Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Imaami avasi Birminghamin uuden muslimipormestarin virkaanastujaistilaisuuden islamilaisella rukouksella

tuomioistuinlaitos

Oikeusministeriön hallinnonalan budjetiksi ensi vuodelle on ehdotettu noin 1,2 miljardia euroa. Budjettimitoitus on noin 96 miljoonaa euroa suurempi kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. 

Oikeusministeri Leena Meri painottaa lähetekeskustelun ministeripuheenvuorossaan hallinnonalan tärkeyttä.
&#8211; Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoilla rahoitetaan demokraattisen oikeusvaltiomme ydintoimintoja. Näitä ovat muun muassa julkinen oikeusapu, rikosvastuuta toteuttava syyttäjätoiminta, koko tuomioistuinlaitoksen toiminta, ulosottotoiminta, vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano sekä valtiolliset vaalit.
&#8211; Keskeistä on, että kansalaiset ja yritykset pystyvät luottamaan sekä lainsäädäntö- että oikeusprosesseihin. Korkealaatuinen ja tehokas oikeudenhoito lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta, Meri sanoo.
Ruuhkia puretaan
Talousarvioesityksessä panostetaan oikeudenhoidon palveluihin ja viranomaisten toimintakykyyn, rikosvastuun toteutumiseen, rangaistusten kiristyksiin sekä rikollisuuden ennaltaehkäisyyn.
Hallituskaudella oikeudenhoidon toimijoiden rahoitusta ehdotetaan lisättävän asteittain aiempien päätösten sekä hallitusohjelmassa päätettyjen lisäpanostusten mukaisesti.
Rahoitusvajeeseen liittyen esityksessä ehdotetaan ensi vuodelle yhteensä 30 miljoonaa euroa oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisille, jotta ruuhkat purkautuvat ja käsittelyajat lyhentyvät.
&#8211; Nämä lisämäärärahat kohdennetaan henkilöstöresurssien vahvistamiseen. Riittävä ja osaava henkilöstö on oikeudenhoidon tärkein voimavara. Esitettävä lisämääräraha mahdollistaa jo ensi vuonna hallinnonalan henkilöstömäärän lisäämisen usealla sadalla henkilötyövuodella, Meri kertoo.
Rangaistuksia kiristetään
Hallitusohjelman mukaisesti kriminaalipolitiikkaa uudistetaan ja rangaistuksia kiristetään. Talousarvioesityksessä huolehditaan uudistusten valmistelun riittävästä resursoinnista.
Lisäksi talousarvioesitys sisältää myös yhden miljoonan euron lisämäärärahan, jolla edistetään koulutettujen vartioiden saatavuutta. Vanginvartijoiden koulutusmääriä nostetaan vankilaturvallisuuden lisäämiseksi sekä varaudutaan tulevaisuuden vankimäärän kasvuun.
&#8211; Hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi ja hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan laaja joukko sekä kovia että pehmeitä toimenpiteitä. Hallitusohjelman toteuttamiseksi ehdotetaan yhden miljoonan euron lisäystä rikollisuuden ehkäisyyn. Nämä hallitusohjelman painotukset näkyvät myös rikosten uhrien tukipalvelujen ja rikoksentorjuntahankkeiden pysyvässä avustusmäärärahassa.
Ulosoton suojaosuus säilyy
Hallitusohjelman mukaisesti ministeri esittää ulosoton suojaosuuden säilyttämistä nykyisellä tasolla.
&#8211; Lopuksi nostaisin vielä esille, että nykyisessä haastavassa taloustilanteessa hallitus huolehtii ulosottovelallisten käyttöön jäävien tulojen riittävyydestä, kertoo ministeri lähetekeskustelun ministeripuheenvuorossaan.
&nbsp;

Oikeusministeri Leena Meri: Hallitus uudistaa kriminaalipolitiikkaa ja kiristää rangaistuksia

Eduskunnassa käsiteltiin eilen keskiviikkona hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023. Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen mukaan oikeusministeriön hallinnonalan perusrahoitus on edelleen puutteellinen. Toisaalta hallinnonalalla olisi mahdollista priorisoida menoja, jos oikeusjärjestelmää kuormittava maahanmuutto ja muut haittailmiöt saataisiin kuriin.

