Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan

Purra: Suomi nousee työllä, vastuunkannolla ja horjumattomuudella – ”Vippaskonsteja ei ole”

Perussuomalaisten Suomeksi kiitos -kielikampanja käynnistyy tänään

Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokous – katso suora lähetys

Hyviä talousuutisia Euroopasta: Keskuspankilta positiivinen kasvuennuste jo toista kertaa peräkkäin ja Suomen luottoluokitus pysyy ennallaan

Hallituksen sote-korjaukset saavat kiitosta väliraportissa – Sillanpää: ”Oppositio levittää propagandaa sotepalveluiden romahtamisesta”

Elinkeinoministeri Puisto: Työ turpeen puolesta etenee

Suomen Moody’s-luottoluokitus säilyy ennallaan – Purra kommentoi: ”Arvio antaa selvän viestin, että hallitus on tehnyt oikeita toimia”

Milan Jaff karkotettiin Suomesta – ”Tervemenoa”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle

PS 15/2013

Miten perussuomalaisten oma sote-malli on parempi kuin hallituksen malli?
&#8211; Emme ole sitoneet kuntauudistusta ja sote-ratkaisua toisiinsa, kuten hallitus on tehnyt. Keskitymme pääasiaan eli so­siaali- ja terveyspalveluiden uudistami­seen. Tämän vuoksi kuntien ei tarvitse lopettaa itseänsä sote-uudistuksen takia. Ne voivat tehdä kuntaliitoksia jos halu­avat, mutta sote-uudistus ei pakota niitä siihen, palveluskunta-ohjelman työryh­män vetäjä, kansanedustaja Pirkko Mat­tila kertoo.
&#8211; Lähtökohtana on suomalainen ihmi­nen. Hänen vuokseen pitää lähidemo­kratia turvata ja peruskunnat säilyttää. Ne asiat, jotka vaativat leveämpiä harti­oita, hoidetaan kuntien yhteistyön avulla. Tämä onkin peruskunta-piirikuntamal­li, työryhmän jäsen Reijo Tossavainen kertoo.
Ryhmän kolmas jäsen Hanna Mäntylä painottaa, että ps-malli lähtee kuntalai­sen tarpeista.
&#8211; Perusterveydenhuollon, erikoissai­raanhoidon ja sosiaalitoimen toiminto­ja tuodaan lähemmäs toisiaan. Mallimme vähentää byrokratiaa ja helpottaa viran­omaisten välistä yhteistyötä. Tällä tavoin saavutetaan paitsi parempaa palvelua, myös huomattavia säästöjä, työryhmän kolmas jäsen, kansanedustaja Mäntylä painottaa.
Peruskunta-piirikuntamalli järjestää sosiaali- ja terveysalan palvelut uudel­la tavalla. Ne kattavat jopa noin 60 pro­senttia kuntien menoista. Sen vuoksi yh­teistyön tehostaminen voi myös säästää rahaa. Vaikeuksissa oleva kuntien pe­rusterveydenhuolto yhdistetään erikois­terveydenhuoltoon, joka voi paljon pa­remmin. Tähän voidaan yhdistää myös sosiaalihuollon tehtäviä, jos näin eri puo­lilla maata halutaan.
<h4>Joustavampi kuin keskustan malli </h4>
Miten tämä malli poikkeaa keskustan pe­ruskunta-maakuntamallista?
