Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan

Purra: Suomi nousee työllä, vastuunkannolla ja horjumattomuudella – ”Vippaskonsteja ei ole”

Perussuomalaisten Suomeksi kiitos -kielikampanja käynnistyy tänään

Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokous – katso suora lähetys

Hyviä talousuutisia Euroopasta: Keskuspankilta positiivinen kasvuennuste jo toista kertaa peräkkäin ja Suomen luottoluokitus pysyy ennallaan

Hallituksen sote-korjaukset saavat kiitosta väliraportissa – Sillanpää: ”Oppositio levittää propagandaa sotepalveluiden romahtamisesta”

Elinkeinoministeri Puisto: Työ turpeen puolesta etenee

Suomen Moody’s-luottoluokitus säilyy ennallaan – Purra kommentoi: ”Arvio antaa selvän viestin, että hallitus on tehnyt oikeita toimia”

Milan Jaff karkotettiin Suomesta – ”Tervemenoa”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”

tuomioiden alaraja

Raiskaustuomioiden keskipituus Suomessa on puolitoista vuotta ja yli puolet niistä tuomitaan ehdollisina. Tämä linja eroaa muista Pohjoismaista, sillä esimerkiksi Ruotsissa raiskauksen minimirangaistus on kaksi vuotta ja Norjassa vastaavasti kolme vuotta vankeutta. Tällöin tuomiot annetaan poikkeuksetta ehdottomina, toisin kuin Suomessa, jossa minimirangaistus on vain yksi vuosi. 
 

Hallituksen esityksessä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta raiskauksen vähimmäisrangaistuksia ei esitetä korotettavan, eli ehdolliset tuomiot mahdollistava linja jatkuu.
Rangaistusasteikon alarajaa korotettava
Eduskunnan lakivaliokunta on viime kuukausina käsitellyt hallituksen esitystä rikoslain 20 luvun eli seksuaalirikoslainsäädännön uudistamiseksi. Opposition eli perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien ryhmät jättivät valiokunnan lausuntoon yhteisen vastalauseen, jossa vaaditaan erityisesti seksuaalirikosten vähimmäisrangaistusten korotuksia.
&#8211; Halusimme korottaa seksuaalirikosten rangaistusasteikon alarajaa, sillä ilman lainsäätäjän tahtoa rangaistukset eivät todellisuudessa nouse, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri kertoo.
Suomi on turvaton maa naisille
Vastalauseessa esitetään raiskauksen vähimmäisrangaistusten korottamista nykyisestä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta ja törkeän raiskauksen vähimmäisrangaistuksen korottamista nykyisestä kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen vankeutta.
Tällä muutoksella varmistettaisiin, että entistä useammin seksuaalista itsemääräämisoikeutta rikkovasta teosta seurauksena on ehdoton vankeusrangaistus.
&#8211; Lähisuhdeväkivallasta ja raiskauksista annetuista tuomioista yli puolet on ehdollisia ja ei olekaan ihme, että Suomi on Euroopan toiseksi turvattomin maa naisille. Raiskauksen vähimmäisrangaistuksen korotus kahteen vuoteen ilmentäisi sitä, että yhteiskuntamme oikeasti paheksuu raiskausta tekona ja ymmärrämme seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkauksen kohteiksi joutuneiden uhrien fyysisiä ja henkisiä vaurioita. Raiskauksesta ei tule päästä ehdollisella, vaatii kokoomuksen valiokuntaryhmän puheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen.
Lapsia suojeltava erityisesti
Opposition vastalauseessa vaaditaan myös, että lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten vähimmäisrangaistukset nostetaan riittävän ankariksi suhteessa tekojen vakavuuteen. Esityksessä vaaditaan vähintään yhden vuoden minimirangaistusta kaikissa lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa ja kolmen vuoden vankeutta törkeissä tekomuodoissa. Tämä olisi merkittävä korotus nykytilaan, sillä tällä hetkellä osasta teoista vähimmäisrangaistus on vain neljä kuukautta vankeutta.
Vastalauseessa esitetään myös lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon muuttamista siten, että entistä useampi rikos täyttäisi törkeän rikoksen määritelmän. Opposition mukaan ankarammat rangaistukset vastaisivat paremmin tällaisten rikosten vahingollisuutta ja moitittavuutta.
Hallituspuolueet eivät halua kiristyksiä
Hallituspuolueilta eli sosiaalidemokraateilta, keskustalta, vihreiltä tai vasemmistoliitolta ei tullut tukea rangaistusten kiristyksille.
&#8211; On valitettavaa, että tärkeä uudistus jäi puolitiehen, eikä hallituspuolueilla ollut rohkeutta kiristää rangaistuksia riittävästi, mikä oli uudistuksen keskeisin tavoite, kiteyttää Antero Laukkanen (kd).

Raiskauksesta ei tule päästä ehdollisella – oppositio vaatii ankarampia rangaistuksia seksuaalirikoksista

Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri esitteli sunnuntaina perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa kriminaalipolitiikan linjauksia. Meren esitys kytkeytyi vahvasti Suomen rikoslain uudistuksiin. Meri esittää ensinnäkin rangaistusjärjestelmän päivittämistä siten, että rangaistukset saataisiin järkilinjalle.

