Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

SDP:n ja keskustan johdossa oleva Etelä-Karjalan hyvinvointialue päätyi massiiviseen satojen ihmisten joukkoirtisanomiseen

Tavio Kiovassa: Suomi tukee Ukrainan väestönsuojarakentamista – suomalaisilla yrityksillä vahva osaaminen

Työperäisten oleskelulupahakemusten määrä yhä laskusuunnassa

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

vaalilaki

Oikeusministeriö esittää muutoksia vaalirahoituksesta annettuun lakiin, puoluelakiin, vaalilakiin sekä kansalaisaloitelakiin. Ministeriö ehdottaa muun muassa tarkennuksia vaalirahoitukseen sekä eurooppalaisen kansalaisaloitteen kannattamisen alaikärajan laskemista 16 vuoteen.

Oikeusministeriön ehdottamien muutosten tavoitteena on lisätä vaali- ja puoluerahoituksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Ehdotuksen mukaan myös vaalikampanjan kulut ylittävä vaalirahoitus tulisi jatkossa ilmoittaa. Lisäksi ehdokkaan tulisi ilmoittaa, mihin ylijäävä vaalirahoitus siirtyy.
&#8211; Myös kampanjaa varten otetun lainan alkuperä olisi jatkossa ilmoitettava. Jatkossa otetuista lainoista tulisi tehdä ajantasainen ilmoitus samalla tavalla kuin saadusta tuesta tehdään. Lisäksi oikeusministeriö ehdottaa, että luettelo asioista, joita ei pidetä tukena, päivitetään, ministeriöstä kerrotaan.
Oikeusministeriön ehdotuksessa puolueilla olisi jatkossa selkeä mahdollisuus valtionavustuksen osittaiselle siirtämiselle puolueen tarkoitusta toteuttavan muun yhteisön tai säätiön toiminnan tukemiseen vakiintuneen käytännön mukaisesti.
Nuorille lisää vaikutusmahdollisuuksia
Lisäksi oikeusministeriö ehdottaa, että eurooppalaista kansalaisaloitetta voisivat jatkossa kannattaa kaikki 16 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Tällä hetkellä alaikäraja on 18 vuotta. Tavoitteena on lisätä erityisesti nuorten kiinnostusta eurooppalaista kansalaisaloitetta kohtaan ja siten lisätä heidän osallistumismahdollisuuksiaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
&#8211; Ehdotuksessa myös esitetään luopumista puolueiden pakollisesta jäsenäänestyksestä eduskuntavaaleissa. Tällä hetkellä puolueiden on täytynyt toimittaa vaalipiirissä salainen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva jäsenäänestys ehdokkaista, mikäli heitä on ollut enemmän mitä puolueella on oikeus asettaa vaalipiirissä. Jatkossa puolueilla olisi itsellään mahdollisuus päättää omissa säännöissään jäsenäänestyksen järjestämisestä, kerrotaan oikeusministeriön tiedotteessa.
Lakiehdotukset ovat lausunnolla 18. kesäkuuta saakka, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2025.
&nbsp;

Oikeusministeriö haluaa lisätä vaali- ja puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä ja nuorten osallistumista

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula on jättänyt lakialoitteen, jossa ehdotetaan muutettavaksi vaalilakia. Jos alue- tai kuntavaalien jälkeen todetaan, ettei ehdokkaan tosiasiallinen kotipaikka ole kyseinen kunta tai asuinpaikka kyseinen hyvinvointialue, henkilön saamat äänet olisi Simulan mukaan myös mitätöitävä vaaliliitolta, puolueelta tai yhteislistalta, jolloin vaikutus heijastuu oikeudenmukaisesti myös lopulliseen vaalitulokseen.