&#8211; Meidän mallimme on joustavam­pi kuin keskustan malli, jossa palvelui­den järjestäminen on sidottu maakun­taan. Piirikunta voi olla pienempi kuin maakunta. Se toimii luontevilla yhteistoi­minta-alueilla. Esimerkiksi Etelä-Savos­sa luontevia alueita ovat Savonlinnan ja Mikkelin seudut, jotka muodostavat kai­kessa toiminnassa omat kokonaisuuten­sa, Tossavainen kertoo.
&#8211; Piirikunnan hoidettaviksi annetaan ensin perusterveydenhuolto ja erikois­terveydenhuolto, jotka yhdistetään toi­siinsa. Suomessa kuntien järjestämä pe­rusterveydenhuolto on ollut suurimmissa vaikeuksissa, kun sen sijaan sairaanhoito­piirien järjestämä erikoisterveydenhuol­to toimii suhteellisen hyvin. Yhdistämäl­lä annamme suuremmat mahdollisuudet myös perusterveydenhuollolle, Tossavai­nen kertoo.
<h4>Perus- ja erikoisterveydenhuollon yhdistäminen säästää rahaa </h4>
Terveyskeskuksiin on ollut vaikeaa saa­da lääkäreitä. Yhteistyössä suurempi­en sairaaloiden kanssa on ollut ongelmia, mikä tuottaa ylimääräisiä kuluja.
&#8211; Erikoisterveydenhoidon kunnille lä­hettämät laskut ovat liian isoja, myös Pirkko Mattila toteaa.
&#8211; Perusterveydenhuollossa on nuoria ja ulkomaalaisia lääkäreitä. Kun potilaan oi­reista ei saada selvyyttä itse heti, hänet lähetetään helposti uusiin tutkimuksiin erikoissairaanhoidon puolelle. Ihmisiä pompotellaan turhaan sairaalasta toiseen. Tämä tuo ylimääräisiä kuluja. Kun eri­kois- ja perusterveydenhuolto yhdiste­tään, se parantaa vastaanottolääkäreiden ja erikoislääkäreiden yhteistyötä. Kun ra­hoituskin virtaviivaistetaan, se parantaa perusterveydenhuollon mahdollisuuksia, Tossavainen tuumailee ja jatkaa:
&#8211; Koska monella alueella myös sosiaa­liset ongelmat liittyvät terveyden ongel­miin esimerkiksi ikääntymisen vuoksi, voisi jatkossa myös vaativampi sosiaali­työ yhdistää piirikuntien tehtäväksi, jos alueella niin parhaaksi nähdään. Myö­hemmin piirikuntiin voitaisiin yhdistää muut peruskuntaa laajemman väestöpoh­jan palvelut, kuten esim. työvoimapalve­lut, ammatillinen koulutus, pelastustoi­mi, lupa-asioita, seudullinen maankäytön suunnittelu ja edunvalvonta, Tossavainen kaavailee.
<h4>Suurkunta hämärtää paikallisdemokratiaa </h4>
Perussuomalaiset muistuttavat, että pe­ruskuntien säilyttäminen takaa sen, että päätöksentekijä tuntee alueen ihmiset ja elämän.
&#8211; Suurissa kuntaliitoksissa tämä on jo hämärtynyt. Kouvolassa eräs Valkealan koulun johtaja kertoi, että ennen kun­taliitosta hän saattoi sopia asioista kun­nanjohtajan kanssa heti. Oli vain yksi virkaporras. Kuntaliitos toi kolme uutta hallintoporrasta ja 10 minuutin tapaami­nen kaupunginjohtajan kanssa pitää vara­ta kuukautta aiemmin, Tossavainen ker­too.
Tossavaisen mukaan piirikuntamalli säästää myös rahaa, vaikkei kuntia välttä­mättä yhdistetäkään.