&#8211; Oikeusministeriön hallinnonalan toimijoiden toimintaedellytykset ovat yhä hataralla pohjalla. Eduskunnan lakivaliokunta on jo pitkään kantanut tästä vakavaa huolta. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä ei vieläkään huolehdita riittävästi, Olli Immonen toteaa.
Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1,1 miljardia euroa. Talousarvioesityksessä oikeudenhoidon turvaamiseen ehdotetaan 12 miljoonan euron lisäystä.
&#8211; Lisämääräraha kuitenkin jaetaan kaikkien hallinnonalan viranomaisten kesken, jolloin lisävoimavaraan ei jää juurikaan resursseja. Lisäksi rahat suunnattaisiin oikeusministeriön mukaan kasvaneisiin ICT-kustannuksiin ja toimitilamenoihin, kun olennaista olisi saada viranomaisten käsittelyajat lyhyemmiksi ja palkata lisää henkilöstöä, Immonen moittii.
Aliresursointi voi heikentää kansalaisten oikeusturvaa
Immosen mukaan valtion budjettiesityksessä ei osoiteta tarvittavaa lisärahoitusta tuomioistuimille.
&#8211; Suurimmat menot tuomioistuinlaitoksessa muodostuvat henkilöstöstä. Tuomioistuinten työmäärä on edelleen valtava. Henkilöstön määrää tulisi ehdottomasti lisätä. Siitä ei saa työmäärän huomioiden säästää. Tuomareiden jaksamisesta on oltu jo kauan huolissaan, mutta tilanteeseen ei tule hallituksen talousarvioesityksen perusteella vieläkään helpotusta.
Tuomioistuinten käsittelyaikojen lyhentämiseen ehdotetaan kolmea miljoonaa euroa ainoastaan hallinto-oikeuksien ympäristö-, maankäyttö- ja rakennusasioiden käsittelyaikojen lyhentämiseen.
&#8211; Lisäys on tietenkin aiheellinen, mutta korvamerkitty raha voi johtaa muiden asioiden käsittelyaikojen pitkittymiseen entisestään. Käsittelyn viivästymiset aiheuttavat vakavaa haittaa oikeusturvan toteutumiselle. Kysymys on siis tuomioistuinten perusrahoituksen riittämättömyydestä, Immonen toteaa.
Immonen muistuttaa, että poliisi, syyttäjänvirasto ja tuomioistuin muodostavat ketjun, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jo yhden toimijan aliresursointi voi heikentää kansalaisten oikeusturvaa.
&#8211; Tällä hetkellä sekä poliisi, syyttäjänvirasto että tuomioistuin kärsivät aliresursoinnista. Kun käräjäoikeuksissa asiankäsittelyt ovat ruuhkautuneet ja käsittelyajat pidentyneet, on todennäköistä, ettei tuomioiden laatu ole enää sitä, mitä niiden pitäisi olla.
Käräjäoikeuksissa työskennellään äärirajoilla
Immonen on huolissaan siitä, että monissa käräjäoikeuksissa työskennellään äärirajoilla. Syyttäjät työskentelevät kovassa paineessa usein yliajalla. Lisäksi syyttäjää kuormittavat yhä vaikeammat talousrikokset, kasvavien rikosasioiden oikeudellisten kysymysten monimutkaistuminen, rikollisuuden kansainvälistyminen, maahanmuutto ja digitalisoituminen.
&#8211; Rikosvastuun toteuttamisen yleinen taso on heikentynyt, ja se on johtanut siihen, että aikaisempaa merkittävästi pienempi osa syyttäjien käsiteltäviksi tulleista rikosepäilyistä johtaa syytteeseen ja seuraamusten määräämiseen. Käsittelyaikojen noustua vuosien ajan on erityisesti pitkään syyteharkinnassa olleiden asioiden määrä kasvanut merkittävästi.
Immosen mukaan ruuhka käsittelyajoissa on johtanut osittain jopa siihen, että vähäpätöisiä tapauksia jätetään käsittelemättä.
&#8211; Kun asioiden käsittely venyy, sen huomaavat niin asianomistajat, vastaajat kuin todistajatkin. Käsittelyaikojen venyessä asianosaisten muistot asioista hälvenevät ja pahimmillaan unohtuvat.
&#8211; Syyttäjälaitoksen perusrahoituksen tasoa tulisi nostaa, mutta tällaista ei budjetissa ehdoteta. Täytyy ihmetellä, miksi näin vakavia ongelmia ei pyritä ratkaisemaan osoittamalla riittävästi määrärahoja perusrahoitukselle, Immonen sanoo.
Syyttäjien määrä Suomessa on huomattavan pieni
Immosen mielestä on myös huolestuttavaa, että syyttäjien määrä Suomessa on huomattavasti pienempi kuin muualla vertailukelpoisissa länsimaissa.
