Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

rokotetutkimus

Suomessa on aloitettu jo keväällä 2020 koronarokotteen kehittäminen. Rokote on tarkoitettu annosteltavaksi nenäsumutteena. Kansanedustaja Arja Juvonen ihmettelee, miksi tälle yhteiskunnan kannalta äärimmäisen tärkeälle rokotevalmisteelle ja Suomen potentiaaliselle vientimenestykselle ei ole vielä myönnetty valtion rahoitusta.

Rokote perustuu Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa tehtyyn tutkimustyöhön. Yliopistot ovat mukana Rokote Laboratories Finland -yrityksessä perustajina ja omistajina. 
&#8211; Helsingin Sanomien tietojen mukaan yritys käy useiden tahojen kanssa neuvotteluja toiminnan rahoituksesta. Yrityksen tavoite on tuottaa äärettömän tärkeä rokotevalmiste yhteiskunnan käyttöön. Suomessa rokotustahti matelee edelleen, kun tilattuja rokotteita ei ole toimitettu sovitussa aikataulussa. Yhteiskuntamme edun nimissä hallituksen pitäisi nyt osoittaa tarvittava rahoitus, jolla kotimainen rokotetuotanto saadaan käyntiin, kansanedustaja Arja Juvonen esittää. 
Kansallinen rokotetutkimus ja -tuotanto palauttaisi Suomen innovoijaksi ja toisi vientituloja sen sijaan, että Suomi joutuu ostamaan omatkin rokotteensa ulkomailta.
”Uusi Nokia voi olla käsissämme”
&#8211; On Suomen etu nyt ja tulevaisuudessa, että toimimme etulinjassa ja parannamme huoltovarmuutta liittyen rokotetoimintaan. Vuonna 2003 alasajettu rokotetuotanto on mahdollista nostaa ylös, ja erilaiset kokeilut ja uudet innovaatiot mahdollistavat myös kansainväliset markkinat. Koronarokotteen onnistunut kehittäminen kotimaassa on positiivisin uutinen pitkään aikaan liittyen koronaepidemiaan. Kyseessä on myös kansainvälisesti tärkeä asia. ”Uusi Nokia” voi olla käsissämme, Juvonen sanoo.
Rokotteen ovat kehittäneet akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala, professorit Kalle Saksela (kuvassa) ja Kari Alitalo sekä diplomi-insinööri Pasi Kemppainen. Professoreiden mukaan nenän kautta annosteltu rokote näyttäisi antavan antavan laajemman immuunivasteen kuin lihakseen pistetty rokote.
Juvonen on jättänyt myös toimenpidealoitteen rahoituksen turvaamisesta kotimaisen rokotetuotannon käynnistämiseksi.
&nbsp;

Kotimaisesta nenäsumutteena annettavasta koronarokotteesta voisi tulla vientimenestys – Juvonen: ”Missä viipyy valtion rahoitus?”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt kirjallisen kysymyksen siitä, miksi valtio ei rahoita suomalaisen koronarokotteen tutkimusta. Tällä hetkellä suomalaisia rokotetaan EU:n yhteishankinnan kautta ostetuilla rokotteilla ulkomaalaisilta suurilta lääkeyhtiöiltä, mutta suomalaiseen tutkimukseen ei rahoitusta heru.

Suomessa on kehitteillä kaksi koronarokotetta, joista etenkin nenäsumuterokote on osoittanut lupaavia tuloksia jo eläinkokeissa. Sumutetta päästään todennäköisesti kokeilemaan ihmisillä kesällä. Useat tutkijat ovat kertoneet, että paremmilla resursseilla kokeilut olisivat jo paljon pidemmällä. Ihmiskokeet edellyttävät kuitenkin huomattavaa rahoitusta, ja ilman rahoitusta tutkimuksen eteneminen on hidasta.
&#8211; Suomalaisen innovaation, nenäsumuterokotteen, on todettu antavan eläimillä huomattavasti tehokkaamman suojan koronavirukselta kuin perinteiset lihakseen pistettävät rokotteet. Injektoitavan rokotteen sijaan nenäsuihkeena annettava kerta-annos riittäisi suojaamaan koronavirustartunnalta, sanoo kansanedustaja Ari Koponen.
Sumutteen lisäksi Suomessa on kehitteillä myös toinen rokote, jonka pitäisi olla tehokas ja turvallisempi kuin nykyiset koronarokotteet. Uuden rokotteen on havaittu antavan suojaa koronatartunnalta eikä pelkästään viruksen aiheuttamalta taudilta. Tämä estäisi oireettomien henkilöiden välittämät koronatartunnat. Vasta ihmiskokeet kuitenkin näyttävät, miten eläinkokeiden ennustamat hyödyt toteutuvat. Rokote onkin jo valmis viimeisen vaiheen testaamiseen ihmiskokeilla.
Miksi valtio ei tue tärkeää hanketta?
Koposen mielestä on kummallista, että valtiolta ei tipu rahaa hankkeeseen, jonka luulisi olevan tällä hetkellä prioriteettilistan kärjessä. Sen sijaan rokotteet hankitaan ulkomailta ja rahat menevät ulkomaalaisten lääkeyhtiöiden taskuihin, kun rokotetta voitaisiin tuottaa myös kotimaisesti.
&#8211; Vaikka valtio on ollut kiinnostunut ja kannustanut rokotteen kehittämisessä, tämä ei näy rahoittamisen muodossa. Kotimainen rokote ja sen tuottaminen toisi suomalaisille työpaikkoja, huoltovarmuutta, verotuloja ja omavaraisuutta. On vaikea käsittää, miksei valtio halua tukea suomalaista innovaatiota, josta olisi suuri hyöty meille monella eri mittapuulla, Koponen ihmettelee.
Rokotteen tuottaminen Suomessa olisi myös verrattain edullista. Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan perustamassa Finvectorissa voitaisiin valmistaa koronarokotetta kotimaisesti koko Suomen väestölle ja tarvittaessa myös koko Pohjoismaiden tarpeisiin. Onnistuneelle rokotevalmisteelle olisi varmasti kysyntää Pohjoismaiden ulkopuolellakin. Lisäksi omavarainen rokotevarasto olisi myös merkittävä osa Suomen huoltovarmuutta tulevien pandemioiden varalle.
Huoltovarmuus on Suomen yhteinen asia
Rokotehanketta on rahoitettu aiemmin Suomen Akatemian 1,7 miljoonan euron tutkimusrahoituksella. Nyt lisärahoitusta on tarjonnut Sakari Alhopuron säätiö. Säätiö pitää suomalaista rokotetutkimusta erittäin merkittävänä pandemian taltuttamiseksi. Säätiön tavoitteena on myös turvata Suomessa tehtävän tutkimuksen jatkuminen myös tulevaisuudessa.
&#8211; On tuskastuttavaa seurata, miten olemme turhan usein liian sinisilmäisiä emmekä osaa vetää kotiinpäin meille tärkeissä asioissa. Kuka muu meitä auttaa ja vie eteenpäin, jos emme me itse? Huoltovarmuus kriittisillä aloilla on pistettävä kuntoon, ja se ei saa olla hallitus-oppositioasia, vaan Suomen yhteinen asia, Koponen päättää.
&nbsp;

Suomalaisrokotteiden kehittäminen etenee hitaasti – Koponen: ”Kuka muu meitä auttaa, jos emme me itse?”