&#8211; Tilastot kertovat lahjomattomasti, että pienet kunnat järjestävät palvelun­sa tehokkaasti ohuella organisaatiolla. Iso kunta käyttää palveluihinsa noin 20 pro­senttia enemmän rahaa asukasta kohti. Hallituksen linjaus, että iso kunta on pa­ras ja tehokkain, ei pidä paikkaansa. Siitä huolimatta se yrittää myös sote-uudistuk­sen varjolla painostaa kuntia yhteen, Tos­savainen toteaa.
Myös kuntayhtymien kuluja täytyy karsia
Pirkko Mattilan mukaan myös kuntayh­tymistä koituu omia kulujaan. Ne eivät ole täydellisiä ja niiden kustannusraken­teita pitää tarkastella kriittisesti. Toimin­tamalleja pitää pystyä uudistamaan niin, että kulut pienentyvät.
&#8211; Säästöä syntyy, kun haetaan leveämpiä hartioita aina harvinaisemmissa ja taval­lista kalliimmissa hoidoissa, Mattila pai­nottaa.
Erikois- ja perusterveydenhuollon yh­distäminen on jo yksi keino. Tehostamista edellyttää jo ensi vuonna voimaan tuleva sairaanhoitodirektiivi, jonka mukaan po­tilas saa valita hoitopaikkansa itse. Ruot­sissa on vastaava järjestelmä ollut jo vuo­sia käytössä. Samalla sairaalat voivat ottaa potilaita aina ulkomaita myöten. Mutta oman kunnan potilaat ovat hoidossa aina etusijalla. Mattilan mukaan tätä pitääkin tarkkailla jatkossa, siitähän ei ole vielä kokemusta, etteivät ulkomaiden maksul­liset potilaat mene oman kunnan potilai­den ohi, vaikka asia onkin lakiin ihan hy­vin kirjattu.
Entä vähentääkö uudistus byrokrati­aa kunnista? Hallitushan pyrkii vähentä­mään kokonaisia kuntia.
&#8211; En näe byrokratiaa sinänsä ongelma­na: on lakeja, jotka vaativat byrokraatteja. Päivähoitajat, opettajat ja sosiaali- ja ter­veydenhuollon työntekijät tekevät ihan oikeaa työtä. Kunnat toteuttavat siinä val­tion hyvinvointitehtäviä. Kun sote-palve­lut vievät kuntien menoista 60 prosenttia, minua hämmästyttääkin, miksei arvoste­ta sitä 40 prosenttia, mitä kunnat tekevät. Siinä on sivistystoimi ja esimerkiksi kaa­voitus, Mattila muistuttaa.
Mattilan mielestä jatkossakin tarvitaan maaseutumaisia kuntia ja maakuntia. Hän kannattaa Pudasjärven esitystä, jon­ka mukaan metropolimallin ohella olisi myös harva-malli harvaan asutuille seu­duille, joiden kunnat ovat pinta-alaltaan suuria.
Kriisikunnat ovat sitten oma lukunsa.
&#8211; Minäkin kannatan kriisikuntamenette­lyä. Kuntien pitää kyetä tehostamaan toi­mintaansa, Mattila painottaa.
Mattila moittii hallituksen kovaa kun­tapainostusta: kun kunnat odottavat ensi huhtikuussa annettavaa esitystä sotealue­laista ja osa suunnittelee kuntaliitoksia jo nyt, kunnat eivät ehdi suunnitella elinkei­nopolitiikkaansa lainkaan, kun aika me­nee liitoshuoliin.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://www.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-152013/">Perussuomalainen 15/2013</a> -lehdessä.