&#8211; Jotta Suomessa päästäisiin Euroopan keskiarvoon eli noin 11 syyttäjää sataatuhatta asukasta kohden tai Pohjoismaiden keskiarvoon, noin 10–12 sataatuhatta asukasta kohti, tulisi Suomessa olla 200 syyttäjää lisää eli yhteensä noin 600 syyttäjää. Tällä hetkellä heitä on vain noin 400. Syyttäjien määrän nostaminen edellyttäisi pysyvän tasokorotuksen tekemistä tämänhetkiseen rahoitukseen.
&#8211; Ei voi olla niin, että esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten tekemien seksuaalirikosten tai eskaloitumassa olevan katujengirikollisuuden käsittelyyn ei löydy riittävästi syyttäjiä, Immonen sanoo.
Maahanmuutto ylikuormittaa oikeuslaitosta
Osana maahanmuuttokokonaisuutta turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamiseen hallitus ehdottaa peräti 4,1 miljoonan euron lisäystä. Summa jaetaan hallintotuomioistuinten, oikeusaputoimistojen ja yksityisten oikeusavustajien kesken.
&#8211; On valitettava tosiasia, että hallitus on vastuuttomilla toimillaan löysentänyt Suomen maahanmuuttopolitiikkaa entisestään. Tämä tarkoittaa sitä, että maahantulijoiden määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan räjähdysmäisesti ja kuormittamaan suomalaista oikeusjärjestelmää merkittävällä tavalla. Ulkomaalaisten asioiden käsittelyyn korvamerkitty raha on pois suomalaisten asioiden käsittelystä, mikä tarkoittaa käsittelyaikojen pitkittymistä entisestään, Immonen toteaa.
Maahanmuutto on saatava kuriin
Immosen mukaan ulkomaalaistaustaisen rikollisuuden kasvu sekä turvapaikkahakemusten ja -valitusten käsittely tulevat suomalaisille veronmaksajille kalliiksi.
&#8211; Tähän on saatava muutos rajoittamalla valitusoikeutta ja uudelleenhakemuksia sekä ylipäätään minimoimalla maahamme suuntautuvaa humanitaarista maahanmuuttoa. Muuten olemme tilanteessa, jossa mitkään määrärahat eivät riitä kansalaistemme ja yritysten oikeusturvan toteutumiseen kohtuullisessa ajassa.
&#8211; On täysin kestämätöntä, että korkeimmassa hallinto-oikeudessa ulkomaalaisasiat muodostavat selvästi suurimman asiaryhmän: vuonna 2021 peräti 41 prosenttia saapuneista asioista koski ulkomaalaisasioita. Myös esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeudessa ratkaistuista asioista jopa puolet on viime vuosina ollut ulkomaalaisasioita. Ulkomaalaisasioihin käytetään lisäksi ainakin 10–15 prosenttia oikeusaputoimistojen työajasta.
Immonen muistuttaa, että hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että oikeudenhoidon riittävät resurssit turvataan ja oikeudenkäyntien kokonaiskestoa lyhennetään.
&#8211; Mainittujen tavoitteiden saavuttaminen ei ole näissä olosuhteissa mahdollista ilman maahanmuuton ja muiden haittailmiöiden torjumista sekä perusrahoituksen olennaista lisäystä ja vastuullista priorisointia. Maahanmuutto on saatava kuriin ja oikeuslaitoksen rahoitus kuntoon.
Vankiloiden turvallisuutta vahvistettava
Immosen mukaan myös Rikosseuraamuslaitoksen taloudelliset voimavarat ja henkilöstöresurssit ovat riittämättömät toiminnan laajuuteen ja rakenteisiin nähden.
&#8211; Henkilöstöresurssien niukkuuden vuoksi erityisesti vanginvartijat joutuvat usein työskentelemään yksin eikä vangeille kyetä järjestämään riittävästi läsnä olevaa valvontaa. Yksintyöskentely on ongelmallista työturvallisuuden näkökulmasta. Vanginvartijoihin kohdistuvat uhkaukset ja väkivalta ovat kasvava ongelma.
&#8211; Henkilöstövaje, huonontuneet työajat, ylityöt, vaaratilanteet ja huono työnantajakuva ovat lisänneet työntekijöiden pahoinvointia alalla. Rikosseuraamuslaitos tarvitsisi yksintyöskentelyn vähentämiseen ja vankilaturvallisuuden parantamiseen pysyvän tasokorotuksen. Tällaista ei kuitenkaan sisälly hallituksen talousarvioesitykseen. Hallituksen on määrätietoisesti puututtava vankiloiden ongelmiin ja tehtävä kaikki tarvittavat toimet vanginvartijoiden työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi.
&nbsp;

