Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

susiasetus

Euroopan komissio tiedotti eilen esittävänsä suden suojelutason alentamista tiukasti suojellusta eläinlajista suojeltujen eläinten listalle. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula on ilmoituksesta äärimmäisen iloinen ja pitää sitä tärkeänä suden kannanhoidollisen metsästyksen kannalta.

&#8211; Suden tarpeettoman tiukka suojelu tilanteessa, jossa kannat ovat kasvaneet ja ongelmat lisääntyneet, on ollut täysin järjetöntä. Suojelutason alentaminen on oikea päätös, Jenna Simula kommentoi komission tiedotetta.
Vaikuttamistyö jatkuu edelleen
Hallitus on aktiivisesti vaikuttanut suden suojelutason muuttamiseksi jo kesäkuusta lähtien, ja vaikuttamistyö jatkuu edelleen samalla, kun kansallisia toimia valmistellaan suurpetojen metsästyksen turvaamiseksi.
&#8211; Suurpetojen metsästyksen turvaaminen on tärkeä hallitusohjelmakirjaus, jota viedään määrätietoisesti eteenpäin. Se vaatii niin EU-vaikuttamista kuin myös kansallisia toimia, Simula sanoo.
Eteen tulevia esteitä ei ole kavahdettu
Susiasetus tuli voimaan 8. joulukuuta, minkä myötä Suomen riistakeskus voi myöntää kaatoluvat 28 sudelle. Simula kannustaa metsästäjiä hakemaan kyseisiä sudenkaatolupia ja muistuttaa, että viime keväänä muutettiin metsästyslain niin kutsuttua susipykälää, jotta luvat eivät kaatuisi mahdollisiin valituksiin.
&#8211; Emme ole kavahtaneet eteen tulevia esteitä, vaan jatkamme määrätietoisesti töitä, jotta niin sutta, ilvestä kuin karhuakin voidaan metsästää kannanhoidollisesti, Simula lupaa.

Komissio esittää suden suojelutason alentamista – Jenna Simula: ”Merkittävä uutinen suomalaiselle metsästykselle”

Metsästys on ensimmäistä kertaa kirjattuna nykyisessä hallitusohjelmassa. Metsästys onkin arvokas osa suomalaista elämäntapaa. Hallitus tunnustaa metsästyksen yhteiskunnallisen merkityksen ja samalla ilmoittaa halunsa turvata metsästyksen tulevaisuuden. Hallitusohjelma torjuu metsästyksen ja luonnonsuojelun välistä vastakkainasettelua, eikä sen myötä metsästysmahdollisuuksia kavenneta perusteetta esimerkiksi luonnonsuojelualueilla.

