Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan

Purra: Suomi nousee työllä, vastuunkannolla ja horjumattomuudella – ”Vippaskonsteja ei ole”

Perussuomalaisten Suomeksi kiitos -kielikampanja käynnistyy tänään

Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokous – katso suora lähetys

Hyviä talousuutisia Euroopasta: Keskuspankilta positiivinen kasvuennuste jo toista kertaa peräkkäin ja Suomen luottoluokitus pysyy ennallaan

Hallituksen sote-korjaukset saavat kiitosta väliraportissa – Sillanpää: ”Oppositio levittää propagandaa sotepalveluiden romahtamisesta”

Elinkeinoministeri Puisto: Työ turpeen puolesta etenee

Suomen Moody’s-luottoluokitus säilyy ennallaan – Purra kommentoi: ”Arvio antaa selvän viestin, että hallitus on tehnyt oikeita toimia”

Milan Jaff karkotettiin Suomesta – ”Tervemenoa”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”

SVT Agenda

Maahanmuuttajataustaiset pojat ryöstivät joulukuussa 18-vuotiaan nuorukaisen, nöyryyttivät tätä ja huusivat siinä samalla ”saatanan hurri”. Lopuksi ryöstäjät virtsasivat uhrinsa päälle. Entinen poliisi Mustafa Panshir arveli SVT:ssä, että jenginuoret ryöstävät ruotsalaisia muun muassa siksi, että klaanit eivät suojele heitä.
Ruotsalaisnuorukaisen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ryostajat-virtsasivat-uhrinsa-kasvoille-ruotsalaispoliisi-kertoo-syyn/">ryöstäneet</a> ja häntä nöyryyttäneet maahanmuuttajataustaiset tekijät ovat poliisin mukaan 16-vuotiaita.
&#8211; Mustaihoiset ryöstäjät saatiin ruotsalaispojan antamien tuntomerkkien perusteella kiinni viikkoa myöhemmin. Toista heistä epäillään kolmen muunkin nuoren ryöstämisestä, kirjoitti Suomen Uutiset aiemmin helmikuussa.
&#8211; Lundin yliopistossa jo vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa haastateltiin yhtätoista ulkomaalaistaustaista poikaa, jotka ryöstivät muita lapsia. Pojat ilmoittivat suoraan, että he etsivät ruotsalaisia ja haluavat nähdä nämä maassa suutelemassa nöyryyttäjiensä varpaita. Etua on myös siitä, että ruotsalaiset eivät vastusta, kun heidän arvoesineensä viedään, <a href="https://www.svtplay.se/video/25338623/agenda/agenda-16-feb-21-15-1?start=auto">kuvailee</a> entinen poliisi ja Mustafa Panshir SVT:n Agenda -ohjelmassa.
Ryöstöillä selvä etinen tausta
Panshir kulkee kouluissa luennoimassa maahanmuutosta ja hänen mielestään viimeaikaisilla ryöstöillä on selvä etninen tausta.
&#8211; Välttämättä kyse ei aina ole rasismista, vaan ryöstäjät etsivät henkilöitä, joilla ei ole kykyä tehdä vastarintaa. Ryöstöjen uhrit eivät ole kiinni klaanikulttuurissa, heillä ei siten ole suurta sukua tai serkkuja, jotka voisivat iskeä takaisin.
Löysän maahanmuuttopolitiikan seuraukset
Ruotsidemokraatteja lähellä oleva Samtiden-verkkojulkaisu <a href="https://samtiden.nu/2020/02/ar-ungdomsranen-ett-pris-man-far-ta-for-invandring-lofven-och-loof/">esittää</a> vastuullisille puolueille piukan kysymyksen löysän maahanmuuttopolitiikan seurauksista.
&#8211; Valtaapitävät ja media kailottivat kautta 2010-luvun sitä, kuinka maahanmuutto on ruotsalaisen yhteiskunnan lottovoitto. Tulijoiden sanottiin olevan korkeasti koulutettuja ja loppujenkin työllistyvän hoiva-aloille. Kunnat ja maaseutu puhkeavat uuteen loistoon.
Mutta miten siinä sitten kävikään:
&#8211; Kyseessä oli märkä uni, jolla ei ollut mitään tekemistä totuuden kanssa. Tulijat eivät olleet korkeasti koulutettuja, eivätkä he tulleet tänne töihin. Kahdeksan vuoden jälkeen vain 25 prosenttia tulijoista oli työllistynyt muualle kuin valtion tukemiin työpaikkoihin. Hyvinvointivaltio natisee liitoksissaan ja hinnan maksavat vähäväkiset ruotsalaiset sekä köyhyysrajalla sinnittelevät eläkeläisemme, kirjoittaa Samtiden.
”Rikoksen uhrin etu aina ensin”
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson jättää selittelyt sikseen ja <a href="https://samtiden.nu/2020/02/akesson-om-urineringsranet/">vaatii</a> konkreettisia toimenpiteitä nuorisorikollisuuden kitkemiseksi. Rikosoikeudellinen vastuu on laskettava 15 vuodesta 13 vuoteen.
Ruotsidemokraatit haluavat erityisen ongelmallisille nuorille oman sisäoppilaitoksen, jossa painotettaisiin kuria, selkeitä sääntöjä ja arvoperäistä kanssakäymistä. Valtio siis ottaisi vastuun ongelmanuorista, eikä se jäisi koulumaailmaan opettajien ja oppilaiden kontolle.
Tähän asti rikoksen uhri on saanut kysellä rikolliselta korvaustensa perään mutta Åkesson ja ruotsidemokraattien valtiopäiväryhmän puheenjohtaja Henrik Vinge vaativat korvausvastuuta suoraan valtiolle.
&#8211; Rikoksen tekijä on tehnyt selkeä valinnan, kun on lähtenyt haavoittamaan uhria ja yhteiskuntaa. Aivan liian pitkään rikoksen tekijää on yritetty auttaa eikä rankaista. Me asetamme rikoksen uhrin edun aina rikoksen tekijän edun edelle, linjaavat Åkesson ja Vinge.
&nbsp;