Leena Meri nostaa esille rangaistuksen määräämiseen liittyvät uudistustarpeet.
&#8211; Vakavien rikosten, kuten henki-, väkivalta- ja seksuaalirikosten, rangaistuksia on kiristettävä. Isona teemana tähän liittyvät myös rangaistuksien paljousalennukset, joista tulee voida luopua, Meri sanoo.
Paljousalennus on kansankieltä, joka viittaa Suomessa käytössä olevaan yhtenäisrangaistusmalliin. Sen mukaan, jos henkilö tuomitaan useista eri rikoksista, tuomion pohjaksi otetaan ankarin teko, minkä jälkeen muista rikoksista tuomitaan lievempi rangaistus.
Käytännössä kyse on siitä, että mitä enemmän rikoksia, sitä lievempi rangaistus seuraa suhteessa rikosten määrään.
&#8211; Tällä hetkellä tilanne on se, että mitä enemmän rikoksia teet, sitä vähemmän kärsit. Kaupankäyntiin voi hyvin soveltua ota kolme ja maksa yksi -malli, sehän on positiivinen asia. Rikosoikeuteen ei kuitenkaan sovellu ”tee kolme rikosta ja kärsi yhdestä” -malli, Meri sanoo.
Rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja on 15 vuotta. Meri huomauttaa, että myös nuorten tekemiin vakaviin henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin on puututtava.
&#8211; Nähtävissä on ollut, että jopa 14-vuotiaat tai sitäkin nuoremmat ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin. Näihin tulisi voida puuttua ainakin tapauskohtaisesti, eli myös alle 15-vuotias olisi voitava tuomita rangaistukseen.
Rangaistusasteikon alaraja korkeammalle
Rikoslaissa rangaistavaksi säädetystä teosta määrätään rangaistus noudattaen rikoksesta rangaistusasteikkoa, joka asettaa rajat sille, mitä teosta vähintään voidaan tuomita, ja mikä on maksimirangaistus.
Meri katsoo, että rangaistusasteikon alarajaa tulisi nostaa korkeammalle erityisesti törkeimmissä henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa, jotta seuraamus olisi oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen.
&#8211; Esimerkkinä voidaan nostaa törkeä pahoinpitely, joka on teko, jossa voidaan aiheuttaa toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila. Rangaistuksen alaraja on nyt jopa naurettavan alhainen: vain yksi vuosi vankeutta.
<iframe loading="lazy" title="Puolueneuvosto 2022, sunnuntai" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/tAXYZx_XxPA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Vaarallisia vankeja ei pidä päästää lomille
Mediassa on viime vuosina ollut esillä useita väkivaltaisia, jopa lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia, joissa tekijä on usein selvinnyt ehdollisella rangaistuksella. Ehdollinen rangaistus viittaa rangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämiseen, jolloin tuomittu ei oikeasti joudu vankilaan.
&#8211; Suomessa on ollut myös grooming-tapauksia, joissa kohteina on ollut useita alaikäisiä. Mielestäni näistä pitäisi aina tuomita ehdoton rangaistus, Meri sanoo.
Hän esittää, että jatkossa vakavista rikoksista tuomittujen henkilöjen tulisi istua tuomiot loppuun asti.
&#8211; Tuomiot on kärsittävä lähtökohtaisesti päivästä päivään. Vakavaan henki-, väkivalta- ja seksuaalirikokseen syyllistyneille ei tule voida myöntää mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauteen. Vaarallisiksi arvioitujen vankien kohdalla elinkautisen vankeusrangaistuksen pitää olla tosiasiallisesti elinkautinen, eikä vaarallisia vankeja pidä sijoittaa avolaitoksiin tai päästää lomille.
Sarjanäpistelijät kuriin
Meri esittää myös muita uudistuksia kuten jalkapantojen määräämistä vainoamisesta tuomituille lähestymiskiellon noudattamisen tehosteeksi sekä sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamista, jolla olisi mahdollista puuttua tehokkaammin kauppoja piinaaviin sarjanäpistelijöihin.
Perussuomalaiset puolustaa sananvapautta. Perussuomalaiset jätti jo vuosia sitten lakialoitteen, jossa esitettiin rikoslain kiihottamispykälän muuttamista. Perussuomalaiset katsoo, että rangaistavaa tulisi olla ainoastaan rikoksella uhkaaminen ja rikokseen yllyttäminen.
Myös Meri nostaa jälleen esille kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevan pykälän uudistaminen. Meri katsoo, että rangaistavaa tulisi olla väkivaltaan kiihottaminen tai sillä uhkailu.
Meri huomauttaa, että kiihottamisrikoksen tunnusmerkistön tulisi ylipäätään olla paremmin ennakoitavissa rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimalla tavalla.
&#8211; Ihmisten pitää siis voida tietää etukäteen, syyllistyykö rikokseen vai ei. Ei voi olla niin, että teon tehtyään jäädään arvailun varaan.

Meri: Kriminaalipolitiikkaan ja rangaistuksiin tarvitaan järkeä –  ”Vakavista rikoksista tuomittujen tulee istua tuomiot loppuun asti”