Immonen: Maahanmuutto kuormittaa oikeusjärjestelmää – ”Maahanmuutto kuriin ja oikeuslaitoksen rahoitus kuntoon”

Lautamiesjärjestelmää kohtaan on kohdistunut jälleen viime aikoina voimakasta kritiikkiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta ryhtymään toimiin lautamiesjärjestelmän toimivuuden ja tarpeellisuuden selvittämiseksi vielä tällä vaalikaudella.

&#8211; Lautamies toimii tuomarinvalan velvoittamana maallikkona käräjäoikeuksissa. Tuomioistuimessa lautamies, toiselta nimeltään maallikkotuomari, osallistuu käräjäoikeuden lautakuntakäsittelyyn yhdessä ammattituomarin kanssa. Lautamiehet valitaan kunnallisvaalien jälkeen siten, että puolueet ehdottavat jäseniään lautamiehiksi, kansanedustaja Olli Immonen avaa.
&#8211; Kunnan- tai kaupunginvaltuusto valitsee lautamiehet siten, että lautamiehet edustavat mahdollisimman tasapuolisesti väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielirakennetta. Lautamiehet valitaan useimmiten kunnan tai kaupungin poliittisen jakauman perusteella. Poliittisten voimasuhteiden perusteella tapahtuva lautamiesten nimeämistapa on herättänyt oikeudenhoidon ammattilaisten keskuudessa voimakasta kritiikkiä.
Vuoden 2009 lakimuutoksen jälkeen lautamieskokoonpanot osallistuvat vain vakavimpien ja yhteiskunnallisesti merkittävimpien rikosten käsittelyyn. Vuoden 2014 lakimuutos taas karsi lautamieskokoonpanon kolmesta kahteen lautamieheen.
&#8211; Kullakin tuomioistuimen jäsenellä on yksilöllinen äänioikeus. Koska lautamieskokoonpanossa jokaisella tuomioistuimen jäsenellä on yksi ääni, on lautamiesten mahdollista äänestää ammattituomarin kanta nurin. Näin kävi hiljattain, kun Keski-Suomen käräjäoikeudessa tehtiin päätös, jossa raiskaussyyte hylättiin lautamiesäänin. Tämä herätti uudelleen keskustelun lautamiesjärjestelmän mielekkyydestä, Immonen toteaa.
<h4>Tarve lautamiehiin on poistunut</h4>
Immosen mukaan lautamiesjärjestelmän lakkauttamisesta on vallinnut Suomessa varsin laaja yksimielisyys.
&#8211; Lautamiesten nimeämistapaa on pidetty ongelmallisena. Poliittinen elin valitsee tuomarit vastoin vallan kolmijako-oppia. Politiikka tulisi pitää erillään siitä, miten tuomiovaltaa käytetään. Sekä laillisuusvalvojat että Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin Greco ovat kiinnittäneet huomiota poliittisin perustein valittuihin tuomareihin. Kansan on voitava luottaa tuomioistuinlaitokseen ja pitää sen toimintaa oikeudenmukaisena.
Ammattituomarit ovat todenneet tiedotusvälineissä, että enemmistö lautamiehistä ei kykene arvioimaan, täyttääkö syytetyn menettely rikoksen tunnusmerkit ja millainen tuomio siitä pitää määrätä. Siten he voivat usein vain myötäillä virkatuomarin tahtoa. Joidenkin ammattituomareiden mukaan osalla lautamiehistä voi puolestaan olla ennakkoasenteita, jotka vaikuttavat heidän työskentelyynsä. Lisäksi lautamiehet voivat jopa lisätä tuomarin työtä, kun maallikolle on selitettävä asioita.
Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Haavisto on tiedotusvälineissä todennut, että tarve lautamiehiin on poistunut. Raha olisi syytä keskittää ammattituomareihin. Hänen mielestään luottamus oikeudenhoidon luotettavuuteen ei voi olla enää perusteena lautamiesjärjestelmälle, kun hovioikeuksissakin on vain ammattituomareita.
<h4>Politiikka ja oikeuslaitos sekoittuvat</h4>
Immosen mukaan työssäkäyvien ihmisten on myös haasteellista osallistua useita päiviä vieviin istuntoihin, jos kyseessä on pitkäkestoinen juttu.
&#8211; Lautamiehet osallistuvat vakavien rikosten käsittelyyn, ja erityisesti silloin on ihmisten oikeusturvan kannalta olennaista, että tuomareilla on riittävä asiantuntemus. Lautamiehet valikoituvat kuitenkin juttuihin sattumanvaraisesti. Heillä ei välttämättä ole hyödyllistä asiantuntemusta juuri sen jutun käsittelyyn, johon he osallistuvat.
Immonen tähdentää, että järjestelmän tavoitteena tulee olla oikeusvarmuus ja luottamus siihen, että valtiossa ylläpidetään oikeutta ja että tuomioistuimet tekevät ratkaisunsa lakeja ja kansan oikeuskäsitystä noudattaen.
&#8211; Lautamiesjärjestelmän pitkä historia ei ole riittävä peruste sen säilyttämiseksi. Kansalaisten on voitava luottaa oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, ja monien mielestä politiikka ja oikeuslaitos sekoittuvat nykyisessä lautamiesjärjestelmässä. Lautamiesten valintaperusteet voivat vaarantaa oikeuden riippumattomuuden.
&#8211; Hallituksen on syytä selvittää lautamiesjärjestelmän toimivuus ja tarpeellisuus perusteellisesti, Immonen vaatii.

