Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

taksonomiauudistus

Kenellä on valta määrittää se, mikä on vihreää teknologiaa? Pitääkö määrittelyvallan tulla ilmoitusluonteisesti byrokraattien norsunluutornista vaiko markkinoilta? Näitä kysymyksiä miettii taloustoimittaja Andreas Kluth <a href="https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2021-10-15/the-european-union-s-green-taxonomy-has-bad-echoes-of-soviet-state-planning?srnd=premium-europe">Bloombergin mielipidekirjoituksessaan</a>.

Andreas Kluthin kirjoitus pohjaa markkinatalouden perusperiaatteeseen. Pääoma hakeutuu sinne, missä se on kannattavaa välttäen kannattamattomia kohteita. Poliittisilla päättäjillä on valta kääntää tämä ajatus päälaelleen.
Kluth ihmettelee, miksi tämä kärrynpyörä halutaan toteuttaa. EU:n energian &#8221;vihreyteen&#8221; perustuvassa luokittelussa, taksonomiassa, on vaarana ohjata pääomaa tehottomiin investointeihin. Hänestä toiminta ajautuu samaan vaaraan kuin mihin Neuvostoliitto aikanaan kaatui: suunnitelmatalouteen.
Energiamuodot yhteentörmäyksessä
EU:n taksonomiauudistuksessa puntaroidaan maakaasun ja ydinvoiman &#8221;vihreyttä&#8221;. Molempien energiamuotojen takana argumentteja on vihreyden puolesta ja vastaan.
Kluth muistuttaa Ranskan ja Saksan keräävän joukkoja eräänlaiseen energiamuotojen vastaiseen taisteluun. Ranska ja sen &#8221;liittolaiset&#8221; haluavat ydinvoimalle vihreän leiman, kun taas Saksa omine liittolaisineen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/euractiv-saksan-demarit-rummuttavat-fossiilisen-maakaasun-puolesta-ydinvoimalle-taystyrmays/">vastustaa ydinvoimaa</a> ja kehuu maakaasua. Kluthin mukaan mikään ei estä vastaavanlaisia, unionin sisällä käytävien uusien kamppailujen muodostumista.
Kluthin mielestä päätäntävallan voisi antaa markkinoille. EU:ssa toimiva päästökauppa ohjaa jo markkinoita kohti saasteettomampaa energiantuotantoa.
Siihen ei tarvita keinotekoista taksonomiaa. Tuntuisi oudolta ajatella, että energiayhtiöt kilpailisivat siitä, kuka tupruttaa pahimmat saasteet taivaalle ja maaperään. Vielä oudompaa on ajatella, että me kansalaiset ,eli markkinat, juoksisimme kilpaa tukemaan suurinta saastuttajaa.
Taksonomiauudistus voi siten ohjata pääomaa polulle, jolla taistelu ilmastonmuutosta vastaan hidastuu.
Suomen energiastrategialle kiitosta
Unionin jäsenmaista Suomi saa energiastrategiallaan Kluthilta kiitosta. Suomi on onnistunut hajauttamaan energiantuotantonsa ilman poliittisesti kiellettyjä ajatuksia.
Hän viittaa <a href="https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2021-10-08/in-europe-s-energy-crunch-5-5-million-finns-show-a-way">toiseen kirjoitukseen</a>, jossa kehutaan vihreiden asennemuutosta luopua ydinvoiman vastustamisesta. Hajautettu energiantuotanto on vähentänyt riippuvuuksia ja samalla suojannut suomalaisia muualla Euroopassa nähdyiltä sähkön hinnan korotuksilta.
Kun sähkökriisi iskee, on hallituksilla hyvin rajalliset keinot vastata ongelmaan. <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-10-16/spain-is-canary-in-the-mine-for-europe-s-emerging-energy-crisis?srnd=premium-europe">Espanjan sosialistihallituksen toimilla</a> sähkön hintaa ei olla saatu alas, mutta energiayhtiöiden pystyssä pysyminen on ollut vaakalaudalla. Maan hallitus tunnusti aiheuttaneensa enemmän vahinkoa, ja perui päätöksensä energiayhtiöiden lisäveroista.
Vasemmisto näkee markkinatalouden usein vihollisenaan. Harva tulee ajatelleeksi markkinoiden ja markkinatalouden koostuvan meistä kansalaisista.