Keskustelu käy taas kierroksilla: ”Jenginuoret ryöstävät ruotsalaisia, koska klaanit eivät suojele heitä”

Ruotsissa keskustellaan nöyryytysryöstöistä, joissa ruotsalaisen uhrin alistaminen ja nöyryyttäminen tuntuu olevan maahanmuuttajataustaisille ryöstäjille jopa tärkeämpää kuin saaliin määrä. Poliitikot vähättelevät ja ymmärtävät, mutta poliisit vaativat kovempia rangaistuksia. Jussi Halla-aho kirjoitti Ruotsin nöyryytysryöstöistä jo vuonna 2006. 
Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ryostajat-virtsasivat-uhrinsa-kasvoille-ruotsalaispoliisi-kertoo-syyn/">kertoi</a> äskettäin Ruotsissa laajaa keskustelua herättäneestä raa&#8217;asta väkivallanteosta, jossa kaksi maahanmuuttajataustaista ryöstäjää oli pahoinpidellyt uhriaan lyönnein ja potkuin ja lopulta virtsannut uhrinsa kasvoille ja suuhun.
Poliitikot yrittivät pistää teon tavalliseen tapaan &#8221;syrjäytymisen&#8221; tai &#8221;köyhyyden&#8221; piikkiin, mutta Göteborgissa työskentelevä poliisitarkastaja astui julkisuuteen ja totesi <a href="https://www.gp.se/debatt/f%C3%B6rnedringsr%C3%A5nen-%C3%A4r-en-konsekvens-av-f%C3%B6r-stor-asylinvandring-1.24175270">yleisönosastokirjoituksessaan</a>, että nämä nöyryytysryöstöt johtuvat yksinkertaisesti siitä, että Ruotsiin on otettu liikaa turvapaikanhakijoita.
Rangaistukseksi nuorisohoitoa
Nyt jutussa on langetettu tuomiot, uutisoi <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/16-aringarna-misstanks-ha-ranat-liam-nu-faller-domen">SVT</a>. Samassa oikeudenkäynnissä tuomittiin kaikkiaan neljä 16-vuotiasta nuorta useista eri ryöstöistä, vapaudenriistosta ja pahoinpitelyistä. Rangaistukseksi tuli nuorisohoitoa, mikä tarkoittaa sitä, että nuori otetaan lastensuojeluviranomaisten huostaan ja sijoitetaan joko lastensuojelulaitokseen tai perhekotiin.
&#8211; Jos syytetyt olisivat olleet aikuisia, oikeus olisi langettanut heille vankeustuomiot, kommentoi oikeuden puheenjohtaja Feryal Mentes.
Syyttäjä ei tiettävästi vaatinut, että jutussa olisi käytettävä rasistista motiivia tuomion koventamisperusteena, vaikka pahoinpitelijät olivat solvanneet uhriaan hänen ruotsalaisuutensa takia.
Kissa on nyt nostettu pöydälle &#8211; keskustelua vaikea enää hiljentää
Nöyryytysryöstöinä tunnettu ilmiö on herättänyt Ruotsissa valtavasti keskustelua tämän jutun tultua julkisuuteen. Poliitikot ovat yrittäneet vähätellä ongelmia ja kiistää niiden liittymisen maahanmuuttoon, kun taas poliisin työtä tehneet henkilöt ovat korostaneet sitä, että kyse on nimenomaan epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksena syntyneestä ongelmasta.
Kaikkein mielenkiintoisin keskustelu käytiin viime sunnuntaina Ruotsin television <a href="https://www.svtplay.se/video/25338623/agenda/agenda-16-feb-21-15-1?start=auto">Agenda</a>-keskusteluohjelmassa.
Ohjelman aluksi näytettiin toisen ryöstöstä tuomitun maahanmuuttajanuoren vanhempien haastattelu. Perhe kertoo tulleensa Ruotsiin pakolaisina kuusi vuotta sitten ja saaneensa hyvän vastaanoton. Molemmat vanhemmat käyvät osa-aikatöissä.
