Räsäsen oikeudenkäynti haastaa sananvapautta – ”Tuomiolla voisi olla ikäviä vaikutuksia”

Viime päivinä julkinen keskustelu on pyörinyt vahvasti kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) sananvapausoikeudenkäynnin ympärillä. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen mukaan Räsäsen tapauksessa on kyse varsin poikkeuksellisesta oikeudenkäynnistä.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen vastaa syytteisiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Helsingin käräjäoikeudessa. Syytteet koskevat kolmea eri Räsäsen lausumaa vuosilta 2004 ja 2019, joissa syyttäjä katsoo Räsäsen solvanneen homoseksuaaleja. Räsänen kiistää syyllistyneensä väitettyihin rikoksiin.

– Siihen liittyy erilaisia ulottuvuuksia, kuten hengelliset arvot, uskonnonvapaus ja perhepoliittiset kysymykset. Oikeustapaus voi vaikuttaa siihen, miten erilaisia arvokonservatiivisia näkemyksiä saa jatkossa Suomessa ilmaista, sanoo Olli Immonen.

– Tässä oikeustapauksessa törmäävät selvästi yhteen valtakunnansyyttäjän arvoliberaali maailmankuva ja Räsäsen arvokonservatiivinen maailmankatsomus, joka perustuu Raamatun tulkintaan.

– Voidaan pohtia, onko näin vahvasti arvoristiriidoista kumpuava lähtöasetelma ylipäänsä juridisesti toivottava. Oikeudenkäynnistä voi muodostua haastava, jos teologiaa ymmärtämättömät juristit yrittävät ratkaista moraaliteologisia kysymyksiä Suomen lain perusteella.

Miten käy tieteen vapauden?

Eräässä kiistanalaisessa kirjoituksessa vuodelta 2004 Räsänen muun muassa toteaa homoseksuaalisuuden olevan psykososiaalisen kehityksen häiriö. Valtakunnansyyttäjän mielestä kyseinen kirjoitus solvaa homoseksuaaleja. Asia oli oikeudessa keskeisesti esillä syytteiden käsittelyn ensimmäisenä päivänä.

– Sopii miettiä, kuuluvatko tällaiset lääketieteelliset kysymykset ylipäänsä oikeuslaitoksen pohdittaviksi vai ennemminkin tieteellisen yhteisön ratkaistaviksi. Voiko tällainen pohdinta pahimmillaan kaventaa tieteen vapautta vähentämällä tutkijoiden uskallusta kriittiseen ja objektiiviseen tieteentekoon? Onko Räsäsen tapauksen jälkeen syytettyjen penkille entistä helpompi istuttaa joku ”poliittisesti epäkorrekteja” tutkimustuloksia julkaiseva tutkija?

– Tapaus herättää epäilemättä paljon kysymyksiä, Immonen sanoo.

Miten käy lehdistönvapauden?

Yksi syytteistä liittyy radio-ohjelmaan, jossa Ruben Stiller haastatteli Päivi Räsästä Yle Puhe -radiokanavalla. Ohjelman teema oli “Mitä Jeesus ajattelisi homoista?”. Syyttäjä on esittänyt vaatimuksen ohjelman osittaisesta sensuroinnista.

– En muista, että tiedotusvälineille olisi Suomessa aiemmin esitetty tällaisia vaatimuksia sensuroida haastatteluja, Immonen toteaa.

– Syyttäjän vaatimus kohdistuu neutraaliin tiedonvälitykseen ja vaikuttaisi olevan EIT:n Jersild v. Tanska -tapauksen vastainen. Tällaiset sensuurivaatimukset nähdään yleensä hyökkäyksenä lehdistönvapautta vastaan. Nähtäväksi jää, herääkö Yle jossakin vaiheessa puolustamaan toimittajansa sananvapautta.

Laaja yhteiskunnallinen analyysi on tarpeellista

Immonen toivoo Räsäsen tapauksesta entistä laajempaa yhteiskunnallista analyysia, koska mahdollisella tuomiolla voisi pahimmillaan olla hyvin laajoja ja ikäviä vaikutuksia kaikkien kansalaisten sananvapauteen Suomessa.

– Mitkä tulisivat olemaan tuomion vaikutukset siihen, millä tavalla Suomessa pystyy jatkossa ilmaisemaan maailmankatsomuksellisia ja erityisesti arvokonservatiivisia näkemyksiä? Sananvapaus on länsimaisen demokraattisen tradition kulmakivi. Se on yksi länsimaalaisen ihmisen tärkeimmistä perusoikeuksista.

– Mielestäni suhtautumisen sananvapauteen tulee olla mahdollisimman arvoneutraalia. Itse en pidä länsimaissa 1960- ja 1970-luvuilla liberaalin kulttuurivallankumouksen seurauksena syntyneestä ajattelutavasta, jonka mukaan sanavapauslainsäädäntö ja sen tulkinta olisi aina vapaasti muovailtavissa kulloisenkin vallitsevan yhteiskuntaeettisen konsensuksen hengen mukaiseksi.

– Sananvapauden tulisi olla mahdollisimman laaja kaikille, ja sananvapauslainsäädännön tulisi kohdella kaikkia kansalaisia yhdenvertaisesti arvoihin katsomatta, Immonen sanoo.