Immonen: Lautamiesjärjestelmän toimivuus ja tarpeellisuus selvitettävä – ”Lautamiesten valintaperusteet voivat vaarantaa oikeuden riippumattomuuden”

Eduskunnassa käytiin tänään ajankohtaiskeskustelua lakivaliokunnan kesäkuussa tekemän aloitteen pohjalta oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamisesta ja vahvistamisesta. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meren mielestä oikeuslaitoksen resurssipula on päässyt jo niin pahaksi, että kansalaisten oikeusturva on vakavasti uhattuna.

Aloitteen taustalla on lakivaliokunnan jo pitkään kantama vakava huoli oikeusministeriön hallinnonalan määrärahojen riittämättömyydestä ja sen vaikutuksista hallinnonalan toimijoiden toimintaedellytyksiin. Riittämättömät määrärahat heijastuvat asioiden käsittelyaikoihin ja heikentävät oikeusturvaa.
&#8211; Tilanne on vakava, sillä kyse on valtion ydintehtävistä, joiden tehokkaalla ja luotettavalla toiminnalla on keskeinen merkitys yhteiskunnan vakauden ja turvallisuuden kannalta. Oikeusvaltio ja sen toimivuus eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan niistä tulee pitää jatkuvasti huolta, totesi lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri.
Rahoitus- ja henkilöstövajetta koko rikosprosessiketjussa
Lakivaliokunta on jo useiden vuosien ajan toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota erityisesti tuomioistuinlaitoksen liian niukkaan perusrahoitukseen sekä siihen, että tuomioistuinlaitoksessa työskentelee paljon tuomareita ja muuta lainkäyttöhenkilöstöä määräaikaisissa virkasuhteissa, joiden rahoitus on ollut riippuvaista määräaikaisesta rahoituksesta.
&#8211; Tuomioistuinlaitoksen perustuslaillisen aseman ja toimintakyvyn kannalta kestävintä ja perustelluinta on huolehtia siitä, että tuomioistuinten pysyvä perusrahoitus on riittävällä tasolla ja virat vakinaisia. Niin ikään valiokunta on toistuvasti muistuttanut siitä, että toimiva rikosoikeudenhoidon ketju edellyttää tasapainoista ja riittävää resursointia koko rikosprosessiketjuun kuten poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille, oikeusavulle ja Rikosseuraamuslaitokselle.
Tilanne entisestään pahentunut
Vaikka asiasta on toistuvasti huomautettu, ei tilannetta ole parannettu kestävällä tavalla. Oikeusministeriön hallinnonalalle myönnetyt sinänsä myönteiset lisämäärärahat eivät ole toimijoiden tarpeisiin nähden riittäviä. Kun toimijoiden perusrahoitus on vuodesta toiseen riittämätöntä, ne ovat joutuneet rahoittamaan toimintaansa siirtyvillä määrärahoilla. Henkilöstöä on työmäärään nähden liian vähän, ja henkilöstö on kuormittunutta.