&#8211; En olisi ikinä uskonut, että minun poikani tekee tuollaista, sanoo äiti.
Köyhyys ei ole ryöstöjen syy
Poliitikot ovat vedonneet siihen, että maahanmuuttajanuoret ryöstävät ruotsalaisia, koska ovat niin köyhiä. Pojan isä korostaa, että hänen poikansa on aina saanut kaiken tarvitsemansa.
&#8211; Minun pojalleni on ostettu hieno kännykkä ja merkkivaatteita, jotta ei tarvitse kadehtia toisten tavaroita, isä sanoo. Ruokaan on annettu rahaa ja poika saa viikkorahaa. Häneltä ei puutu mitään.
Taustalla selkeä etninen aspekti
Agenda-ohjelman studiossa keskustelemassa olivat Tukholman yliopiston kriminologian professori Felipe Estrada Dörner, entinen poliisi Mustafa Panshiri ja entinen jengirikollinen Jacob Fraiman.
Maahanmuuttajataustainen kriminologi puhuu tyypilliseen tutkijan tapaan ilmoituskynnyksestä ja siitä, että tilastot eivät näytä ryöstörikollisuuden kasvaneen. Kokemusasiantuntijana toimivalla entisellä jengirikollisella ei tunnu olevan juuri mitään sanottavaa, mutta ex-poliisi Mustafa Panshiri ei säästele sanojaan. Jossain vaiheessa tuntuu, että toimittaja yrittää jopa vähän hyssytellä Panshirin puheita.
Afgaanitaustainen ex-poliisi Panshiri selittää toimittajalle, että nöyryytysryöstöt ovat aivan omanlaisensa ilmiö, jonka taustalla on selkeä &#8221;etninen aspekti&#8221;.
&#8211; Nämä nuorukaiset etsivät aktiivisesti ruotsalaisia, joiden kimppuun käydä.
Halla-aho kirjoitti aiheesta jo vuonna 2006
Panshiri kertoo toimittajalle, että aiheesta on tehty tutkimus jo vuonna 2005 Lundin yliopistossa. Tutkimuksessa haastateltiin yhtätoista maahanmuuttajapoikaa, joilla oli tapana ryöstää muita lapsia. Pojat kertoivat erittäin selkeästi, että he jahtaavat nimenomaan ruotsalaisia, ja saavat vallantunnetta nähdessään ruotsalaisten makaavan maassa heidän edessään ja suutelevan heidän jalkojaan.
&#8211; Pojat kokivat, että ruotsalaiset ovat pelkureita, koska eivät tee vastarintaa ja antavat heidän viedä tavaransa, Panshiri sanoo.
Kyseinen Petra Åkessonin nuorista ryöstäjistä tekemä <a href="https://www.lu.se/lup/publication/3d802b3f-4ef0-4e12-ac1b-ed6835a0b4ad">tutkimus</a> on nimeltään &#8221;Vi krigar mot svenskarna&#8221; (&#8221;Me käymme sotaa ruotsalaisia vastaan&#8221;). Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho käsitteli kyseistä tutkimusta heti tuoreeltaan vuonna 2006 <a href="https://www.halla-aho.com/scripta/keskustelua_meilla_ja_naapurissa_osa3.html">blogikirjoituksessaan</a> &#8221;Keskustelua meillä ja naapurissa&#8221;. Tuolloin Halla-aho ei vielä vaikuttanut politiikassa, vaan oli Helsingin yliopistossa jatko-opiskelijana, tutkijana ja tuntiopettajana.
&#8221;Ruotsalaiset ovat kuin isättömiä lapsia&#8221;
Ex-poliisi Panshiri sanoo, että maahanmuuttajataustaiset ryöstäjät eivät välttämättä valitse uhrejaan rasistisin perustein, vaikka uhrit lähes aina ovatkin ruotsalaisia.
