

LEHTIKUVA
Immonen: Lautamiesjärjestelmän toimivuus ja tarpeellisuus selvitettävä – ”Lautamiesten valintaperusteet voivat vaarantaa oikeuden riippumattomuuden”
Lautamiesjärjestelmää kohtaan on kohdistunut jälleen viime aikoina voimakasta kritiikkiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta ryhtymään toimiin lautamiesjärjestelmän toimivuuden ja tarpeellisuuden selvittämiseksi vielä tällä vaalikaudella.
– Lautamies toimii tuomarinvalan velvoittamana maallikkona käräjäoikeuksissa. Tuomioistuimessa lautamies, toiselta nimeltään maallikkotuomari, osallistuu käräjäoikeuden lautakuntakäsittelyyn yhdessä ammattituomarin kanssa. Lautamiehet valitaan kunnallisvaalien jälkeen siten, että puolueet ehdottavat jäseniään lautamiehiksi, kansanedustaja Olli Immonen avaa.
– Kunnan- tai kaupunginvaltuusto valitsee lautamiehet siten, että lautamiehet edustavat mahdollisimman tasapuolisesti väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielirakennetta. Lautamiehet valitaan useimmiten kunnan tai kaupungin poliittisen jakauman perusteella. Poliittisten voimasuhteiden perusteella tapahtuva lautamiesten nimeämistapa on herättänyt oikeudenhoidon ammattilaisten keskuudessa voimakasta kritiikkiä.
Vuoden 2009 lakimuutoksen jälkeen lautamieskokoonpanot osallistuvat vain vakavimpien ja yhteiskunnallisesti merkittävimpien rikosten käsittelyyn. Vuoden 2014 lakimuutos taas karsi lautamieskokoonpanon kolmesta kahteen lautamieheen.
– Kullakin tuomioistuimen jäsenellä on yksilöllinen äänioikeus. Koska lautamieskokoonpanossa jokaisella tuomioistuimen jäsenellä on yksi ääni, on lautamiesten mahdollista äänestää ammattituomarin kanta nurin. Näin kävi hiljattain, kun Keski-Suomen käräjäoikeudessa tehtiin päätös, jossa raiskaussyyte hylättiin lautamiesäänin. Tämä herätti uudelleen keskustelun lautamiesjärjestelmän mielekkyydestä, Immonen toteaa.
Tarve lautamiehiin on poistunut
Immosen mukaan lautamiesjärjestelmän lakkauttamisesta on vallinnut Suomessa varsin laaja yksimielisyys.
– Lautamiesten nimeämistapaa on pidetty ongelmallisena. Poliittinen elin valitsee tuomarit vastoin vallan kolmijako-oppia. Politiikka tulisi pitää erillään siitä, miten tuomiovaltaa käytetään. Sekä laillisuusvalvojat että Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin Greco ovat kiinnittäneet huomiota poliittisin perustein valittuihin tuomareihin. Kansan on voitava luottaa tuomioistuinlaitokseen ja pitää sen toimintaa oikeudenmukaisena.
Ammattituomarit ovat todenneet tiedotusvälineissä, että enemmistö lautamiehistä ei kykene arvioimaan, täyttääkö syytetyn menettely rikoksen tunnusmerkit ja millainen tuomio siitä pitää määrätä. Siten he voivat usein vain myötäillä virkatuomarin tahtoa. Joidenkin ammattituomareiden mukaan osalla lautamiehistä voi puolestaan olla ennakkoasenteita, jotka vaikuttavat heidän työskentelyynsä. Lisäksi lautamiehet voivat jopa lisätä tuomarin työtä, kun maallikolle on selitettävä asioita.
Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Haavisto on tiedotusvälineissä todennut, että tarve lautamiehiin on poistunut. Raha olisi syytä keskittää ammattituomareihin. Hänen mielestään luottamus oikeudenhoidon luotettavuuteen ei voi olla enää perusteena lautamiesjärjestelmälle, kun hovioikeuksissakin on vain ammattituomareita.
Politiikka ja oikeuslaitos sekoittuvat
Immosen mukaan työssäkäyvien ihmisten on myös haasteellista osallistua useita päiviä vieviin istuntoihin, jos kyseessä on pitkäkestoinen juttu.
– Lautamiehet osallistuvat vakavien rikosten käsittelyyn, ja erityisesti silloin on ihmisten oikeusturvan kannalta olennaista, että tuomareilla on riittävä asiantuntemus. Lautamiehet valikoituvat kuitenkin juttuihin sattumanvaraisesti. Heillä ei välttämättä ole hyödyllistä asiantuntemusta juuri sen jutun käsittelyyn, johon he osallistuvat.
Immonen tähdentää, että järjestelmän tavoitteena tulee olla oikeusvarmuus ja luottamus siihen, että valtiossa ylläpidetään oikeutta ja että tuomioistuimet tekevät ratkaisunsa lakeja ja kansan oikeuskäsitystä noudattaen.
– Lautamiesjärjestelmän pitkä historia ei ole riittävä peruste sen säilyttämiseksi. Kansalaisten on voitava luottaa oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, ja monien mielestä politiikka ja oikeuslaitos sekoittuvat nykyisessä lautamiesjärjestelmässä. Lautamiesten valintaperusteet voivat vaarantaa oikeuden riippumattomuuden.
– Hallituksen on syytä selvittää lautamiesjärjestelmän toimivuus ja tarpeellisuus perusteellisesti, Immonen vaatii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- oikeusvarmuus oikeudenistunnot Jukka Haavisto Syyttäjäyhdistys Greco poliittiset nimitykset ammattituomarit lautakuntakäsittely maallikkotuomari lautamiesjärjestelmä lautamies tuomioistuinlaitos laillisuusvalvojat tuomiovalta Euroopan neuvosto kirjallinen kysymys Käräjäoikeus Kuntavaalit Hovioikeus politiikka Oikeuslaitos Olli Immonen korruptio
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihapuhetta kaikkialla näkevä valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen jahtasi nuorta naista kolme vuotta – ja sai lopulta nenilleen

Hallinto-oikeudet ruuhkautuneet ulkomaalaisasioista – hallitus tunnistaa ongelman, mutta jatkaa ideologia edellä

Räsäsen oikeudenkäynti haastaa sananvapautta – ”Tuomiolla voisi olla ikäviä vaikutuksia”

Perussuomalaiset: Hallituksen ihmisoikeuspoliittinen selonteko sivuuttaa suomalaisten vaikeudet ja oikeudet

Leena Meri vaatii lisää rahaa oikeudenhoitoon – ”Hallitus siirtää ongelmat seuraavalle hallitukselle”

Koskela: Testamenttien väärennökset ja epäselvyydet kuriin

Erityisesti ulkomaalaisasiat ruuhkauttavat oikeuslaitosta, jonot ovat kohtuuttomat ja henkilöstö ylikuormittunut

Leena Meri oikeudenhoidon määrärahoista vuonna 2023: Hallituksen arvovalinnat näkyvät – ”Olen todella pettynyt”
Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Kolumni: Kaikki tietää
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”
Eduskunta keskusteli keskiviikkona kiivaasti maahanmuuton tiukennuksista. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen esitteli eduskunnalle kaksi uutta hallituksen esitystä, joista ensimmäisellä pyritään tehostamaan ulkomaalaisten karkotuksia ja toisella panemaan täytäntöön EU:n kiristyvää turvapaikkapolitiikkaa.

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.