&#8211; Tilanne on viime aikoina muuttunut entistäkin vakavammaksi. Asia nousi esiin valiokunnassa tänä keväänä, kun valiokunta käsitteli julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2022–2025 ja kuuli siitä laajasti alan toimijoita ja asiantuntijoita. Kuultavien viesti määrärahojen riittämättömyydestä oli yhtenäinen.
Yli vuoden käsittelyajat arkipäivää
Tuomioistuimissa keskimääräiset käsittelyajat ovat tietyissä asiaryhmissä pitkiä, ja yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrä on merkittävästi kasvanut. Myös Syyttäjälaitoksessa vaativien rikosten käsittelyajat ovat liian pitkät ja rikosvastuun toteuttamisen yleinen taso on heikentynyt. Rikosseuraamuslaitoksessa henkilöstöä on liian vähän suhteessa vankien määrään ja laitosrakenteeseen, ja se vaikuttaa huolestuttavasti henkilöstön ja vankiloiden turvallisuuteen.
&#8211; Kesäkuussa antamassaan lausunnossa valiokunta edellytti, että oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja vahvistamiseksi oikeusministeriön hallinnonalan ja sen toimijoiden perusrahoitusta korotetaan olennaisesti ja pysyväisluonteisesti viipymättä. Valiokunta teki samassa yhteydessä nyt puheena olevan aloitteen.
&#8211; Tilanne ei ole kesän jälkeen parantunut. Tämä on ilmennyt nyt syysistuntokaudella useiden eri käsiteltävien asioiden yhteydessä, Meri sanoi.
Nykyrahoituksella ei voida välttyä henkilöstövähennyksiltä
Oikeudenhoidon riittämättömät määrärahat, asiamäärien kasvu, asioiden käsittelyaikojen pidentyminen sekä henkilöstön kuormittuminen ovat siten edelleen ajankohtaisia ongelmia.
Esimerkiksi talousarvioesityksen yhteydessä valiokuntakuulemisissa tuli esille, että tilanne kiristyy lähivuosina entisestään, eikä nykyisellä rahoitustasolla voida välttyä henkilöstön vähennyksiltä. Perusrahoitus on siis saatava pysyvästi kestävälle tasolle. Tämä edellyttää määrärahojen olennaista parantamista.
&#8211; Siksi on välttämätöntä ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin, Meri huomautti.
&#8211; Lopuksi kiitän valiokunnan puheenjohtajana koko valiokunnan puolesta oikeusministeri Henrikssonia siitä, että oikeusvaltion turvaamisesta ja vahvistamisesta sekä oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä tullaan laatimaan lakivaliokunnan eri yhteyksissä esille tuoma erillinen valtioneuvoston selonteko. On tärkeää, että selonteossa kartoitetaan tilannekuvaa ja erityisesti tarvittavia korjaustoimenpiteitä mahdollisimman laaja-alaisesti.
&nbsp;

Meri: Oikeuslaitoksen resurssipuute uhkaa oikeusturvaa