Viikko kului. Ei vastausta.
Yllättäen sitten tänään tuli vastaus.
Paljon on kuulemma tehty, on nimitetty ihmisiä ja kiristetty valvontaa. Ei niin mitään ongelmaa.
Kertomatta vastauksessa jäi, että pankki itse tarjoaa asiakkailleen keinotekoisia yritysrakennelmia, jotka ovat tyypillisiä sekä rahanpesussa että veronkierrossa.
On syytä uskoa, että Nordea ei ole ainoa pankki, joka omalla toiminnallaan edesauttaa veronkiertoa.
Nyt kun Panama-vuoto on antanut kättä pitempää väitteiden tueksi, jätin tänään komissiolle kirjallisen kysymyksen koskien pankkien avittamaa veronkiertoa.
Kysyin yhtä asiaa:
Miten komissio aikoo puuttua veronkiertoa edistävien pankkien toimintaan?
PIRKKO RUOHONEN-LERNER

Ruohonen-Lerneriltä kysymys komissiolle – pankkien rooli veronkierrossa on selvitettävä