Sytykkeen lakialoitteeseen kansanedustaja Jenna Simula sai vuoden 2021 kuntavaaleista.
&#8211; Viime kuntavaaleissa kotikaupungissani Oulussa vihreät asettivat ehdolle Brysselissä asuvan mepin avustajan ääniä keräämään. Vasta vaalien jälkeen hallinto-oikeudessa todettiin, että kyseinen ehdokas ei ollut vaalikelpoinen, koska hänen tosiasiallinen asuinkuntansa ei ollut Oulu. Tapaus oli irvokas, koska vihreiden lista sai kuitenkin pitää äänet, joilla vihreät varmisti yhden ylimääräisen paikan Oulun valtuustossa, Simula kertaa.
Lain on vastattava ihmisten oikeustajua
Simula peräänkuuluttaa lakialoitteessaan puolueen, yhteislistan tai vaaliliiton vastuuta tarkistaa itse ehdokkaiden vaalikelpoisuus ehdokkaita hankkiessaan ja nimetessään. Jos ehdokkaiksi kuitenkin asetetaan muualla kuin hyvinvointialueella tai kunnassa asuva henkilö, ovat seurauksetkin puolueen, yhteislistan tai vaaliliiton kontolla ja äänet mitätöidään.
&#8211; Lain on vastattava ihmisten oikeustajua, ja mielestäni on tärkeää estää jatkossa väärinkäytökset kunta- ja aluevaaleissa. Kunnat ja hyvinvointialueet käyttävät paljon valtaa, vaalit ovat vahvasti henkilöpainotteisia ja luottamuspaikkoja jaettaessa katsotaan nimenomaan puolueen tai yhteislistan saamaa äänimäärää, Simula kertoo.
Lakimuutos ennaltaehkäisisi vale-ehdokkaita
Simula huomauttaa nykylain käytännössä mahdollistavan esimerkiksi sellaisen tilanteen, jossa mikä tahansa puolue voi nimetä alue- tai kuntavaaleihin ehdolle valtakunnallisesti tunnettuja henkilöitä, joiden keräämillä äänillä puolue saa merkittävää valtaa, vaikka jälkeenpäin todettaisiin, etteivät henkilöt olleetkaan vaalikelpoisia asuinpaikkansa perusteella.
&#8211; Keskusvaalilautakunta kyllä nykyisin arvioi kunkin ehdokkaan vaalikelpoisuutta, mutta ei välttämättä uskalla puuttua tilanteeseen. Ehdottomani lakimuutos ennaltaehkäisisi vale-ehdokkaiden asettamista, Simula toteaa.
&nbsp;

Simula vaatii vaalilain muutosta: ”Vale-ehdokkaan äänet mitätöitävä”

Kahden jyväskyläläisen demariehdokkaan vaalimainoksia oli jaossa vaalilain vastaisesti aluevaalien ennakkoäänestyspaikalla Jyväskylässä keskiviikkona ja torstaiaamuna.

Jyväskylän Palokan Prisman ennakkoäänestyspaikan välittömässä läheisyydessä olevassa lehtitelineessä oli jaossa SDP:n Jyrki Tapperin ja Markku Kytömäen yhteisiä flyereita eli painettuja mainoslehtisiä.
Jyväskylän keskusvaalilautakunnan sihteeri Anu Leppäsen mukaan mainokset poistettiin torstaiaamuna.
– Mainoksia oli ollut lehtitelineessä ulko-ovella, josta on suora näköyhteys äänestyspaikkaan. Mainoslehtiset poistettiin puolueen kanssa yhteistyössä ja heitä huomautettiin asiasta, Leppänen kertoo.
Äänestyspaikalla ei saa mainostaa
Vaalilain mukaan äänestyspaikalla ei saisi olla minkäänlaisia ehdokkaiden tai puolueiden vaalimainoksia:
Ennakkoäänestyspaikalla tai vaalipäivän äänestyspaikalla taikka niiden välittömässä läheisyydessä ei saa äänestysaikana pitää puheita, julkipanna tai jakaa painettuja tai kirjoitettuja kehoituksia eikä muutoinkaan vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että vaalimainoksia ei tule asettaa ennakkoäänestyspaikkojen tai äänestyspaikkojen läheisyyteen niin, että voidaan katsoa niiden vaikuttavan äänestäjän valintaan. Vaalimainosten ei siten esimerkiksi tule näkyä vaalihuoneistoon tai sen sisäänkäynnille.
Jyväskylässä on yhteensä 16 ennakkoäänestyspistettä ja Leppäsen mukaan vaalimainontaan on jouduttu puuttumaan näissä vaaleissa vain Palokan Prisman äänestyspaikassa.
”En osa sanoa, miten ovat sinne päätyneet”
Vastaava vaalitoimitsija Tiia Vänskä kertoo, että mainokset ehtivät olla jaossa, koska niitä ei oltu havaittu muiden lehtitelineissä olevien mainosten joukosta.
– Mahdolliset luvattomat mainokset pyritään poistamaan heti kun ne huomataan, jotta äänestäjille pystytään takaamaan vaalirauha, Vänskä toteaa.
Kytömäen mukaan hän ei tiennyt mainoslehtisten olleen jaossa äänestyspaikan välittömässä läheisyydessä.
– En osaa sanoa miten ne ovat sinne joutuneet. Ne on voinut kulkeutua telineeseen, kun siellä oli noin viikko sitten meidän vaalitilaisuus. Joku on ehkä laskenut mainokset käsistään telineeseen ja ne ovat jääneet siihen. Se on ollut inhimillinen erehdys, Kytömäki selvittää.

Demareiden vaalimainoksia oli jaossa äänestyspaikalla – vaalilaki kieltää selkeästi