Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Tavio Kiovassa: Suomi tukee Ukrainan väestönsuojarakentamista – suomalaisilla yrityksillä vahva osaaminen

Työperäisten oleskelulupahakemusten määrä yhä laskusuunnassa

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Strandman: Aikuisen velvollisuus on rajata lapsen ja nuoren sosiaalisen median käyttöä

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

STEP

Komission ehdottama strategisten teknologioiden kehysväline STEP nostaisi EU:n budjettia ja Suomen EU-jäsenmaksuosuutta sekä jättäisi suomalaiset toimijat viiden miljardin euron lisärahoituksen ulkopuolelle. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner suhtautuu kriittisesti komission ehdottamiin budjettilisäyksiin, joissa Suomelle jäisi maksajan ja sivustakatsojan rooli.

Euroopan unionissa keskustellaan parhaillaan EU:n budjetin eli monivuotisen rahoituskehyksen 2021-2027 välitarkastelusta. Osana talousarvion tarkastamista on komission kesäkuussa 2023 antama esitys Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineestä. Välineen tarkoitus on tukea Euroopan johtoasemaa kriittisten teknologioiden alalla.
Kehysvälineen on määrä tehostaa nykyisten EU:n rahoitusvälineiden hyödyntämistä, jotta rahoitustuki voidaan ottaa käyttöön nopeammin. Tämä puolestaan edistää yritysten investointeja. Kehysväline mahdollistaa myös olemassa olevan rahoituksen kohdentamisen niihin teknologian aloihin, jotka ovat keskeisen tärkeitä Euroopan kilpailukyvyn kannalta.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti esityksen tärkeyttä myös syyskuussa pitämässään &#8221;Unionin tila&#8221; -puheessaan todeten, että ”EU:n teollisuuspolitiikka edellyttää myös yhteistä eurooppalaista rahoitusta”.
Suomi saisi vain maksaa
Osana esitystä komissio ehdottaa yhteensä 10 miljardin euron lisärahaa eri EU-ohjelmiin vuosille 2024-2027. Tämä tarkoittaisi, että Suomen EU-jäsenmaksu nousisi keskimäärin noin 41 miljoonaa euroa vuodessa kyseisen ajanjakson aikana.
Innovaatiorahastolle komissio ehdottaa viiden miljardin euron lisärahoitusta. Tämä ei olisi komission ehdotuksen mukaan suomalaisten toimijoiden haettavissa, sillä innovaatiorahaston STEP-lisärahoituksen hyödyntäminen rajattaisiin jäsenvaltioihin, joiden bruttokansantuote on alle EU:n keskiarvon.
Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) suhtautuu kriittisesti komission ehdottamiin budjettilisäyksiin. Hän toimi STEP-välinettä koskevan lausunnon varjovalmistelijana työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa.
– Läpi mennessään komission esitys merkitsisi, että Suomelle jäisi sivustakatsojan ja maksajan rooli, kommentoi Ruohonen-Lerner.
Rahoitus hoidettava olemassa olevista varoista
Ruohonen-Lerner ei sinällään vastusta esityksen tavoitteita.
– EU:n kilpailukyky strategisten teknologioiden alalla on tärkeää, mutta välineen rahoitustarpeet tulisi hoitaa jo olemassa olevien varojen uudelleenkohdennuksilla, toteaa Ruohonen-Lerner.
Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta hyväksyi lausuntonsa 2. lokakuuta äänin 35 puolesta, 5 vastaan, 4 tyhjää. Seuraavaksi asia etenee budjetti- ja teollisuusvaliokunnan käsittelyyn. Täysistunnon on määrä äänestää asiasta myöhemmin lokakuussa.
&nbsp;

Uusi väline uhkaa nostaa Suomen EU-jäsenmaksuosuutta entisestään – ”Suomelle jäisi sivustakatsojan rooli”