&#8211; Tekijät etsivät sellaisia uhreja, joilla ei ole &#8221;väkivaltapääomaa&#8221; ja jotka eivät siis voi kostaa heille. Eli sellaisia, joilla ei ole tukenaan klaania, suurta sukua tai serkkuja, jotka voisivat kostaa.
&#8211; Useimmiten tällaiset henkilöt ovat ruotsalaisia, ex-poliisi toteaa. Eikä valtiollakaan ole kapasiteettia auttaa rikosten uhreja.
Ruotsalais-iranilainen runoilija Mohamed Omar kuvailee <a href="https://detgodasamhallet.com/2020/02/17/mohamed-omar-svennarna-ar-som-faderlosa-barn/amp/">blogikirjoituksessaan</a> samaa ilmiötä sanomalla, että ruotsalaiset ovat kuin &#8221;isättömiä lapsia&#8221;, joita kukaan ei kunnioita, koska heillä ei ole ketään, joka voisi kostaa heidän puolestaan.
Maahanmuuttajat tuovat mukanaan kotimaansa ongelmat
Afgaanitaustainen ex-poliisi Panshiri ei kaihda vaikeistakaan aiheista puhumista. Hän ottaa esille maahanmuuttajien yliedustuksen seksuaalirikoksissa ja kertoo omien maanmiestensä olevan erityisesti yliedustettuina poikiin kohdistuvissa raiskauksissa.
&#8211; Minun kotimaassani on tällainen ongelma, joka on tullut sieltä muuttaneiden mukana Ruotsiin.
Ruotsissa avattiin miespuolisille raiskauksen uhreille tarkoitettu tukikeskus vuonna 2015, kertoo <a href="https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=2054&amp;artikel=7050067">Ruotsin radio</a>. Miesten raiskaustukikeskus toimii Tukholmassa.
Ainoa pelote on karkotus
Afghanistanissa vuonna 1986 syntynyt Panshiri tuli Ruotsiin perheensä kanssa 11-vuotiaana. Hän on <a href="https://kvartal.se/artiklar/det-ni-valde-att-inte-se/">kirjoittanut</a> paljon massamaahanmuuttoon liittyvistä ongelmista.
Nykyään Panshiri kiertää työkseen kouluissa ja muualla pitämässä esitelmiä ja puhumassa maahanmuuttajanuorille. Kun hän kysyy heiltä, mikä on se rangaistus, jonka tuomioistuin voi antaa, joka pelottaisi eniten, vastaus on selvä.
&#8211; Kaikki sanovat, että karkottaminen. Karkotetuksi tuleminen pelottaa heitä eniten.
&#8211; Paitsi että karkotettu menettää mahdollisuutensa rakentaa tulevaisuuttaan Ruotsissa, hän joutuu myös kotimaassaan häpeään klaaninsa ja sukulaistensa silmissä.
Ex-poliisi: Klaaniyhteisö kaipaa kollektiivisia rangaistuksia
Ruotsin kansalaisuuden saaneita ei tietenkään voida karkottaa, mutta silloin pitäisi käyttää sosiaalisia sanktioita: leikata sosiaalitukia ja asumistukia. Ja rangaistusten pitää koskea koko perhettä.
&#8211; Monet Ruotsissa asuvat elävät kollektivistisen ajatusmaailman mukaan, Panshiri sanoo. Tätä ruotsalaiset eivät välttämättä ymmärrä.
Kun toimittaja kauhistelee ajatusta &#8221;kollektiivisista rangaistuksista&#8221;, Panshiri selittää, että kyseessä ei ole hänen ehdotuksensa, vaan nimenomaan maahanmuuttajanuorten oma näkemys siitä, millaiset rangaistukset olisivat kaikkein toimivimpia.

Nöyryytysryöstöistä lievät rangaistukset – Halla-aho kirjoitti ongelmasta jo 2006