Metsästäjien tekemä riistanhoitotyö on tärkeä osa luonnonsuojelua, joka parantaa luonnon monimuotoisuutta. Vastuullinen ja kestävästi toteutettu metsästys on riistakannan hoitoa. Metsästyskortin lunastaa Suomessa vuosittain noin 300 000 ihmistä. Väkilukuun suhteutettuna määrä on korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on yksi näistä metsästyskortillisista.
&#8211; Metsästäjät tekevät arvokasta työtä myös suurriistaan liittyvässä virka-aputoiminnassa. Tämä ns. SRVA-toiminta antaa poliisille virka-apua suurriistakonflikteissa, kuten esimerkiksi hirvieläinten ja suurpetojen kolaritilanteissa. Tämän toiminnan tulee jatkua, ja siksi on tärkeää, että eduskunnassa reagoidaan kasvaviin suurpetokantoihin, sanoo Strandman.
Petokannat kasvaneet liian suuriksi
Strandmanin mielestä sekä EU:n että kansallisen edunvalvonnan ja lainvalmistelun tulee turvata myös suden, karhun ja ilveksen metsästys. Jo aloitettua työtä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi tulee jatkaa eduskunnan päätöksen mukaisesti.
&#8211; Viime päivinä karhujen ja ilvesten metsästykseen liittyen on tullut esiin perustelematonta lupien epäämistä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa elää noin 2 500 yli vuoden ikäistä ilvestä. Arvion mukaan ilveskanta on kasvanut. Karhukanta on noin 1 800 yksilöä ja susikanta 40-45 perhelaumaa, mikä tarkoittaa reilua 300 sutta. Nämä lukemat ovat Suomen luontoon liian korkeita, ja tämän vuoksi meillä tulee harjoittaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä.
Metsästysharrastuksen on saatava jatkua
Maa- ja metsätalousministeri on antanut susiasetuksen, jonka mukaan metsästykseen saa myöntää enintään 28 suden poikkeusluvan. Lisäksi Suomen Riistakeskus voi myöntää luvan tapauskohtaisen harkinnan perusteella &#8211; myös kannanhoidollisella perusteella. Strandman muistuttaa metsästämisen syistä:
&#8211; Suurpetoja tulee metsästää, jotta lajit pysyvät ihmisarkoina ja niiden lukumäärä luonnon paikallisen sietokyvyn mukaisena. Ei voi myöskään olla niin, että pikkuoppilaille joudutaan järjestämään ylimääräisiä koulukyytejä sen vuoksi, että suurpedot uhkaavat koulumatkoilla. Viikoittain olemme saaneet lukea surullisia uutisia lammastiloilta, kun sudet ovat hyökänneet lammaslaumojen kimppuun, tappaen usein koko lammaskatraan. Monet metsästäjät ovat tänäkin syksynä menettäneet uskollisen ystävänsä, itse kouluttamansa metsästyskoiran suden hampaisiin.
&#8211; Haluan rauhoitella metsästäjiä, sillä teemme eduskunnassa toimia pitkäjänteisesti, että suurpetokanta Suomessa tullaan saamaan tasapainoon ja rauhalliseksi. Metsästäjien tulee jatkaa arvokasta metsästyskoirien jalostusta ja metsästysharrastusta.
&nbsp;

Hallitus haluaa turvata metsästyksen tulevaisuuden – suurpetojen kannanhoidollinen metsästys etenee

Historiallisen metsästysmyönteisen hallitusohjelman kirjaukset alkavat muuttua konkreettisiksi toimenpiteiksi. Kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula iloitsi perjantaina susiasetuksen etenemisestä.

&#8211; Kannanhoidollisen sudenmetsästyksen on tarkoitus alkaa viimeistään tammikuussa 2024, Jenna Simula kommentoi ministeriön valmistelemaa asetusta.
Hallitusneuvotteluissa maa- ja metsätalousasioista vastannutta pöytää johtanut Simula pitää tärkeänä, että ohjelman metsästystä koskevat tavoitteet etenevät, sillä hänen mukaansa aiempina vuosina poliitikot ovat lähinnä vaikeuttaneet metsästystä.
Susiongelmat alkavat näkyä muuallakin
&#8211; Tämä sudenmetsästys on yksi osa kokonaisuutta. Susi- ja yleensäkin suurpetopolitiikka tarvitsee myös muita toimenpiteitä, ja sen vuoksi ministeriössä tarkastellaan lainsäädännön muutostarpeita myös muilta osin sekä tehdään vertailua naapurimaihimme, hän jatkaa.
Ilmapiiri Euroopan unionissa on niin ikään muuttumassa suden suojelun osalta. Susien aiheuttamat ongelmat ja kannan kasvu ovat alkaneet näkyä myös muualla Euroopassa, minkä Simula toivoo johtavan suden suojelustatuksen muuttamiseen EU:n tasolla.
&#8211; Kaikki keinot käyttöön, jotta metsästys helpottuu ja susiongelmia voidaan ennaltaehkäistä sekä myös puuttua niihin nykyistä paremmin, Simula summaa.
&nbsp;

Simula iloitsee susiasetuksen etenemisestä: ”Kaikki keinot käyttöön, jotta metsästys helpottuu ja susiongelmia voidaan ennaltaehkäistä”