Perussuomalaisten sote-malli: Palvelut pidetään lähellä

Sateinen aamu Helsingissä. Kaupungintalolle on kerääntynyt sa­takunta ihmistä kuulemaan kansainvälisen Open Society Foundations -tutkimusryhmän <a href="http://www.opensocietyfoundations.org/sites/default/files/somalis-helsinki-20131121.pdf" target="_blank">analyysia</a> siitä, mikä on somalien tilanne tässä kau­pungissa.
Läpeensä velkaantuneen Helsingin kaupunginjohtaja, kokoomus­lainen Jussi Pajunen avaa tilaisuuden. Puheesta puskevat läpi termit ”moninaisuus”, ”tiivis yhteys” ja ”muiden maiden tekemien virheiden välttäminen”. Pajusen puheen perusteella voisi luulla, että kotoutumi­nen sujuisi valtakunnan pääkaupungissa mallikkaasti, ja että tulevai­suus olisi mennyttä parempi.
Mutta somaliyhteisön asiat eivät ole hyvin. Kädessäni oleva raport­ti puhuu rujoa kieltään siitä, mihin tilanteeseen kaupungin yhteisö on ajautunut. Tutkimusryhmän esiin nostamat koulutusta ja työllisyyttä kuvaavat tilastotiedot ovat rajuja:
Työikäisistä somalinaisista on töissä 13 prosenttia &#8211; siis joka kah­deksas. Miesten luku on hieman parempi, mutta silti: vain joka nel­jäs työikäisistä käy töissä. Yrittäjiksi on työikäisistä miehistä ryhtynyt prosentin puolikas. Naisista pyöreä nolla.
Tutkimuksen ehkä kaikkein hätkähdyttävin kohta löytyi koulu­tusta käsittelevästä osasta: Helsingin alueen yliopistoissa ei tutkimuk­sen mukaan opiskele ainoatakaan somalia.
Ensimmäiset somalit rantautuivat Suomeen yli 20 vuotta sitten. Miksi tilanne on yhä näin kehno? Ja mitä sille voidaan tehdä?
Kotoutumista on tutkittu paljon. Sen pääperiaatteista ollaan varsin yksimielisiä &#8211; kielitaito ja työ nopeuttavat kotoutumista. Ja nii­den puute vastaavasti hidastaa sitä.
Kielikoulutuksen lisääminen vaatisi rahaa, mutta valtiolla ja kunnilla on niin valtavat säästöpaineet, että uusia menoja on turha esittää. Ja huonossa suhdanteessa työmarkkinatkaan eivät vedä.
Ratkaisuksi tarjotaan usein sitä, että kaupungin tulisi työllistää pako­laistaustaisia ihmisiä enemmän. Sekä vielä järeämpänä toimena sitä, että työpaikkoja pitäisi kiintiöidä etnisin perustein. Voidaanko näin toimia?
Harva olisi valmis palauttamaan Kevan väistynyttä toimitusjohta­jaa Merja Ailusta takaisin työhönsä, johon hänet oli alun perin nos­tettu keskustan poliittisen läänityksen ansiosta, ohi pätevämpien haki­joiden. Poliittinen läänitys ei ollut kestävä syy palkkauspäätöksiin – ja aivan yhtä heikko syy olisi etnisin perustein tehty läänitys. Työpaikko­jen jakaminen toissijaisin perustein on yksiselitteisesti väärin.
Osf-ryhmän raportti kertoo lukuisista muistakin somaliyhteisöä riivaavista ongelmista. Nuorten identiteettikriisi kahden kulttuurin välissä, syrjintäkokemukset, koulupudokkuus ja naisten huono ase­ma ovat niistä päällimmäisiä. Somaliäideistä puolet on yksinhuoltajia. Keskimääräinen lapsiluku on neljä.
Ei kovin hyvältä näytä. Mikä sitten auttaisi?
Vastaus tuskin löytyy mahdollisimman suurta erilaisuutta koros­tavien ”moninaisuus” tai ”monikulttuurisuus”-käsitehirviöiden takaa &#8211; ne kun ovat vain omiaan alleviivaamaan sitä, että maahanmuuttajat poikkeavat muista. Harva työnantaja kuitenkaan haluaa työntekijöil­tään erilaisuutta. He haluavat ennustettavasti käyttäytyviä, tehokkai­ta työntekijöitä. Ja edelleen on erittäin vaikeaa ymmärtää, miksi Afri­kan sarvea vuosisatoja hallinnut somalikansa on ylipäätään alistunut täkäläisen humanistipoppoon erilaisuusobjekteiksi. Ehkei kannattaisi.
Raportin lukujen valossa olisi mielestäni rehellistä todeta, että nykyisenkaltainen kotouttamisstrategia ei toimi, ja kotoutuminen on suurimmalta osin epäonnistunut. Ne virheet, joita kaupunginjohtaja Pajunen sanoi tehdyn muualla, on nyt toistettu täällä.
Viime kädessä ainoa tapa saavuttaa kantaväestön hyväksyntä on työl­listyä laajassa mittakaavassa. Jos tähän joskus päästään, monet muut ongelmat asettuvat siedettävämmälle tasolle.
Kaiken ytimessä on työ. Niin keinona kuin tavoitteenakin. On uu­rastettava, jotta pääsisi lopulta töihin. Sellainen on tämän päivän maa­ilma.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://www.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-152013/">Perussuomalainen 15/2013</a> -lehdessä.

Turkkila: Kotoutumisen kommervenkit