Neuvostoliittomainen suunnitelmatalous EU:n energiapolitiikassa saattaa jopa hidastaa taistelua ilmastonmuutosta vastaan

Saksan sosiaalidemokraatit (SPD) lobbaavat EU:lle maakaasulle suopeampaa asemaa, <a href="https://www.euractiv.com/section/energy-environment/news/germanys-spd-pushes-for-inclusion-of-gas-in-eu-green-finance-taxonomy/">Euractiv</a> uutisoi. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, mutta SPD:n mukaan sillä on merkittävä asema uusiutuvaan energiaan siirtymisessä. Tähän tehtävään ydinvoima ei kelpaa, koska maa vastustaa sen käyttöä.

Saksan rajulle lobbaukselle on selkeä syy: maa odottaa uuden Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöönottoa. Maakaasunsa Saksa ostaisi Venäjältä.
SPD:n kannanotto on sikäli merkityksellinen, koska puolue nousi maan suurimmaksi syyskuun vaaleissa ja on tähtäämässä hallitukseen. Saksan vihreät suhtautuvat maakaasun käyttöön nihkeästi.
Energiapaletti köyhäksi
Saksassa kärvistellään nyt kohonneen sähkön hinnan vuoksi. Maa alkoi ajaa ydinvoimaansa alas kymmenen vuotta sitten. Vaihtoehtojen vähyyden vuoksi maa on ajautunut yhä riippuvaisemmaksi maakaasusta.
Maakaasun päästöt eivät yllä kivihiilen tasolle, mutta nekin ovat merkittävästi ydinvoimaa suuremmat.
Saksan oma päätös luopua ydinvoimasta on johtanut omituiseen tilanteeseen: maa ei halua EU:n tunnustavan ydinvoimaa vähäpäästöiseksi ja huokeammaksi energiamuodoksi. Tilanne muistuttaa &#8221;kun me emme halua, niin muutkaan eivät saa&#8221; -torailua.
Monimutkainen taksonomia
EU on täydentämässä niin sanottua taksonomiaa, jossa määritellään eri energiamuotojen hyväksyttävyys puhtaan energiantuotannon näkökulmasta. Esimerkiksi vesivoima on vähäpäästöinen verrattuna öljyyn. Vesivoima saa siten EU:lta hintakilpailuedun.
Taksonomiassa suurikaan osuus esimerkiksi tuulivoimaa ei takaa huokeaa kokonaishintaa. Tämä johtuu EU:n monimutkaisesta laskentatavasta.
Jokainen jäsenmaa määrittelee tarvitun kokonaisenergiamääränsä. Jäsenmaat alkavat sitten &#8221;täyttää&#8221; tätä tarvetta eri energiamuodoilla. Taksonomia ohjaa käyttämään tuuli-, aurinko- ja vesivoimaa. Jos energiaa tarvitaan näiden jälkeen lisää, jäsenmaa lisää seuraavan energiamuodon jonon jatkoksi. Näin tehdään, kunnes energian tarve on täytetty.
Tuulivoimasta pettymys
Koko energiapaletin hinta määräytyy kalliimman energiamuodon mukaan kerrottuna kokonaistarpeen määrällä. Näin päästösakottomien tuotantomuotojen käyttö muodostuu kannattavammaksi liiketoiminnaksi.
SPD:n mielestä maakaasu tulisi saada vähäpäästöiseksi energiamuodoksi eli kannattavammaksi liiketoiminnaksi.
Komission ajatus ei ole täysin kelvoton. Taksonomiaa suunniteltaessa ei vain huomioitu kaikkea, mikä näkyy nyt Euroopan energiakriisinä. Tuulivoimasta on haluttu tehdä kannattavaa, mutta paikoillaan seisovat lavat eivät ilahduta kylmien pistorasioiden äärellä ihmetteleviä kansalaisia.

Euractiv: Saksan demarit rummuttavat fossiilisen maakaasun puolesta – ydinvoimalle täystyrmäys